Herkkyysanalyysi

Valuutta

Vuonna 2025 57% (54) myynnistä ja 54% (53) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 29% (32) myynnistä ja 19% (23) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat.

Öljyn ja kaasun hinta

Vuonna 2025 öljymarkkinoilla nähtiin ensisijaisesti kärjistyneistä geopoliittisista jännitteistä ja toimitusriskeistä johtuvaa merkittävää vaihtelua ja hintaheilahteluja. Brent-raakaöljyn hinnat laskivat vuositasolla noin 20 % ja vaihtelivat 58:sta 83 dollariin barrelilta. Hinnat nousivat loppuvuodesta, koska pelot toimitushäiriöistä kasvoivat. Hintoja laskivat heikko maailmantalouden tilanne erityisesti Kiinassa ja euroalueella, OPEC+-maiden epävakaa tuotantopolitiikka ja muiden kuin OPEC-maiden kasvava tuotanto. Tilanne johti ylitarjontaan ja hillitsi yleistä hintakehitystä.

Maakaasumarkkinoilla vuonna 2025 nähdyt merkittävät hintaheilahtelut johtuivat vaihtelevasta tarjonnan ja kysynnän dynamiikasta, sääolosuhteista ja geopoliittisista tapahtumista. Vaikka Yhdysvaltain suuri tuotanto, korkeat varastotasot ja merkittävä LNG:n vienti vakauttivat tarjontaa, markkinat reagoivat edelleen voimakkaasti sään ääri-ilmiöihin ja politiikan muutoksiin ja hinnoissa nähtiin voimakkaita heilahteluja. Saatavuushäiriöt ovat olleet vähäisiä, mutta geopoliittiset jännitteet ja mahdolliset toimitusketjun ongelmat tuovat edelleen haasteita.

Öljyn ja kaasun hintamuutosten suora vaikutus Wärtsilän tuotantotoimintaan on rajallinen ja liittyy lähinnä polttoainekustannuksiin moottoritestauksessa, T&Ktoiminnassa ja joidenkin toimitilojen lämmityksessä.

Yleisesti ottaen öljyn ja kaasun hinnannousu on maailman talouskasvulle riskitekijä ja lisää toimintakustannuksia etenkin merenkulkualalla. Toisaalta korkeammat öljyn ja kaasun hinnat lisäävät kiinnostusta energiatehokkuuteen liittyvään tarjontaamme ja kasvattavat vaihtoehtoisten vihreiden polttoaineiden kysyntää niiden kustannuskilpailukyvyn parantuessa tavanomaisiin polttoaineisiin nähden. Wärtsilä on globaali yhtiö, jolla on toimintaa eri merenkulku- ja voimantuotantosegmenteillä. Öljyn ja kaasun hinnan muutoksilla voi olla näiden segmenttien kysyntään vastakkaisia vaikutuksia.

Merenkulkumarkkinoilla kaasun korkeiden hintojen tai hintojen vaihtelun ei odoteta pitkällä aikavälillä vähentävän halukkuutta LNG:n käyttöön polttoaineena. LNG:n kysynnän ja tarjonnan kasvu sekä investoinnit nesteytyskapasiteetin lisäämiseen kasvattavat LNGaluskapasiteetin kysyntää. Telakoilla, jotka kykenevät rakentamaan LNG-aluksia, ei kuitenkaan ole juurikaan tilaa uusille tilauksille lähivuosien aikana. Jos kaasun hinnat jäävät pysyvämmin korkealle tasolle, laivayhtiöt voivat väliaikaisesti vaihtaa LNG:n vähärikkiseen polttoöljyyn, minkä useimpien nykyaikaisten alusten monipolttoainemoottorit mahdollistavat. Energiamarkkinoilla kaasun hintavaihtelu ja hintojen nousu voivat vaikuttaa haitallisesti valikoimamme kilpailukykyyn erityisesti perusvoiman tuotannossa, mikä voi johtaa hiili- ja ydinvoimaloiden käyttötuntien kasvuun. Polttoaineiden hinnan nousulla voi olla vaikutusta projektien kannattavuuteen ja asiakkaiden päätöksiin. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan pienempiä säätövoimantuotannossa, jossa käyntitunteja on tyypillisesti vähemmän.

Raaka-aineet

Metallien hinnoilla on epäsuora vaikutus Wärtsilän käyttämien komponenttien hintoihin. Joistakin avainkomponenteista on tehty pitkäaikaiset hankintasopimukset, mikä tasoittaa raaka-aineiden hintaheilahteluja sopimusten voimassaoloaikana. Tiettyjen raaka-aineiden toimitusketjujen keskittyminen ja kireä kilpailu hankintojen turvaamiseksi aiheuttavat kuitenkin suoria riskejä Energia-liiketoiminnalle.

Akkuteollisuus kärsii edelleen raaka-aineiden hintojen heilahtelusta, jolle on tunnusomaista kysyntään, tarjontaan, teknologiaan ja geopolitiikkaan liittyvien tekijöiden mutkikas vuorovaikutus. Vuonna 2025 tapahtui merkittävä käänne energian varastointijärjestelmiin tarvittavien materiaalien hinnoitteludynamiikassa. Tämä koski erityisesti litiumia ja siihen liittyviä komponentteja, kuten kobolttia, nikkeliä ja grafiittia. Ylijäämävarastot ja odotettua heikompi sähköautojen kysyntä aiheuttivat alkuvuonna painetta litiumin hintoihin. Litiumkarbonaatin hinnat laskivat Pohjois-Aasiassa alimmille tasoilleen sitten vuoden 2021. Tämä johti tuotannon leikkauksiin ja projektien viivästymiseen etenkin Australiassa ja Kiinassa. Pitkittynyt ylitarjontatilanne rajoitti hinnannousua vuoden 2025 alkupuoliskon ajan. Vuoden jälkipuoliskolla toimitushäiriöt, kuten tuotannon supistukset Kiinan tärkeimmillä kaivoksilla, nostivat litiumkarbonaatin hintaa merkittävästi – 34% lokakuusta joulukuuhun – merkkinä kasvavasta volatiliteetista. Länsimaiden riippuvuus Kiinan akkumateriaaleista on tunnistettu merkittäväksi strategiseksi ja kaupalliseksi riskiksi, joka uhkaa etenkin tekoäly-, puolustus- ja energia-alan riippumattomuutta. Tämä johtaa todennäköisesti uusiin tullimaksuihin kohdistuviin toimiin ja lainsäädännön muutoksiin.

Korot

Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa sekä käyttämällä korkojohdannaisia. Kiinteäkorkoisen velan suhde koko velkasalkkuun, korkojohdannaiset huomioiden, saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Wärtsilä suojaa lainaportfolionsa johdannaisilla, kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla. Vuoden 2025 lopussa Wärtsilällä oli korkojohdannaisia 141 miljoonaa euroa (127).

Vuoden 2025 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu Euribor-koroissa olisi aiheuttanut 2 miljoonan euron (3) vuosittaisen muutoksen vaihtuvakorkoisen lainasalkun arvoon. Analyyseissä on käytetty 31.12.2025 mukaista vaihtuvakorkoista velkasalkkua.

Lisätietoja löydätte Riskienhallinta-sivuiltamme.