Rahoitusriskit


Yleistä

Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset.

Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin rahavaroihin, tulokseen ja omaan pääomaan.

Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Rahoitusriskien suojausinstrumentteina käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata.


Valuuttariski

Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla. Suojaukset tehdään yhtiötasolla konsernin keskitettyä rahoitustoimintaa vasten, jonka jälkeen suojaukset netotetaan ja katetaan ulkoisesti konsernin rahoitustoimintojen puolesta. Kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Suojaukset kattavat arvioidut tulevat rahavirrat sekä avoinna olevat myyntisaamiset ja ostovelat sopimuksiin liittyen. Tulevat kaupalliset valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten rahavarat, lainat/talletukset ja muut valuuttamääräiset saatavat ja velat.

Koska kenttähuoltotyöt laskutetaan paikallisessa valuutassa, konsernin liikevaihtoon kohdistuu valuuttakurssimuutoksista johtuvaa volatiliteettia. Vaikutus kannattavuuteen on kuitenkin rajallinen, koska myös kustannukset ovat samassa valuutassa. Varaosamyynti perustuu euromääräisiin hinnastoihin, ja niihin liittyvät ostot euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa suojataan, joten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat varaosamyyntiin vain vähäisesti. Koska sekä Marine- että Energy -liiketoiminnassa projektien/laitteiden myynnit/ostot ja pitkäaikaisten sopimusten arvioidut valuuttariskit suojataan, konserni ei odota merkittäviä voittoja/tappioita valuuttakurssimuutoksista vuonna 2020 toiminnassaan lukuunottamatta sisäistä rahoitusta.

Kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan yleensä käyttämällä valuuttatermiinejä sopimusten kassavirtojen valuuttakurssiin liittyvien muutosten eliminoimiseksi. Koska tavoitteena on suojautua ja soveltaa suojauslaskentaa (rahavirran suojaus) vain valuuttariskin osalta, kaikki korkotasoon/suojausperiodiin liittyvät voitot/tappiot kirjataan suoraan rahoituseriin. Koska allaolevilla rahavirroilla voi olla pitkiä maturiteetteja, niihin liittyvät suojaukset voidaan tehdä lyhyempiin eräpäiviin ja niitä voidaan jatkaa tarvittaessa niin, että eräpäivänä näiden suojausten valuuttakurssimuutoksiin liittyvät voitot ja tappiot kompensoivat kokonaan allaolevien rahavirtojen valuuttakurssimuutokset. Koska suojaussuhteen perustana on täsmäävät kriittiset ehdot, poislukien ajoitus, suojaussuhde on 1:1. Tilauksen peruuttamisen tai myynti-/ostohinnan vähentämisen seurauksena voidaan siihen liittyvän suojauksen määrää tarkistaa, mihin liittyvät voitot/tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Koska ulkopuoliset suojaukset tehdään tyypillisesti lyhyillä maturiteeteilla (enintään yksi vuosi) ja käyttäen vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) vastapuolia, vastapuoliriskillä on vähäinen vaikutus suojien markkina-arvon määrittämiseen. Koska joidenkin suojattavien rahavirtojen maturiteetti on pidempi kuin niitä suojaavien instrumenttien, suojausten ja allaolevien rahavirtojen nykyarvon muutokset eivät aina täysin kompensoi toisiaan suojauksen elinaikana. Maturiteettierosta johtuva tehottomuus lasketaan vuosineljänneksittäin ja kirjataan konsernitasolla rahoituseriin.

Konsernissa käytetyt valuuttasuojausinstrumentit ja näiden nimellisarvot on eritelty liitetiedossa 30. Johdannaisinstrumentit.

Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä euroalueen ulkopuolella, ovat konsernin oma pääoma, liikearvo ja kauppahinnan kohdistukset alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2019 lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten nettovarallisuuden arvo oli 1.041 milj. euroa (979). Lisäksi ulkomaanrahan määräistä, yrityshankinnoissa syntynyttä liikearvoa ja kauppahinnan kohdistuksia oli 926 milj. euroa (932). Vuonna 2019 muuhun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot syntyivät pääosin Englannin punnan (GBP) kurssimuutoksista.

Vuoden 2019 aikana on rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksia kirjattu omaan pääomaan 4 milj. euroa (-14). Omasta pääomasta on vuoden aikana kirjattu tuloslaskelmaan 19 milj. euroa (-8) myynnin tai ostojen oikaisuna. Vuonna 2019 rahavirtasuojausten tehoton osuus, pitäen sisällään tilausten peruuttamisesta johtuvat voitot/tappiot, oli -5 milj. euroa (-2), joka on kirjattu rahoituseriin ja eritellään liitetiedossa 11. Rahoitustuotot ja -kulut.

Vuonna 2019 67% (67) myynnistä ja 59% (65) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 20% (21) myynnistä ja 10% (8) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat: USD, GBP, JPY sekä KRW.

Koska Wärtsilän toiminta on globaalia, siihen liittyy usein valuuttariskejä. Suurimmat avoimet operatiiviset valuuttapositiot (poislukien rahoitus) per 31.12.2019 on listattu alle.

Tase Arvioidut rahavirrat
MEUR Konserni
saa perus-
valuuttaa
/yhtiö
maksaa
perus-
valuuttaa
Alku-
peräinen
maksu-
valuutta
Konserni
saa perus-
valuuttaa
/yhtiö
maksaa
perus-
valuuttaa
Alku-
peräinen
maksu-
valuutta
Netto
EUR/USD 77 152 338 512 249
EUR/NOK 119 48 304 17 358
USD/NOK 50 14 72 108
EUR/CNY 32 26 70 76
EUR/GBP 24 18 8 71 56
EUR/JPY 11 7 9 25 12
Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro ja tytäryhtiöt yleensä rahoitetaan niiden paikallisissa valuutoissaan keskitetyn rahoitustoiminnon toimesta, keskitetyllä rahoitustoiminnolla oli seuraavat rahoitukseen liittyvät valuuttapositiot auki per 31.12.2019:
MEUR Velat Talletukset Netto
Konsernin sisäiset velat/talletukset
USD 35 391 356
GBP 48 93 46
CHF 103 103
AUD 52 52
NOK 41 41
SGD 1 32 31
CNY 13 13
CAD 11 11
Muut valuutat* 2 5 7
Ulkopuoliset velat
JPY 246** 246
Yhteensä 435 639 906
* Muut valuutat ei netotu, koska sisältää eri valuuttoja.
** Ulkopuoliset JPY-lainat suojataan täysimääräisesti valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.
Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Argentiinassa, Brasiliassa ja Indonesiassa, on suojaamattomia EUR tai USD määräisiä konsernin sisäisiä lainoja, joista voi aiheutua valuuttakurssieroja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 192 milj. euroa (178).
Avoimet operatiiviset valuuttapositiot sisältäen rahoituksen suojataan johdannaisilla alla olevan mukaisesti.


Valuuttatermiinit 

MEUR Kiinteä-
hintaisia
osto- ja
myyntiso-
pimuksia
vasten
Netto-
velkoja
vasten
Valuuttatermiinit
USD 614 356
NOK 451 41
CHF 31 103
CNY 107 13
AUD 1 52
MXN 47 2
SGD 8 31
SEK 26
CAD 13 11
Muut valuutat* 67 7
Valuuttajohdannaiset yhteensä 1364 616
* Muut valuutat eivät sisällä merkittäviä yksittäisiä valuuttoja.
Nettovelat sisältävät emoyhtiön antamat ei-euromääräiset sisäiset lainat ja talletukset.
IFRS:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu 2.448 milj. euron (2.355) arvosta valuuttatermiineihin. Viiden prosentin valuuttakurssiliikkeen vaikutus näiden johdamnnaisten arvostukseen aiheuttaisi noin 74 milj. euron (60) muutoksen konsernin omaan pääomaan. Koska kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset on suojattu, operatiivisen toiminnan tuloksen herkkyys valuuttakurssimuutoksille (sisäinen rahoitus poislukien) oletetaan olevan vähäinen.
MEUR Brutto-
määrä
Netto-
määrä
Vaikutus
omaan
pääomaan
Valuuttatermiinit (molemmat valuutat huomioitu), joihin sovelletaan suojauslaskentaa*
EUR 1772 83
USD 1332 640 32
NOK 1202 509 25
GBP 128 34 2
MXN 132 47 2
CNY 110 104 5
JPY 50 31 2
CHF 38 28 1
Muut valuutat 108 74 4
Yhteensä (vain toinen valuutta huomioitu) 2435 776 73
* Sisäisiä transaktioita, joihin varsinaiset suojauslaskentakirjaukset perustuvat.
MEUR
Ulkoiset valuuttatermiinit, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
2020 1769
Ennustetut, erittäin todennäköiset rahavirrat vuosittain (suojattu)
2020 1977
2021 193
2022 71
2023 31
2024- 176

 

Korkoriski

Wärtsilä-konsernin korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.

Korollinen velka oli vuoden 2019 lopussa 908 milj. euroa (823). Keskikorko oli 0,9% (1,0) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 21 kuukautta (27).

Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Kiinteäkorkoisen velan suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Hallitus on antanut valtuutuksen väliaikaisesti kasvattaa kiinteäkorkoisten lainojen osuutta 100%:iin, ja valtuutus on voimassa tammikuuhun 2022. Wärtsilä suojaa lainaportfolionsa johdannaisilla, kuten
koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla.


MEUR 2019 2018
Kiinteäkorkoiset lainat 406 292
Vaihtuvakorkoiset lainat 503 531
Johdannaiset 424 426
Kiinteäkorkoisten lainojen osuus kokonaislainasta (mukaanlukien johdannaiset), % 91 87

Vuoden 2019 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 28 milj. euron (24) lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset). Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 1 milj. euron (1) muutoksen velkasalkun seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset).

Muutokset korkojohdannaisten markkina-arvossa tuloutetaan yleensä välittömästi yhtiön tuloslaskelmassa. Kuitenkin IFRS 9:än mukaista kassavirransuojauslaskentaa sovelletaan 130 milj. euron suuruiseen koronvaihtosopimukseen, joka erääntyy 2031. Kyseinen korkosuoja vaihtaa ison vuokrasopimusvelan korkomaksut muutuvista kiinteisiin. Koska suojalla ja sen perustana olevalla rahavirralla on vastaavat kriittiset ehdot, ja suojaussuhde on 1:1, suojauksen oletetaan olevan 100%:sti tehokas. Vuoden 2019 aikana on rahavirtasuojan käyvän arvoon muutosta kirjattu omaan pääomaan 2 milj. euroa, eikä suojaan liittyviä eriä ole uudelleenluokiteltu tuloslaskelmaan.

Muuta lainoihin liittyvää tietoa annetaan liitetiedoissa 18. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja 28. Rahoitusvelat.

                
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista lainaa sisältävällä portfoliolla.

Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:

• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 640 milj. euroa (640).

• Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 800 milj. euroa (800).

Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 46 kuukautta (49) ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 30 kuukautta (31). Lisätietoa liitetiedossa 28. Rahoitusvelat.

Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 369 milj. euroa (487), joka sisältää 11 milj. euroa liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin, sekä käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia 640 milj. euroa (640). 31.12.2019 ja 31.12.2018 yritystodistuksia ei ollut käytössä.

Vahvistetut luottolimiittisopimukset ja emoyhtiön pitkäaikaiset lainat sisältävät rahoituskovenantin (omavaraisuusaste). Omavaraisuusasteen odotetaan pysyvän selvästi rahoituskovenantin yläpuolella ennustettavissa olevalla ajanjaksolla.


Vahvistetut luottolimiittisopimukset

MEUR
Vuosi Erääntyvät Käytettävissä
(kauden
lopussa)
2019 640
2020 130 510
2021 130 380
2022 90 290
2023 160 130
2024 130


Luottoriski

Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoiminta-alueiden ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille.

Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Koska vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) omaavia vastapuolia hyödynnetään johdannaisinstrumenttien käytössä ja tapahtumiin sovelletaan ISDA-yleissopimusta, luottotappioita ei oleteta syntyvän näistä instrumenteistä.

Konserniyhtiöt sijoittavat rahavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille, mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi-A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Konsernin keskitetty rahoitustoiminto seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.

Jaksotettuun hankintamenoon tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotetut luottotappiot arvioidaan ennakoivasti neljännesvuosittain perustuen sijoitusten eräpäivään ja vastapuoliriskiin. 31.12.2019 odotettu luottotappio ei ollut merkittävä.


Myyntisaamisten ikäjakauma

Myyntisaamisten ja panokseen perustuvalla menetelmällä ajan kuluessa tuloutettavien saamisten osalta käytetään yksinkertaistettua mallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin. Panokseen perustuvalla menetelmällä ajan kuluessa tuloutettavat saamiset katetaan yleensä asiakkailta saaduilla ennakkomaksuilla, joten eliniän odotettujen luottotappioiden mallia sovelletaan pääasiassa myyntisaamisiin. Erääntymättömien myyntisaamisten - enintään 359 päivää vanhojen myyntisaamisten osalta kirjataan luottotappiota 0,1%–2,0% saamisten ikäjakauman sekä alkuperän mukaisesti. Määrittäessään arvioituja luottotappioprosentteja konserni tarkastelee toteutuneita luottotappioprosentteja kategorioittain makroekonomisen ennusteen huomioiden. Näiden lisäksi 360 päivää vanhempien saamisten osalta luottotappiovarauksen suuruus arvioidaan saamiskohtaisesti.

2019 2018
MEUR Myynti-
saamiset
joista
alaskirjattu
Myynti-
saamiset
joista
alaskirjattu
Erääntymättömät saamiset 788 1 862 1
1–30 päivää erääntyneet 149 129
31–180 päivää erääntyneet 227 2 163 1
181–360 päivää erääntyneet 73 1 79 1
Yli vuoden erääntyneet 81 57 100 59
Yhteensä 1317 61 1333 62
Vuonna 2019 alaskirjausten tulosvaikutus oli -7 milj. euroa (1).
Arvonalentumiset
MEUR 2019 2018
Arvonalentumiset kauden alussa 62 62
Muut muutokset -17 -3
Arvonalentumiset kauden aikana 17 3
Arvonalentumiset kauden lopussa 61 62
Konsernin myymien myyntisaamisten määrä on tällä hetkellä myyntisaamisten kokonaismäärään verrattuna merkityksetön. Myydyt myyntisaamiset on kirjattu pois konsernin taseesta.

        
Osakehintariski
                

Wärtsilällä on osakesijoituksia 14 milj. euroa (13) voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia. Lisätietoja liitetiedossa 18. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.

                
Pääomarakenteen hallinta
                

Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää nettovelkaantumisaste alle 0,50. Konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin.

MEUR 31.12.2019 31.12.2018
Pitkäaikaiset korolliset velat 851 748
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 146
Lyhytaikaiset korolliset velat 58 74
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 42
Korolliset velat yhteensä 1096 823
Korolliset saamiset -1 -3
Rahavarat -358 -487
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat -11
Korolliset saamiset yhteensä -370 -490
Korolliset nettovelat yhteensä 726 333
Oma pääoma yhteensä 2410 2432
Nettovelkaantumisaste 0,30 0,14
Osana pääomarakenteen hallintaa seurataan myös omavaraisuusastetta:
Taseen loppusumma 6398 6059
Saadut ennakot -452 -584
5946 5475
Omavaraisuusaste, % 40,8 44,4
 
 
© 2020 Wärtsilä