Rahoitusriskit

Päivitetty 15.2.2022

Vuosikertomuksessa 2021 on saatavilla yksityiskohtaisempaa tietoa rahoitusriskeistä.

Yleistä

Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset.

Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin rahavaroihin, tulokseen ja omaan pääomaan.

Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Rahoitusriskien suojausinstrumentteina käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata.

Valuuttariski

Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla. Suojaukset tehdään yhtiötasolla konsernin keskitettyä rahoitustoimintaa vasten, jonka jälkeen suojaukset netotetaan ja katetaan ulkoisesti konsernin rahoitustoimintojen puolesta. Kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Suojaukset kattavat arvioidut tulevat rahavirrat sekä avoinna olevat myyntisaamiset ja ostovelat sopimuksiin liittyen. Tulevat kaupalliset valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten rahavarat, lainat/talletukset ja muut valuuttamääräiset saatavat ja velat.

Koska kenttähuoltotyöt laskutetaan paikallisessa valuutassa, konsernin liikevaihtoon kohdistuu valuuttakurssimuutoksista johtuvaa volatiliteettia. Vaikutus kannattavuuteen on kuitenkin rajallinen, koska myös kustannukset ovat samassa valuutassa. Varaosamyynti perustuu euromääräisiin hinnastoihin, ja niihin liittyvät ostot euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa suojataan, joten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat varaosamyyntiin vain vähäisesti. Koska projektien/ laitteiden myynnit/ostot ja pitkäaikaisten sopimusten arvioidut valuuttariskit suojataan, konserni ei odota merkittäviä voittoja/tappioita valuuttakurssimuutoksista vuonna 2022 toiminnassaan lukuun ottamatta sisäistä rahoitusta.

Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä euroalueen ulkopuolella, ovat konsernin oma pääoma, liikearvo ja kauppahinnan kohdistukset alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2021 lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten nettovarallisuuden arvo oli 963 miljoonaa euroa (956). Lisäksi ulkomaanrahan määräistä, yrityshankinnoissa syntynyttä liikearvoa ja kauppahinnan kohdistuksia oli 900 miljoonaa euroa (865). Vuonna 2021 muuhun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot syntyivät pääosin Englannin punnan (GBP) kurssimuutoksista.

Vuonna 2021 60% (65) myynnistä ja 54% (61) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 25% (20) myynnistä ja 18% (11) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat: USD, GBP, JPY sekä KRW.

Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Argentiinassa, Brasiliassa ja Indonesiassa, on suojaamattomia EUR tai USD määräisiä konsernin sisäisiä lainoja, joista voi aiheutua valuuttakurssieroja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 41 miljoonaa euroa (66).

Wärtsilä ei suojaa muuntoriskiä.

Korkoriski

Wärtsilän korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.

Korollinen velka oli vuoden 2021 lopussa 776 miljoonaa euroa (1.161). Keskikorko oli 0,6% (0,8) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 14 kuukautta (13).

Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Kiinteäkorkoisen velan
suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Hallitus on antanut valtuutuksen väliaikaisesti kasvattaa kiinteäkorkoisten lainojen osuutta 100%:iin, ja valtuutus on voimassa tammikuuhun 2022. Wärtsilä suojaa lainaportfolionsa johdannaisilla, kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla.

Vuoden 2021 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 17 miljoonan euron (26) lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset). Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 1 miljoonan euron (4) muutoksen velkasalkun seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset).

Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro, IBOR-uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin rahoitusjärjestelyihin. Uudistuksen seurauksena pitkäaikaisten JPY-lainojen viitekorkoa muutettiin sekä konsernin cash pool -pankkitilien viitekorkoja muutettiin, jos korko muutoin olisi lopetettu.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista
lainaa sisältävällä portfoliolla.

Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:
• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 650 miljoonaa euroa (660).
• Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 850 miljoonaa euroa (850).

Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 36 kuukautta (36) ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 23 kuukautta (21).

Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 964 miljoonaa euroa (932), joka sisälsi vuonna 2020 14 miljoonaa euroa liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin, sekä käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia 650 miljoonaa euroa (660). 31.12.2021 ja 31.12.2020 yritystodistuksia ei ollut käytössä.

Vahvistetut luottolimiittisopimukset ja emoyhtiön pitkäaikaiset lainat sisältävät rahoituskovenantin (omavaraisuusaste). Omavaraisuusasteen odotetaan pysyvän selvästi rahoituskovenantin yläpuolella ennustettavissa olevalla ajanjaksolla.

Luottoriski

Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoimintojen ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille.

Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Koska vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) omaavia vastapuolia hyödynnetään johdannaisinstrumenttien käytössä ja tapahtumiin sovelletaan ISDA-yleissopimusta, luottotappioita ei oleteta syntyvän näistä instrumenteista.

Konserniyhtiöt sijoittavat rahavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille, mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Konsernin keskitetty rahoitustoiminto seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.

Jaksotettuun hankintamenoon tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotetut luottotappiot arvioidaan ennakoivasti neljännesvuosittain perustuen sijoitusten eräpäivään ja vastapuoliriskiin. 31.12.2021 odotettu luottotappio ei
ollut merkittävä.

Osakehintariski

Wärtsilällä on osakesijoituksia 12 miljoonaa euroa (12) voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia.

Pääomarakenteen hallinta

Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää nettovelkaantumisaste alle 0,50. Konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin.