Rahoitusriskit


Yleistä

Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset.

Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin rahavaroihin, tulokseen ja omaan pääomaan.

Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Rahoitusriskien suojausinstrumentteina käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata.


Valuuttariski

Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla. Suojaukset tehdään yhtiötasolla konsernin keskitettyä rahoitustoimintaa vasten, jonka jälkeen suojaukset netotetaan ja katetaan ulkoisesti konsernin rahoitustoimintojen puolesta. Kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Suojaukset kattavat arvioidut tulevat rahavirrat sekä avoinna olevat myyntisaamiset ja ostovelat sopimuksiin liittyen. Tulevat kaupalliset valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten rahavarat, lainat/talletukset ja muut valuuttamääräiset saatavat ja velat.

Koska kenttähuoltotyöt laskutetaan paikallisessa valuutassa, konsernin liikevaihtoon kohdistuu valuuttakurssimuutoksista johtuvaa volatiliteettia. Vaikutus kannattavuuteen on kuitenkin rajallinen, koska myös kustannukset ovat samassa valuutassa. Varaosamyynti perustuu euromääräisiin hinnastoihin, ja niihin liittyvät ostot euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa suojataan, joten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat varaosamyyntiin vain vähäisesti. Koska projektien/ laitteiden myynnit/ostot ja pitkäaikaisten sopimusten arvioidut valuuttariskit suojataan, konserni ei odota merkittäviä voittoja/tappioita valuuttakurssimuutoksista vuonna 2021 toiminnassaan lukuun ottamatta sisäistä rahoitusta.

Konsernissa käytetyt valuuttasuojausinstrumentit ja näiden nimellisarvot on eritelty vuosikertomuksen liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit.

Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä euroalueen ulkopuolella, ovat konsernin oma pääoma, liikearvo ja kauppahinnan kohdistukset alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2020 lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten nettovarallisuuden arvo oli 956 milj. euroa (1.041). Lisäksi ulkomaanrahan määräistä, yrityshankinnoissa syntynyttä liikearvoa ja kauppahinnan kohdistuksia oli 865 milj. euroa (926). Vuonna 2020 muuhun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot syntyivät pääosin Englannin punnan (GBP) kurssimuutoksista.

Vuonna 2020 65% (67) myynnistä ja 61% (59) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 20% (20) myynnistä ja 11% (10) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat: USD, GBP, JPY sekä KRW.

Koska Wärtsilän toiminta on globaalia, siihen liittyy usein valuuttariskejä. Suurimmat avoimet operatiiviset valuuttapositiot (pois lukien rahoitus) per 31.12.2020 on listattu alle.

Tase Arvioidut rahavirrat
MEUR Konserni
saa perus-
valuuttaa

Konseni
maksaa
perus-
valuuttaa
Konserni
saa
perus-
valuuttaa

Konseni
maksaa
perus-
valuuttaa
Netto
EUR/USD 42 53 147 303 167
EUR/NOK 61 30 281 1 310
USD/NOK 30
231 3 259
EUR/CNY 13 20 65 4 63
EUR/GBP  18 20  89    88
EUR/SGD 16 11 20
26
EUR/JPY 13 6 18 3 22
 
Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro ja tytäryhtiöt yleensä rahoitetaan niiden
paikallisissa valuutoissaan keskitetyn rahoitustoiminnon toimesta, keskitetyllä rahoitustoiminnolla
oli seuraavat rahoitukseen liittyvät valuuttapositiot auki per 31.12.2020.

MEUR Velat Talletukset Netto
Konsernin sisäiset velat/talletukset
USD 15 282 266
GBP 68 60 9
CHF 61 61
AUD 49 49
NOK 1 1
SGD
19 19
CNY 12 12
CAD 11 11
Muut 6 1 7
Ulkopuoliset velat/talletukset
JPY 237** 237
USD   20  20 
Yhteensä 388 455 692
* Muut valuutat ei netotu, koska sisältää eri valuuttoja.
** Ulkopuoliset JPY-lainat suojataan täysimääräisesti valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.
Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Argentiinassa, Brasiliassa ja Indonesiassa, on suojaamattomia EUR tai USD määräisiä konsernin sisäisiä lainoja, joista voi aiheutua valuuttakurssieroja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 66 milj. euroa (192).

Wärtsilä ei suojaa muuntoriskiä. Konsernille merkittävimmät valuutat on esitetty vuosikertomuksen liitetiedossa 6.6. Tilinpäätöskursseja.


Korkoriski

Wärtsilän korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.

Korollinen velka oli vuoden 2020 lopussa 1.161 milj. euroa (908). Keskikorko oli 0,8% (0,9) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 13 kuukautta (21).

Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Kiinteäkorkoisen velan suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Hallitus on antanut valtuutuksen väliaikaisesti kasvattaa kiinteäkorkoisten lainojen osuutta 100%:iin, ja valtuutus on voimassa tammikuuhun 2022. Wärtsilä suojaa lainaportfolionsa johdannaisilla, kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla.


MEUR 2020 2019
Kiinteäkorkoiset lainat 366 406
Vaihtuvakorkoiset lainat 796 503
Johdannaiset 424 4224
Kiinteäkorkoisten lainojen osuus kokonaislainasta (mukaanlukien johdannaiset), % 68 91

Vuoden 2020 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 26 milj. euron (28) lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset). Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 4 milj. euron (1) muutoksen velkasalkun seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset).

Muuta lainoihin liittyvää tietoa annetaan vuosikertomuksen liitetiedoissa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi. Tietoa korkojohdannaisista on annettu liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit.

                
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista lainaa sisältävällä portfoliolla.

COVID-19 -pandemian vuoksi konsernin likviditeettireserviä on vahvistettu. Vuonna 2020 erääntyviä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia on jatkettu vuoden 2021 loppuun asti ja samalla näiden limiittien kokonaismäärää on myös nostettu 20 milj. eurolla. Näin ollen käytettävissä olevien vahvistettujen luottolimiittisopimusten kokonaismäärä on nyt 660 milj. euroa, ja ne ovat kokonaan käyttämättä. Muiden COVID-19 -pandemiaan liittyvien rahoitusjärjestelyjen seurauksena nostetiin yhteensä 190 milj. euron arvosta uusia pitkäaikaisia lainoja. Konsernin maksuvalmius oli korkealla tasolla 31.12.2020 ja sen odotetaan pysyvän vahvana vuoden 2021 aikana.

Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:
• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 660 milj. euroa (640).
• Suomalalisia yritystodistusohjelmia määrältään 850 milj. euroa (800).

Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 36 kuukautta (46) ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 21 kuukautta (30). Lisätietoa vuosikertomuksen liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi.

Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 932 milj. euroa (369), joka sisältää 14 milj. euroa (11) liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin, sekä käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia 660 milj. euroa (640). 31.12.2020 ja 31.12.2019 yritystodistuksia ei ollut käytössä.

Vahvistetut luottolimiittisopimukset ja emoyhtiön pitkäaikaiset lainat sisältävät rahoituskovenantin (omavaraisuusaste). Omavaraisuusasteen odotetaan pysyvän selvästi rahoituskovenantin yläpuolella ennustettavissa olevalla ajanjaksolla.


Vahvistetut luottolimiittisopimukset

MEUR
Vuosi Erääntyvät Käytettävissä
(kauden
lopussa)
2019 -
2020   660 
2021 280 380
2022 90 290
2023 160 130
2024 130


Luottoriski

Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoimintojen ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille.

Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Koska vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) omaavia vastapuolia hyödynnetään johdannaisinstrumenttien käytössä ja tapahtumiin sovelletaan ISDA-yleissopimusta, luottotappioita ei oleteta syntyvän näistä instrumenteistä.

Konserniyhtiöt sijoittavat rahavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille, mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Konsernin keskitetty rahoitustoiminto seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.

Jaksotettuun hankintamenoon tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotetut luottotappiot arvioidaan ennakoivasti neljännesvuosittain perustuen sijoitusten eräpäivään ja vastapuoliriskiin. 31.12.2020 odotettu luottotappio ei ollut merkittävä.

Odotetut luottotappiot on esitetty vuosikertomuksen liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat.


Osakehintariski
                

Wärtsilällä on osakesijoituksia 12 milj. euroa (14) voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia. Lisätietoja vuosikertomuksen liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.

                
Pääomarakenteen hallinta
                

Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää nettovelkaantumisaste alle 0,50. Konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin.

 
MEUR 2020   2019
Pitkäaikaiset korolliset velat 1 005   851
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 124   164
Lyhytaikaiset korolliset velat 156   58
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 42   42
Korolliset velat yhteensä 1 327   1 096
 
Korolliset saamiset -1   -1
Rahavarat -919   -358
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat -14   -11
Korolliset saamiset yhteensä -933   -370
 
Korolliset nettovelat yhteensä 394   726
 
Oma pääoma yhteensä 2 188   2 410
Nettovelkaantumisaste 0,18   0,30
 
Osana pääomarakenteen hallintaa seurataan myös omavaraisuusastetta:  
 
Taseen loppusumma 6232   6398
Saadut ennakot -452   -452
 
Omavaraisuusaste, % 38,1   40,8
 
 
© 2021 Wärtsilä