Markkinatietoa

Hiilineutraalius ja digitalisaatio mullistavat merenkulkua

Siirtymä kohti hiilineutraalia toimintaa on meriteollisuudelle äärimmäisen tärkeä kehitysaskel, johon liittyvät osaltaan maailmanlaajuisesti odotettavissa olevat tiukennukset alusten päästömääräyksiin. Alan toimijoiden on kehitettävä lähivuosina yhteistyössä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja, joilla pystytään täyttämään Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästövähennystavoitteet. IMO pyrkii pienentämään meriliikenteen kuljetussuoritusten keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä, ja saavuttamaan nollapäästöt kasvihuonekaasuissa noin vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi EU aikoo ottaa laivaliikenteen mukaan päästökauppaohjelmaansa. Samaan aikaan vihreiden joukkovelkakirjojen ja kestävään kehitykseen linkitettyjen lainojen saama kasvava huomio tuo markkinoille lisää vihreää rahoitusta.

Alusten omistajien on tehtävä muutoksia neljällä osa-alueella, jotta siirtymä hiilineutraaliuteen voi onnistua:

• Siirtyminen ympäristömyötäisempiin energia- ja polttoainevaihtoehtoihin
• Haitallisia päästöjä vähentävien teknologioiden käyttö
• Energiatehokkuutta parantavien teknologioiden käyttöönotto
• Laivamatkan ja kaluston käyttöä optimoiva datan hyödyntäminen

Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen olennainen edellytys on vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto. Hiilettömiin polttoaineisiin, kuten vihreään ammoniakkiin ja vetyyn, on investoitu merkittävästi. Pisimmälle kehittynyt vaihtoehto on kuitenkin yhä nesteytetty maakaasu (LNG). Paikallispäästöjen vähentäminen on toinen keskeinen kehityskohde. Tähän liittyvät IMO:n maailmanlaajuisesti asettamat rikkipäästörajat, jotka tulivat voimaan vuoden 2020 alussa. Uudet päästörajat edellyttävät käytännössä joko vähärikkisen polttoaineen käyttöä tai rikkipesureiden asentamista aluksiin.

Myös energiatehokkuudessa voidaan ottaa merkittäviä kehitysaskeleita teknologiainnovaatioiden avulla niin uustuotannossa kuin jälkiasennuksissa. Tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi hybridijärjestelmät, aluksen rungon ilmavoitelu, roottoripurjeet sekä kehittyneet peräsin- ja potkuriratkaisut. Yhteisten päästövähennystavoitteiden ohella myös mahdollisuudet säästää alusten käyttökustannuksissa kannustavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Digitalisaatioon liittyen alusten optimointiratkaisut nähdään kasvavassa määrin keskeisenä ratkaisuna yleismaailmallisille paineille alentaa käyttökustannuksia samalla, kun pyritään täyttämään ympäristötavoitteet. Uudet digitaaliset sovellukset ja pilvipohjaiset etähallintaratkaisut yleistyvät jatkuvasti. Myös alusten ja satamien väliseen viestiliikenteeseen, asiakirjaliikenteeseen ja muuhun tiedonsiirtoon liittyvät sähköiset ratkaisut valtaavat jatkuvasti alaa perinteiseltä kasvokkain tapahtuvalta kommunikoinnilta. Samanaikaisesti kehitetään eri asteisia autonomisen laivaliikenteen ratkaisuja, joissa nähdään lupaavia mahdollisuuksia lisätä meriliikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kokonaissuorituskykyä.

Merenkulkumarkkinat vuonna 2024

Maailmankaupan volyymikasvu yhdistettynä kauppavirroissa tapahtuneisiin muutoksiin lisäsi merkittävästi aluskapasiteetin kysyntää vuonna 2024. Venäjän vastaiset pakotteet sekä Ukrainan ja Lähi-idän sota, hyökkäykset aluksia kohtaan Punaisellamerellä ja Panaman kanavan käytettävyysrajoitukset aiheuttivat muutoksia kauppareitteihin. Keskimääräisten kuljetusmatkojen pidentyminen nosti kuljetuskustannuksia ja aiheutti viivästyksiä globaaleihin toimitusketjuihin.

Investoinnit uusiin aluksiin olivat selvästi vuotta 2023 korkeammalla tasolla johtuen aluskapasiteetin kysynnän kasvusta, paineesta kehittää toimintaa kohti hiilineutraaliutta, varustamoiden jatkuneesta hyvästä tuloskunnosta, lautta-, offshore-, säiliöalus- ja irtolastialussegmenttien pienestä tilauskannasta sekä yhä jatkuneesta aluskannan uusimisesta. Tammi–joulukuussa tilattiin yhteensä 2 765 uutta laivaa, kun vastaava luku vuonna 2023 oli 1 977 tilausta. Vaikka etenkin Kiina mutta myös Etelä-Korea ovat tehneet toimenpiteitä telakkakapasiteetin ja alustuotannon lisäämiseksi, telakkakapasiteetin käyttöasteet ovat korkeita ja telakoiden tilauskirjat ovat pitkiä. Tämä kertoo telakoiden yhä jatkuvasta kapasiteettipulasta. Clarksons Researchin mukaan maailman telakkakapasiteetti saavutti pohjalukeman vuonna 2020 ja oli noin 60% vuoden 2011 huippulukemista. Telakkakapasiteetti on tällä hetkellä huippuun nähden noin 70%:n tasossa ja voi kasvaa 80–85%:iin vuoteen 2030 mennessä lähinnä Kiinan telakoiden käyttöön palauttamisten ja laajennusten myötä.

Merenkulun hiilineutraaliuteen tähtäävä sääntely on saanut varustamot kasvattamaan investointejaan aluksiin, jotka pystyvät käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita tai voidaan myöhemmin muuttaa vaihtoehtoisille polttoaineille sopiviksi tai joissa käytetään energiaa säästäviä teknologioita. Vuonna 2024 tilattiin 653 uutta vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön kykenevää alusta, mikä on 24% (23) kaikista alustilauksista ja 49% (43) aluskapasiteetista.

Risteilysegmentin markkinatunnelma pysyi erittäin myönteisenä johtuen risteilylomien vahvana jatkuneesta kysynnästä. Kysynnän vahva kasvu ja sektorin myönteiset näkymät lisäsivät halukkuutta uuden risteilyaluskapasiteetin tilaamiseen. Palveluiden kysyntää tukivat vahvana jatkunut aktiivisen aluskapasiteetin kasvu sekä kiinnostus hyötysuhteen parantamiseen määräysten täyttämiseksi ja käyttökustannusten pienentämiseksi.

Lauttaliikennesegmentin myönteistä markkinatunnelmaa tuki taloudellisen toiminnan yhä jatkuva, joskin hidas elpyminen kaikilla keskeisillä markkinoilla. Tämä yhdessä alusten ikääntymisen ja hiilineutraaliuteen kannustavan sääntelyn kanssa kasvatti halukkuutta uuden aluskapasiteetin hankkimiseen. Lauttaoperaattoreiden kiinnostus ylläpitää ja parantaa ikääntyvän kalustonsa tehokkuutta tuki palveluiden kysyntää.

Offshore-segmentissä energian hinnat tukivat öljy- ja kaasumarkkinoita. Offshore-kaluston kysyntä pysyi vahvana etenkin Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, jossa kalusto tukee energianlähteiden etsintää. Tästä syytä kaluston päivähinnat nousivat uusiin ennätyslukemiin ja tukivat olemassa olevan kaluston käyttöasteita. Sopimuksia uuden kaluston rakentamisesta oli enemmän kuin vuonna 2023, mutta yleisesti ottaen korkeat hinnat, rahoituskustannukset ja rahoituksen saatavuus sekä pula telakkakapasiteetista jarruttivat investointihaluja. Aasian ja Euroopan offshore-tuulivoimamarkkina sai tukea inflaation ja korkojen laskusta, minkä seurauksena projektien kannattavuus parani. Yhdysvalloissa sen sijaan markkinatunnelmaa heikensi epävarmuus sektorin lähiajan näkymistä. Halukkuus investoida uusiin aluksiin jakautui, kun huoltoalusten kysyntä pysyi vahvana mutta kokonaisaktiviteetti hiljeni. Kaikissa offshore-sektorin alasegmenteissä palvelukysyntää pitivät yllä korkeat käyttöasteet ja päivähinnat sekä kiinnostus kaluston tehokkuutta parantaviin jälkiasennuksiin.

LNG-alussegmentin markkinatunnelma pysyi edellisvuosia vaisumpana, koska aluskapasiteetin vahva kasvu ylitti selvästi kysynnän kasvun. Tästä syystä etupäässä iäkkäämpien höyryturbiinikäyttöisten alusten käyttöasteet laskivat. Kuitenkin halukkuus tilata uutta aluskapasiteettia ylitti selvästi vuoden 2023 tason. Tätä selittää tarve hankkia lisäkapasiteettia vastaamaan LNG:n nesteytyskapasiteetin kasvua. Palvelukysyntää pitivät yllä aktiivisen aluskapasiteetin kasvu sekä jatkuva kiinnostus palvelusopimuksiin.

Konttialussegmentissä markkinatunnelma oli myönteinen, sillä kauppavolyymit ja liikenteen ohjaaminen pois Punaisenmeren reitiltä nostivat aluskapasiteetin kysynnän odotettua korkeammalle. Vuoteen 2023 verrattuna halukkuus investoida uusiin aluksiin kasvoi selvästi positiivisen sentimentin ja vanhan tonniston korvaustarpeen tukemana. Palvelukysyntää tukivat aktiivisen aluskapasiteetin kasvu, tuloskasvu sekä varustamojen kiinnostus jälkiasennuksia kohtaan.

Kaikkien mainittujen alussegmenttien kasvava paine kehittää toimintaansa hiilineutraailiksi tuki sekä uusien alusten että palvelujen kysyntää. Varustamot investoivat uuteen aluskapasiteettiin, korvaaviin aluksiin, hyötysuhteen nostoihin tai polttoainekonversioihin ja kunnossapitoon ylläpitääkseen vaatimustenmukaisuutta ja kilpailukykyään.

Painopisteinä energiamurros ja joustavuus

Wärtsilän toimintaympäristöä muokkaa käynnissä oleva energiamurros: ilmastopolitiikka ja taloudelliset kannustimet ajavat kehitystä kohti kestävämpää energiainfrastruktuuria. Menneen vuosikymmenen aikana investoitiin kasvavissa määrin aurinko- ja tuulienergiaan, jotka ovat nousseet hinnaltaan edullisimmiksi perusvoiman lähteiksi kahdessa kolmasosaa maailmasta. Aurinko- ja tuulivoimateknologian odotetaan vuoteen 2030 mennessä muodostuvan lähes kaikkialla halvimmaksi perusvoiman lähteeksi. Energian varastointiteknologian hinta on myös pudonnut rajusti. Energian varastointimarkkinoilta odotetaan lähivuosina mittakaavaetujen ja teknologisen kehityksen myötä nopeaa kasvua. Samalla ilmastopolitiikka esimerkiksi tiukkenevan päästölainsäädännön muodossa pakottaa luopumaan ikääntyvistä hiili-intensiivisistä energianlähteistä, mikä entisestään kannustaa ottamaan käyttöön uusiutuvaa energiaa.

Aurinko- ja tuulivoiman saatavuuden luontainen vaihtelu alkaa vähitellen vaikuttaa perinteisen, tyypillisesti perusvoiman tuotantoon käytetyn lämpövoimalakapasiteetin käyntiaikoihin. Sähköjärjestelmän joustavuudesta on tämän myötä tullut yhä merkittävämpi tekijä ja yksi tulevaisuuden kestävien sähköjärjestelmien pääedellytyksistä. Joustava kaasukäyttöinen sähköntuotanto ja energian varastointijärjestelmät ovat keskeisiä ratkaisuja tulevaisuuden sähköjärjestelmien luotettavuus- ja joustovaatimuksiin. Power-to-X-ratkaisut tukevat osaltaan mahdollisuuksia muuttaa sähköntuotanto kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaksi.

Sähkön kysyntä kasvaa kehittyvillä markkinoilla talouskasvun ja kohoavan elintason mukana. Myös kiinnostus uusiutuvia energianlähteitä kohtaan kasvaa nopeasti kustannusten laskiessa, mutta perinteisellä lämpövoimateknologialla on jatkossakin keskeinen rooli kehittyvien markkinoiden energiantuotannossa. Kovin kysyntä kohdistuu joustaviin teknologioihin, jotka pystyvät mukautumaan uusiutuvan energian tuotannon tulevaan kasvuun ja joilla siten saavutetaan parhaiten kestävän kehityksen mukainen ja kustannuksiltaan edullinen sähköjärjestelmä.

Maakaasun roolina on jatkossakin toimia välivaiheen polttoaineena järjestelmän siirtyessä kestävämpiin energianlähteisiin. Kehittyvien maiden kaasuinfrastruktuuri paranee koko ajan ja korvaa perusvoiman tuotannossa hiili-intensiivisempiä energianlähteitä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaasun rooli muuttuu, kun uusiutuvien energianlähteiden vaikutus alkaa näkyä perusvoiman tuotannon käyntiajoissa ja järjestelmältä vaaditaan enemmän joustavuutta. Joustavalla kaasuteknologialla on suuri merkitys maissa, joissa energiamurros on edennyt pitkälle, sekä kehittyvissä maissa, jotka pyrkivät rakentamaan perusvoiman tuotantoaan teknologialla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Kiinnostavia mahdollisuuksia hiilineutraaliin sähköntuotantoon tarjoavat tulevaisuudessa vety ja synteettiset polttoaineet. Uusiutuvaa energiaa ja akkuvarastoja sisältävässä sähköjärjestelmässä osalla ylijäämäenergiasta voitaisiin tuottaa ns. vihreää vetyä, joka soveltuu polttoaineeksi sähköjärjestelmää tasapainottaviin voimalaitoksiin. Ne paikkaisivat pilvisellä säällä pois jäävää aurinkovoimaa ja tuulettomalla säällä pysähtyviä tuulivoimaloita. Vihreää vetyä voitaisiin tuottaa elektrolyysin avulla sellaisenaan polttoaineena käytettäväksi, tai se voitaisiin käsittelyn ja käytön helpottamiseksi syntetisoida. Vety ja synteettiset polttoaineet tarjoavat erityisen arvokasta pitkän ja keskipitkän aikavälin joustavuutta, koska niitä voidaan tarpeen mukaan varastoida ja kuljettaa. Laajempi vedyn käyttö energiantuotannossa tai muilla sektoreilla, kuten teollisuudessa tai kuljetuksissa, vaatisi teknologian kehityksen lisäksi myös laajoja infrastruktuuri-investointeja.

Teknologinen kehitys sekä sähköjärjestelmän lisääntyvä kompleksisuus ja uusiutuvan energian tuotantovaihtelut kannustavat ottamaan käyttöön uusia digitaalisia apuvälineitä. Etävalvonta sekä tekoälyavusteiset suositus- ja ennustejärjestelmät yleistyvät voimalaitosten operoinnin työkaluina. Uusi data sekä alustalähtöiset liiketoimintamallit ja ratkaisut luovat edellytyksiä järjestelmätason integroinnille ja laitekannan optimoinnille laitteiden koko elinkaaren ajan.

Energiamarkkinat vuonna 2024

Energiasiirtymä jatkui, ja tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen odotetaan kasvavan uusiin ennätyksiin vuosina 2024 ja 2025 – IEA:n (International Energy Agency) ja BNEF:n (Bloomberg New Energy Finance) arvioiden mukaan yhteenlaskettu kapasiteettilisäys vuonna 2025 olisi 650:n ja lähes 800 gigawatin välillä. Energiasiirtymän odotetaan kiihtyvän entisestään, sillä pääajurina tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteettikasvulle toimii taloudellinen kannattavuus.

Energiasidonnaiseen makrotalouden kehitykseen vaikuttivat vuonna 2024 kohonneet geopoliittisen ympäristön riskit. Vuoden viimeisellä neljänneksellä epävarmuus lisääntyi johtuen Yhdysvaltojen kauppapolitiikan epävarmuudesta, sillä valtaan nouseva hallinto on ilmaissut aikeita ottaa käyttöön laajoja tuontitulleja tai korottaa jo voimassa olevia. Mahdollisten tullitariffien suuruuteen ja laajuuteen liittyy epävarmuutta, mutta mahdollista on, että ne vaikuttaisivat laajasti energiamarkkinoihin niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisesti. Yhdysvaltain uuden presidentinhallinnon vaikutus kansainväliseen energiasiirtymään jää todennäköisesti vähäiseksi.

Vaikka makrotaloudellinen ympäristö on vaikeuttanut projektirahoituksen saantia, inflaation ja korkotason laskun odotetaan lisäävän investointipäätöksiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Hyödykkeiden hinnat pysyivät vuonna 2024 suhteellisen vakaina edellisvuosiin verrattuna. Maakaasun maailmanmarkkinahinnat nousivat vuoden jälkipuoliskolla. Litiumin hinta laski edelleen edellisvuoden merkittävän hinnanlaskun jälkeenkin.

Moottorivoimalaitoksissa laitteiden kysyntä parani vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna, kun taas palveluiden kysyntä pysyi vakaana. Säätövoimatuotannon segmentissä kysynnän keskeinen ajuri oli edelleen nopeus siirtyä uusiutuvaan energiaan. McCoy Power Reportin ja Wärtsilän omien tietojen mukaan säätövoimalaitosten kokonaismarkkina oli vuoden 2024 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä suurempi kuin yhtenäkään kokonaisena vuotena sitä ennen. Säätövoiman kysynnän ajureiden odotetaan kehittyvän myönteisesti myös vuonna 2025. Perusvoimatuotannon segmentti on edelleen merkittävä voimalaitoskysynnän lähde. Polttomoottori on yhä tärkeä perusvoiman tuottaja erityisesti syrjäseuduilla ja kohteissa, joissa verkkovirran saatavuus on epävarmaa tai aikakriittistä, kuten datakeskuksissa. Perusvoimatuotannon kysynnän odotetaan pysyvän vakaana.

Energian varastoinnin kysyntä liittyy läheisesti energiajärjestelmässä uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvuun, joka jatkui nopeana. Odotettavissa on, että yleishyödyllisen akkupohjaisen energian varastointimarkkina jatkaa vahvaa volyymikasvuaan tämän vuosikymmenen ajan ja sen jälkeenkin. Global Energy Storage and Grids Pledge -sopimus COP29-ilmastokokouksessa tähtää siihen, että energian varastointikapasiteettia olisi vuoteen 2050 mennessä yhteensä 1 500 gigawattia.

Wärtsilän globaali jakauma

Wärtsilä on maailman johtava merenkulku- ja energiamarkkinoiden innovatiivisten teknologioiden ja elinkaariratkaisujen valmistaja. Tukeakseen maantieteellisesti hajallaan olevaa asiakaskuntaamme Wärtsilän myynti- ja huoltoverkosto kattaa yli 230 toimipistettä 77 maassa maailmanlaajuisesti. 190 vuoden kokemuksella, korostaen pitkäaikaisten suhteiden kehittämisen tärkeyttä, teemme yhteistyötä tytäryhtiöiden, yhteisyritysten ja maailmanlaajuisen toimittajaverkoston kanssa.

Näe Wärtsilän globaalin toiminnan kartta täältä

Näe Wärtsilän interaktiivinen globaalin jalanjäljen kartta täältä