Markkinatietoa

Wärtsilä keskittyy merenkulun ja energiamarkkinoihin laitteiden, ratkaisujen ja palvelujen toimittajana. Yhtiön kohdemarkkinat ovat herkkiä suhdanteille, mutta suhdanneherkkyyttä tasoittavat eri markkinasegmentit, joiden suhdanteet eroavat hieman toisistaan. Wärtsilän tuotantomalli tuo joustavuutta sekä tuotantoon että kustannusrakenteeseen mm. ulkoistamisen kautta ja tukee näin yhtiön kannattavuutta suhdanteesta riippumatta. 

MERENKULKUMARKKINAT
Hiilineutraalius ja digitalisaatio mullistavat merenkulkua

Siirtymä kohti hiilineutraalia toimintaa on meriteollisuudelle äärimmäisen tärkeä kehitysaskel, johon liittyvät osaltaan maailmanlaajuisesti odotettavissa olevat tiukennukset alusten päästömääräyksiin. Alan toimijoiden on kehitettävä lähivuosina yhteistyössä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja, joilla pystytään täyttämään Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästövähennystavoitteet. IMO pyrkii pienentämään meriliikenteen kuljetussuoritusten keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vähintään 40% vuoden 2008 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja vähintään puolittamaan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi EU aikoo ottaa laivaliikenteen mukaan päästökauppaohjelmaansa. Samaan aikaan vihreiden joukkovelkakirjojen ja kestävään kehitykseen linkitettyjen lainojen saama kasvava huomio tuo markkinoille lisää vihreää rahoitusta.

Alusten omistajien on tehtävä muutoksia neljällä osa-alueella, jotta siirtymä hiilineutraaliuteen voi onnistua:

• Siirtyminen ympäristömyötäisempiin energia- ja polttoainevaihtoehtoihin
• Haitallisia päästöjä vähentävien teknologioiden käyttö
• Energiatehokkuutta parantavien teknologioiden käyttöönotto
• Laivamatkan ja kaluston käyttöä optimoiva datan hyödyntäminen

Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen olennainen edellytys on vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto. Hiilettömiin polttoaineisiin, kuten vihreään ammoniakkiin ja vetyyn, on investoitu merkittävästi. Pisimmälle kehittynyt vaihtoehto on kuitenkin yhä nesteytetty maakaasu (LNG), jonka käyttöön soveltuvien monipolttoainemoottoreiden osuus on 3% aluskannasta ja 26% tilauskannasta. LNG-bunkrauspalvelu on tällä hetkellä saatavilla 120 satamassa. Paikallispäästöjen vähentäminen on toinen keskeinen kehityskohde. Tähän liittyvät IMO:n maailmanlaajuisesti asettamat rikkipäästörajat, jotka tulivat voimaan vuoden 2020 alussa. Uudet päästörajat edellyttävät käytännössä joko vähärikkisen polttoaineen käyttöä tai rikkipesureiden asentamista aluksiin. Tällä hetkellä 23 prosentissa aluskannasta on asennettuna ja 28 prosenttiin tilauskannasta on tilattu rikkipesurilaitteisto.

Myös energiatehokkuudessa voidaan ottaa merkittäviä kehitysaskeleita teknologiainnovaatioiden avulla niin uustuotannossa kuin jälkiasennuksissa. Tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi hybridijärjestelmät, aluksen rungon ilmavoitelu, roottoripurjeet sekä kehittyneet peräsin- ja potkuriratkaisut. Yhteisten päästövähennystavoitteiden ohella myös mahdollisuudet säästää alusten käyttökustannuksissa kannustavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Digitalisaatioon liittyen alusten optimointiratkaisut nähdään kasvavassa määrin keskeisenä ratkaisuna yleismaailmallisille paineille alentaa käyttökustannuksia samalla, kun pyritään täyttämään ympäristötavoitteet. Uudet digitaaliset sovellukset ja pilvipohjaiset etähallintaratkaisut yleistyvät jatkuvasti. Myös alusten ja satamien väliseen viestiliikenteeseen, asiakirjaliikenteeseen ja muuhun tiedonsiirtoon liittyvät sähköiset ratkaisut valtaavat jatkuvasti alaa perinteiseltä kasvokkain tapahtuvalta kommunikoinnilta. Samanaikaisesti kehitetään eri asteisia autonomisen laivaliikenteen ratkaisuja, joissa nähdään lupaavia mahdollisuuksia lisätä meriliikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kokonaissuorituskykyä.

Merenkulkumarkkinat vuonna 2020
Koronapandemian taloudelliset seuraukset vaikuttavat merikuljetuksiin ja matkustajaliikenteeseen merkittävästi niin uusalusinvestointien kuin varaosien ja kunnossapitopalvelujen kysynnän osalta kaikissa alan segmenteissä.

Risteilymarkkinat ovat laajojen matkustusrajoitusten ja liikennöintikieltojen seurauksena väistämättä yksi pahiten kärsineistä sektoreista. Valtaosa maailman risteilyaluksista pysyi pääosan vuodesta satamassa. Matkustamisen raju väheneminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti vaikutti myös lauttaliikenteeseen, vaikkakin ala elpyi osittain vuoden jälkipuoliskolla.

Pandemian kielteiset vaikutukset energiamarkkinoihin vähensivät entisestään öljyn offshore-tuotantoa sekä kaasunetsintää ja -tuotantoa sekä hidastivat viime vuosina vauhtiin päässyttä LNG-sektorin kasvua. Toisaalta investoinnit offshore-tuulivoimaan ja uuden tuulivoimakapasiteetin käyttöönotto löivät ennätyksiä vuonna 2020.

Säiliöalusmarkkinoilla vuoden toinen neljännes oli erittäin hyvä johtuen ennennäkemättömästä kelluvien varastotilojen kysynnästä, mutta myynti kutistui jälleen vuoden jälkipuoliskolla öljykaupan hidastuessa ja varastotilan kysynnän heikentyessä. Irtolastisektorilla vuoden alkupuolisko oli erittäin haastava johtuen Brasilian rautamalmiviennin heikkoudesta ja hiilikaupan romahduksesta, mutta tilanne alkoi vähitellen parantua vuoden puoliväliin mennessä. Konttiliikenteeseen koronakriisi iski aluksi rajusti johtuen maailmantaloutta jarruttaneista laajoista liikkumisrajoituksista sekä kuluttajakysynnän ja toimitusketjujen hiipumisesta, mutta keskimääräiset volyymit elpyivät lopulta vuoden 2019 tasolle.

Rikkipesureiden kysyntää jarrutti sekä uusissa aluksissa että jälkiasennuksissa korkea- ja matalarikkisten polttoaineiden pieni hintaero, jonka syynä olivat maailman öljymarkkinoiden myllerrys ja koronapandemiasta johtuvat epävarmuustekijät.

Toisaalta hiilineutraaliin merenkulkuun tähtäävät toimet vauhdittuivat entisestään, ja IMO:n vuosille 2030 ja 2050 asettamat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet pysyivät vahvasti esillä. Samaan aikaan matkustusrajoitukset vauhdittivat digitaalisen teknologian käyttöönottoa, joka mahdollistaa turvallisen etäseurannan ja -koulutuksen pandemiaolosuhteissa. Lisäksi pandemian aiheuttama yleinen epävarmuus ja taloudelliset paineet ovat lisänneet kiinnostusta teknologioihin, joilla voidaan optimoida ja hallita alusten suorituskykyä ja siten pienentää polttoaineenkulutusta ja säästää kustannuksia.


ENERGIAMARKKINAT
Painopisteinä energiamurros ja joustavuus

Wärtsilän toimintaympäristöä muokkaa käynnissä oleva energiamurros: ilmastopolitiikka ja taloudelliset kannustimet ajavat kehitystä kohti kestävämpää energiainfrastruktuuria. Menneen vuosikymmenen aikana investoitiin kasvavissa määrin aurinko- ja tuulienergiaan, jotka ovat nousseet hinnaltaan edullisimmiksi perusvoiman lähteiksi kahdessa kolmasosaa maailmasta. Aurinko- ja tuulivoimateknologian odotetaan vuoteen 2030 mennessä muodostuvan lähes kaikkialla halvimmaksi perusvoiman lähteeksi. Energian varastointiteknologian hinta on myös pudonnut rajusti. Energian varastointimarkkinoilta odotetaan lähivuosina mittakaavaetujen ja teknologisen kehityksen myötä nopeaa kasvua. Samalla ilmastopolitiikka esimerkiksi tiukkenevan päästölainsäädännön muodossa pakottaa luopumaan ikääntyvistä hiili-intensiivisistä energianlähteistä, mikä entisestään kannustaa ottamaan käyttöön uusiutuvaa energiaa.

Aurinko- ja tuulivoiman saatavuuden luontainen vaihtelu alkaa vähitellen vaikuttaa perinteisen, tyypillisesti perusvoiman tuotantoon käytetyn lämpövoimalakapasiteetin käyntiaikoihin. Sähköjärjestelmän joustavuudesta on tämän myötä tullut yhä merkittävämpi tekijä ja yksi tulevaisuuden kestävien sähköjärjestelmien pääedellytyksistä. Joustava kaasukäyttöinen sähköntuotanto ja energian varastointijärjestelmät ovat keskeisiä ratkaisuja tulevaisuuden sähköjärjestelmien luotettavuus- ja joustovaatimuksiin.Power-to-X-ratkaisut tukevat osaltaan mahdollisuuksia muuttaa sähköntuotanto kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaksi.

Sähkön kysyntä kasvaa kehittyvillä markkinoilla talouskasvun ja kohoavan elintason mukana. Myös kiinnostus uusiutuvia energianlähteitä kohtaan kasvaa nopeasti kustannusten laskiessa, mutta perinteisellä lämpövoimateknologialla on jatkossakin keskeinen rooli kehittyvien markkinoiden energiantuotannossa. Kovin kysyntä kohdistuu joustaviin teknologioihin, jotka pystyvät mukautumaan uusiutuvan energian tuotannon tulevaan kasvuun ja joilla siten saavutetaan parhaiten kestävän kehityksen mukainen ja kustannuksiltaan edullinen sähköjärjestelmä.

Maakaasun roolina on jatkossakin toimia välivaiheen polttoaineena järjestelmän siirtyessä kestävämpiin energianlähteisiin. Kehittyvien maiden kaasuinfrastruktuuri paranee koko ajan ja korvaa perusvoiman tuotannossa hiili-intensiivisempiä energianlähteitä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaasun rooli muuttuu, kun uusiutuvien energianlähteiden vaikutus alkaa näkyä perusvoiman tuotannon käyntiajoissa ja järjestelmältä vaaditaan enemmän joustavuutta. Joustavalla kaasuteknologialla on suuri merkitys maissa, joissa energiamurros on edennyt pitkälle, sekä kehittyvissä maissa, jotka pyrkivät rakentamaan perusvoiman tuotantoaan teknologialla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Kiinnostavia mahdollisuuksia hiilineutraaliin sähköntuotantoon tarjoavat tulevaisuudessa vety ja synteettiset polttoaineet. Uusiutuvaa energiaa ja akkuvarastoja sisältävässä sähköjärjestelmässä osalla ylijäämäenergiasta voitaisiin tuottaa ns. vihreää vetyä, joka soveltuu polttoaineeksi sähköjärjestelmää tasapainottaviin voimalaitoksiin. Ne paikkaisivat pilvisellä säällä pois jäävää aurinkovoimaa ja tuulettomalla säällä pysähtyviä tuulivoimaloita. Vihreää vetyä voitaisiin tuottaa elektrolyysin avulla sellaisenaan polttoaineena käytettäväksi, tai se voitaisiin käsittelyn ja käytön helpottamiseksi syntetisoida. Vety ja synteettiset polttoaineet tarjoavat erityisen arvokasta pitkän ja keskipitkän aikavälin joustavuutta, koska niitä voidaan tarpeen mukaan varastoida ja kuljettaa. Laajempi vedyn käyttö energiantuotannossa tai muilla sektoreilla, kuten teollisuudessa tai kuljetuksissa, vaatisi teknologian kehityksen lisäksi myös laajoja infrastruktuuri-investointeja.

Teknologinen kehitys sekä sähköjärjestelmän lisääntyvä kompleksisuus ja uusiutuvan energian tuotantovaihtelut kannustavat ottamaan käyttöön uusia digitaalisia apuvälineitä. Etävalvonta sekä tekoälyavusteiset suositus- ja ennustejärjestelmät yleistyvät voimalaitosten operoinnin työkaluina. Uusi data sekä alustalähtöiset liiketoimintamallit ja ratkaisut luovat edellytyksiä järjestelmätason integroinnille ja laitekannan optimoinnille laitteiden koko elinkaaren ajan.

Energiamarkkinat vuonna 2020
Koronapandemia ja sen aiheuttama talouden taantuminen ja energian kysynnän lasku vaikuttivat energiasektoriin negatiivisesti. Isoin pudotus nähtiin joustamattomassa perusvoiman tuotannossa, mutta myös nestemäisiä polttoaineita ja kaasua hyödyntävien voimalaitosten käyttötunnit laskivat. Epävarmuus pandemian kestosta, tulevasta kehityksestä ja taloudellisista seurauksista sai asiakkaat lykkäämään investointeja uuteen voimalakapasiteettiin. Asiakkaiden toimipisteisiin pääsyä rajoittavat tekijät vaikuttivat toimituksiin ja kenttähuoltotoimintaan. Energiamurroksen odotetaan väliaikaisesti hidastuvan johtuen viivästyneistä projektitoimituksista ja investointipäätöksistä, edullisemmista fossiilisista polttoaineista sekä huomion keskittymisestä viruksen leviämisen hillitsemiseen ja sen liiketoiminnalle aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen. Kaikesta huolimatta energian varastointimarkkinat vilkastuivat vuoden jälkipuoliskolla.Kysyntää ruokki kasvava tarve lyhytaikaiselle joustavalle kapasiteetille energiajärjestelmissä, joissa uusiutuvan energian osuus on suuri. Hallitusten ja rahalaitosten energiasektorille suuntaamien elvytyspakettien odotetaan jatkossakin tukevan investointeja vihreään energiaan.

© 2021 Wärtsilä