Päivitetty 11.2.2021
Wärtsilä keskittyy merenkulun ja energiamarkkinoihin laitteiden, ratkaisujen ja palvelujen toimittajana. Yhtiön kohdemarkkinat ovat herkkiä suhdanteille, mutta suhdanneherkkyyttä tasoittavat eri markkinasegmentit, joiden suhdanteet eroavat hieman toisistaan. Wärtsilän tuotantomalli tuo joustavuutta sekä tuotantoon että kustannusrakenteeseen mm. ulkoistamisen kautta ja tukee näin yhtiön kannattavuutta suhdanteesta riippumatta.
Hiilineutraalius ja digitalisaatio mullistavat merenkulkua
Siirtymä kohti hiilineutraalia toimintaa on meriteollisuudelle äärimmäisen tärkeä kehitysaskel, johon liittyvät osaltaan maailmanlaajuisesti odotettavissa olevat tiukennukset alusten päästömääräyksiin. Alan toimijoiden on kehitettävä lähivuosina yhteistyössä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja, joilla pystytään täyttämään Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästövähennystavoitteet. IMO pyrkii pienentämään meriliikenteen kuljetussuoritusten keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vähintään 40% vuoden 2008 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja vähintään puolittamaan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi EU aikoo ottaa laivaliikenteen mukaan päästökauppaohjelmaansa. Samaan aikaan vihreiden joukkovelkakirjojen ja kestävään kehitykseen linkitettyjen lainojen saama kasvava huomio tuo markkinoille lisää vihreää rahoitusta.
Alusten omistajien on tehtävä muutoksia neljällä osa-alueella, jotta siirtymä hiilineutraaliuteen voi onnistua:
Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen olennainen edellytys on vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto. Hiilettömiin polttoaineisiin, kuten vihreään ammoniakkiin ja vetyyn, on investoitu merkittävästi. Pisimmälle kehittynyt vaihtoehto on kuitenkin yhä nesteytetty maakaasu (LNG), jonka käyttöön soveltuvien monipolttoainemoottoreiden osuus on 3% aluskannasta ja 26% tilauskannasta. LNG-bunkrauspalvelu on tällä hetkellä saatavilla 120 satamassa. Paikallispäästöjen vähentäminen on toinen keskeinen kehityskohde. Tähän liittyvät IMO:n maailmanlaajuisesti asettamat rikkipäästörajat, jotka tulivat voimaan vuoden 2020 alussa. Uudet päästörajat edellyttävät käytännössä joko vähärikkisen polttoaineen käyttöä tai rikkipesureiden asentamista aluksiin. Tällä hetkellä 23 prosentissa aluskannasta on asennettuna ja 28 prosenttiin tilauskannasta on tilattu rikkipesurilaitteisto.
Myös energiatehokkuudessa voidaan ottaa merkittäviä kehitysaskeleita teknologiainnovaatioiden avulla niin uustuotannossa kuin jälkiasennuksissa. Tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi hybridijärjestelmät, aluksen rungon ilmavoitelu, roottoripurjeet sekä kehittyneet peräsin- ja potkuriratkaisut. Yhteisten päästövähennystavoitteiden ohella myös mahdollisuudet säästää alusten käyttökustannuksissa kannustavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.
Digitalisaatioon liittyen alusten optimointiratkaisut nähdään kasvavassa määrin keskeisenä ratkaisuna yleismaailmallisille paineille alentaa käyttökustannuksia samalla, kun pyritään täyttämään ympäristötavoitteet. Uudet digitaaliset sovellukset ja pilvipohjaiset etähallintaratkaisut yleistyvät jatkuvasti. Myös alusten ja satamien väliseen viestiliikenteeseen, asiakirjaliikenteeseen ja muuhun tiedonsiirtoon liittyvät sähköiset ratkaisut valtaavat jatkuvasti alaa perinteiseltä kasvokkain tapahtuvalta kommunikoinnilta. Samanaikaisesti kehitetään eri asteisia autonomisen laivaliikenteen ratkaisuja, joissa nähdään lupaavia mahdollisuuksia lisätä meriliikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kokonaissuorituskykyä.
Merenkulkumarkkinat vuonna 2021
Kysyntä merenkulku- ja laivanrakennusmarkkinoiden eri alussegmenteillä oli vaihtelevaa vuonna 2021. Katsauskaudelle tammi-joulukuu kirjattiin kaikkiaan 1 855 sopimusta uusien alusten rakentamisesta (815 vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2020 lukuun ottamatta kauden jälkeen raportoituja tilauksia) pitkälti konttialustilausten siivittämänä. Kontti-, kaasunkuljetus-, ja irtolastialussektoreilla kasvava ja patoutunut kysyntä sekä logistiset häiriöt ovat johtaneet rahtitonnistopulaan sekä nostaneet tuotot ja uusien alusten tilaukset koronaa edeltävää tasoa korkeammalle. Uusien alusten tilausten kasvu on pidentänyt isompien telakkakonsernien tilauskirjoja. Ne ovat onnistuneet torjumaan raaka-ainekustannusten nopean nousun vaikutuksia nostamalla uusien alusten hintoja. Korkeat tuotot ja rahtitonniston kysyntä ovat kuitenkin johtaneet esimerkiksi rikkipesureiden jälkiasennusten ja muiden kuivatelakointia vaativien toimenpiteiden lykkäyksiin. Samaan aikaan koronarokotusohjelmien edistyminen ja matkustusrajoitusten purkaminen keskeisillä risteilymarkkinoilla ovat edelleen tukeneet risteilyalusten palauttamista liikenteeseen. Omikronvariantin vaikutukset jatkossa aiheuttavat kuitenkin yhä epävarmuutta. Uusien risteilyalusten kysyntä on edelleen rajallista ja käyttöasteet yhä alhaisemmat kuin vuonna 2019.
Wärtsilälle tärkeimmät segmentit, erikoistuneet alukset, ovat toipuneet pandemian aiheuttamasta myllerryksestä vaihtelevasti. Risteilyalusten uudelleenaktivointi eteni vuoden toisella puoliskolla, kun laivayhtiöt jatkoivat liikennöintiä. Joulukuun lopussa noin 70% risteilyaluskapasiteetista oli käytössä, kun syyskuun lopussa luku oli noin 50% ja kesäkuun lopussa noin 20%. Matkustajalauttamarkkinoilla jatkuu myönteinen suuntaus, vaikka koronarajoitukset rajoittavat yhä jossain määrin matkustusta. Offshore-öljy- ja -kaasualalla aktiviteetti kasvoi hieman alusten kysynnän hienoisen nousun ja lisääntyneiden romutusten myötä. Esimerkiksi merituulivoimaloiden asennustöissä käytettävien alusten kysyntä on parantunut johtuen toiminnassa olevien merituulipuistojen vahvasta kasvusta. Nesteytetyn maakaasun (LNG) kuljetusalusten markkinatilanne on hyvällä tasolla, sillä LNG:n varastotasot ovat ennätysalhaiset, mikä tukee LNGkauppaa ja tonniston kysyntää kaasun hinnan vahvasta noususta huolimatta. Konttialusten markkinaolosuhteet ovat jatkuneet poikkeuksellisen hyvinä. Satamaruuhkat, laajat logistiset häiriöt ja vahva kysyntä ovat johtaneet jälleen ennätyksellisiin rahti- ja tilauskuljetushintoihin sekä uusien alusten tilauksiin. Säiliö- ja etenkin raakaöljyalusmarkkinoilla haasteet jatkuivat.
Vallitsevana suuntauksena on edelleen ympäristöhuolien korostuminen, kun poliittiset päättäjät, lastinomistajat ja rahoittajat kiristävät sääntelyä ja julkaisevat tiukempia kannanottoja tarkoituksenaan painostaa merenkulkualaa toimimaan nopeammin kuin Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n nykyiset tavoitteet edellyttävät. Heinäkuussa Euroopan komissio esitti ehdotuspaketin (Fit for 55) kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vähintään 55% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Yksi monista ehdotuksista koski meriliikenteen sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään vuodesta 2023 lähtien. FuelEU Maritime -aloite puolestaan tähtää puhtaampien teknologioiden ja kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoon rajoittamalla alusten käyttämän energian kasvihuonekaasuintensiteettiä. Paineet löytää keinoja pysäyttää ilmastonmuutos kasvavat maailmanlaajuisesti, minkä johdosta varustamoiden on pohdittava erilaisia vaihtoehtoja, kuten alempia ajonopeuksia, energiaa säästäviä laitteita, laivaliikenteen optimointiratkaisuja, hybridi- ja täyssähkövoimajärjestelmiä sekä vaihtoehtoisia polttoaineita. Siirtymä puhtaampiin polttoaineisiin on jo käynnistynyt. Tammi-joulukuun katsauskaudella tehtiin 384 tilausta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävistä aluksista, mikä on 21% (17%) kaikista katsauskauden uusien alusten tilauksista. LNG on suosituin valinta, ja sen suosio vain kasvaa, vaikka muutkin vaihtoehtoiset polttoaineet yleistyvät hiljalleen. Korkea- ja vähärikkisten polttoaineiden hintaero kasvoi läpi vuoden 150 dollariin tonnilta. Rikkipesuriasennusten kysyntä painottui yhä uusiin aluksiin. Vuonna 2021 tilauksia tehtiin 231 alukseen maailmanlaajuisesti. Rikkipesureiden jälkiasennusten kysyntä oli yhä vaimeaa.
Painopisteinä energiamurros ja joustavuus
Wärtsilän toimintaympäristöä muokkaa käynnissä oleva energiamurros: ilmastopolitiikka ja taloudelliset kannustimet ajavat kehitystä kohti kestävämpää energiainfrastruktuuria. Menneen vuosikymmenen aikana investoitiin kasvavissa määrin aurinko- ja tuulienergiaan, jotka ovat nousseet hinnaltaan edullisimmiksi perusvoiman lähteiksi kahdessa kolmasosaa maailmasta. Aurinko- ja tuulivoimateknologian odotetaan vuoteen 2030 mennessä muodostuvan lähes kaikkialla halvimmaksi perusvoiman lähteeksi. Energian varastointiteknologian hinta on myös pudonnut rajusti. Energian varastointimarkkinoilta odotetaan lähivuosina mittakaavaetujen ja teknologisen kehityksen myötä nopeaa kasvua. Samalla ilmastopolitiikka esimerkiksi tiukkenevan päästölainsäädännön muodossa pakottaa luopumaan ikääntyvistä hiili-intensiivisistä energianlähteistä, mikä entisestään kannustaa ottamaan käyttöön uusiutuvaa energiaa.
Aurinko- ja tuulivoiman saatavuuden luontainen vaihtelu alkaa vähitellen vaikuttaa perinteisen, tyypillisesti perusvoiman tuotantoon käytetyn lämpövoimalakapasiteetin käyntiaikoihin. Sähköjärjestelmän joustavuudesta on tämän myötä tullut yhä merkittävämpi tekijä ja yksi tulevaisuuden kestävien sähköjärjestelmien pääedellytyksistä. Joustava kaasukäyttöinen sähköntuotanto ja energian varastointijärjestelmät ovat keskeisiä ratkaisuja tulevaisuuden sähköjärjestelmien luotettavuus- ja joustovaatimuksiin.Power-to-X-ratkaisut tukevat osaltaan mahdollisuuksia muuttaa sähköntuotanto kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaksi.
Sähkön kysyntä kasvaa kehittyvillä markkinoilla talouskasvun ja kohoavan elintason mukana. Myös kiinnostus uusiutuvia energianlähteitä kohtaan kasvaa nopeasti kustannusten laskiessa, mutta perinteisellä lämpövoimateknologialla on jatkossakin keskeinen rooli kehittyvien markkinoiden energiantuotannossa. Kovin kysyntä kohdistuu joustaviin teknologioihin, jotka pystyvät mukautumaan uusiutuvan energian tuotannon tulevaan kasvuun ja joilla siten saavutetaan parhaiten kestävän kehityksen mukainen ja kustannuksiltaan edullinen sähköjärjestelmä.
Maakaasun roolina on jatkossakin toimia välivaiheen polttoaineena järjestelmän siirtyessä kestävämpiin energianlähteisiin. Kehittyvien maiden kaasuinfrastruktuuri paranee koko ajan ja korvaa perusvoiman tuotannossa hiili-intensiivisempiä energianlähteitä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaasun rooli muuttuu, kun uusiutuvien energianlähteiden vaikutus alkaa näkyä perusvoiman tuotannon käyntiajoissa ja järjestelmältä vaaditaan enemmän joustavuutta. Joustavalla kaasuteknologialla on suuri merkitys maissa, joissa energiamurros on edennyt pitkälle, sekä kehittyvissä maissa, jotka pyrkivät rakentamaan perusvoiman tuotantoaan teknologialla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Kiinnostavia mahdollisuuksia hiilineutraaliin sähköntuotantoon tarjoavat tulevaisuudessa vety ja synteettiset polttoaineet. Uusiutuvaa energiaa ja akkuvarastoja sisältävässä sähköjärjestelmässä osalla ylijäämäenergiasta voitaisiin tuottaa ns. vihreää vetyä, joka soveltuu polttoaineeksi sähköjärjestelmää tasapainottaviin voimalaitoksiin. Ne paikkaisivat pilvisellä säällä pois jäävää aurinkovoimaa ja tuulettomalla säällä pysähtyviä tuulivoimaloita. Vihreää vetyä voitaisiin tuottaa elektrolyysin avulla sellaisenaan polttoaineena käytettäväksi, tai se voitaisiin käsittelyn ja käytön helpottamiseksi syntetisoida. Vety ja synteettiset polttoaineet tarjoavat erityisen arvokasta pitkän ja keskipitkän aikavälin joustavuutta, koska niitä voidaan tarpeen mukaan varastoida ja kuljettaa. Laajempi vedyn käyttö energiantuotannossa tai muilla sektoreilla, kuten teollisuudessa tai kuljetuksissa, vaatisi teknologian kehityksen lisäksi myös laajoja infrastruktuuri-investointeja.
Teknologinen kehitys sekä sähköjärjestelmän lisääntyvä kompleksisuus ja uusiutuvan energian tuotantovaihtelut kannustavat ottamaan käyttöön uusia digitaalisia apuvälineitä. Etävalvonta sekä tekoälyavusteiset suositus- ja ennustejärjestelmät yleistyvät voimalaitosten operoinnin työkaluina. Uusi data sekä alustalähtöiset liiketoimintamallit ja ratkaisut luovat edellytyksiä järjestelmätason integroinnille ja laitekannan optimoinnille laitteiden koko elinkaaren ajan.
Energiamarkkinat vuonna 2021
Koronaviruspandemiasta ja sitä seuranneesta investointiympäristön heikkenemisestä huolimatta nestepolttoaineita ja kaasua hyödyntävien voimalaitosten maailmanmarkkinat elpyivät vuoden 2021 loppua kohti. Vaikka markkinatilanne on paranemassa, asiakkaat lykkäävät edelleen investointeja pandemian kestoon, kehitykseen ja taloudellisiin vaikutuksiin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Elpyminen vie todennäköisesti aikaa rokoteohjelmien edetessä hitaasti monilla ydinmarkkinoillamme. Lisäksi energia- ja ilmastopolitiikan kehittämis- ja arviointityö eri puolilla maailmaa kunnianhimoisempien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi sekä sähköyhtiöiden investointistrategioiden päivitystyö aiheuttavat epävarmuutta ja viivästyksiä päätöksenteossa. Kansalliset sitoumukset ja nettopäästöttömyystavoitteet kattavat valtaosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta yksityiskohtaiset suunnitelmat ja strategiat päästöjen leikkaamiseksi jo tällä vuosikymmenellä ovat vielä kesken. Energian varastoinnin kysyntä on jatkunut hyvällä tasolla johtuen kasvavasta lyhytaikaisen joustavan kapasiteetin tarpeesta sähköjärjestelmissä, joissa uusiutuvien energialähteiden osuus on suuri. Erilaisten joustavien ratkaisujen, kuten energian varastoinnin ja säätövoimalaitosten, tarpeen odotetaan jatkossa kasvavan samalla, kun epäsäännöllisen uusiutuvan energian osuus sähköjärjestelmissä kasvaa. Hallitusten ja rahoituslaitosten energia-alalle kohdistamilla elvytystoimilla on tarkoitus tukea investointeja vihreään energiaan, mutta näiden suunnitelmien toteuttaminen laajemmassa mittakaavassa on vielä kesken. Palveluiden kysyntä oli hyvällä tasolla. Asiakkaat osoittivat edelleen kiinnostusta pitkäaikaisia sopimuksia kohtaan, mikä vakauttaa liiketoimintaa, jossa laitetilaukset ovat tyypillisesti harvoja ja isoja.
Wärtsilän osuus enintään 500 MW:n laitosten markkinasegmentistä laski 5 prosenttiin (6) samalla, kun maailmanlaajuiset maakaasu- ja nestevoimalaitosten tilaukset kasvoivat 10% 19,2 gigawattiin syyskuussa 2021 päättyneellä 12 kuukauden ajanjaksolla (17,4 GW kesäkuun lopussa). Globaali tilausmäärä sisältää kaasuturbiinit ja Wärtsilän toimitukset, joissa voimakone on kooltaan vähintään 5 MW. Tiedot ovat peräisin McCoy Power Report julkaisusta.