Wärtsilä keskittyy merenkulun ja energiamarkkinoihin laitteiden, ratkaisujen ja palvelujen toimittajana. Yhtiön kohdemarkkinat ovat herkkiä suhdanteille, mutta suhdanneherkkyyttä tasoittavat eri markkinasegmentit, joiden suhdanteet eroavat hieman toisistaan. Wärtsilän tuotantomalli tuo joustavuutta sekä tuotantoon että kustannusrakenteeseen mm. ulkoistamisen kautta ja tukee näin yhtiön kannattavuutta suhdanteesta riippumatta.
Hiilineutraalius ja digitalisaatio mullistavat merenkulkua
Siirtymä kohti hiilineutraalia toimintaa on meriteollisuudelle äärimmäisen tärkeä kehitysaskel, johon liittyvät osaltaan maailmanlaajuisesti odotettavissa olevat tiukennukset alusten päästömääräyksiin. Alan toimijoiden on kehitettävä lähivuosina yhteistyössä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja, joilla pystytään täyttämään Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästövähennystavoitteet. IMO pyrkii pienentämään meriliikenteen kuljetussuoritusten keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vähintään 40% vuoden 2008 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja vähintään puolittamaan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi EU aikoo ottaa laivaliikenteen mukaan päästökauppaohjelmaansa. Samaan aikaan vihreiden joukkovelkakirjojen ja kestävään kehitykseen linkitettyjen lainojen saama kasvava huomio tuo markkinoille lisää vihreää rahoitusta.
Alusten omistajien on tehtävä muutoksia neljällä osa-alueella, jotta siirtymä hiilineutraaliuteen voi onnistua:
Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen olennainen edellytys on vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto. Hiilettömiin polttoaineisiin, kuten vihreään ammoniakkiin ja vetyyn, on investoitu merkittävästi. Pisimmälle kehittynyt vaihtoehto on kuitenkin yhä nesteytetty maakaasu (LNG). Paikallispäästöjen vähentäminen on toinen keskeinen kehityskohde. Tähän liittyvät IMO:n maailmanlaajuisesti asettamat rikkipäästörajat, jotka tulivat voimaan vuoden 2020 alussa. Uudet päästörajat edellyttävät käytännössä joko vähärikkisen polttoaineen käyttöä tai rikkipesureiden asentamista aluksiin.
Myös energiatehokkuudessa voidaan ottaa merkittäviä kehitysaskeleita teknologiainnovaatioiden avulla niin uustuotannossa kuin jälkiasennuksissa. Tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi hybridijärjestelmät, aluksen rungon ilmavoitelu, roottoripurjeet sekä kehittyneet peräsin- ja potkuriratkaisut. Yhteisten päästövähennystavoitteiden ohella myös mahdollisuudet säästää alusten käyttökustannuksissa kannustavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.
Digitalisaatioon liittyen alusten optimointiratkaisut nähdään kasvavassa määrin keskeisenä ratkaisuna yleismaailmallisille paineille alentaa käyttökustannuksia samalla, kun pyritään täyttämään ympäristötavoitteet. Uudet digitaaliset sovellukset ja pilvipohjaiset etähallintaratkaisut yleistyvät jatkuvasti. Myös alusten ja satamien väliseen viestiliikenteeseen, asiakirjaliikenteeseen ja muuhun tiedonsiirtoon liittyvät sähköiset ratkaisut valtaavat jatkuvasti alaa perinteiseltä kasvokkain tapahtuvalta kommunikoinnilta. Samanaikaisesti kehitetään eri asteisia autonomisen laivaliikenteen ratkaisuja, joissa nähdään lupaavia mahdollisuuksia lisätä meriliikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kokonaissuorituskykyä.
Merenkulkumarkkinat vuonna 2022
Pitkälti Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuva makrotalouden näkymien heikentyminen sekä Kiinan talouden hidastuminen aiheuttivat vuoden 2022 edetessä yhä suurempia negatiivisia vaikutuksia merenkulku- ja laivanrakennusmarkkinoilla. Kiihtyneeseen inflaatioon ja Euroopan energiakriisiin yhdistettynä näillä tekijöillä oli merkittäviä vaikutuksia polttoaineiden hintoihin ja kauppamerenkulkuun. Tästä johtuen tiettyjen rahtilaivojen segmentissä tonnistokysyntä laski aiemmalta korkealta tasolta, energiakaupan virrat muuttuivat hintojen edelleen heilahdellessa ja matkustajaliikenne vilkastui eri puolilla maailmaa vaihtelevassa tahdissa, kun koronarajoituksia purettiin. Osassa alussegmenteistä tilanne oli muita parempi, mutta kaikki segmentit kärsivät vaihtelevassa määrin näistä tekijöistä. Laivapolttoaineiden hinnat alkoivat laskea vuoden toisella puoliskolla, mikä hyödytti varustamoita ja operaattoreita. Rikkipitoisen ja vähärikkisen polttoöljyn hintaero pysyi erilaisista tarjonta- ja kysyntätekijöistä johtuen loppuvuonna keskimäärin noin 300 dollarissa tonnia kohti. Tämä tuki rikkipesuriliiketoimintaa, vaikka pesurijärjestelmien kysyntä on yhä keskittynyt pääasiassa uusiin aluksiin.
Samaan aikaan investointihalukkuutta uusiin aluksiin on laimentanut se, että monen telakan tilauskirjat ovat lähes täynnä, etenkin Kiinassa ja Etelä-Koreassa, joten varustamot joutuvat odottamaan uusia aluksia pidempään ja maksamaan merkittävästi korkeampaa hintaa. Tämä yhdistettynä varustamoiden epävarmuuteen oikeista teknologiavalinnoista ja niiden ajoituksesta sekä tulevasta tonnistokysynnästä johti siihen, että katsauskaudella tammi–joulukuussa kirjattiin kaikkiaan 1 538 sopimusta uuden aluksen rakentamisesta (1 855 vastaavalla jaksolla vuonna 2021, pois lukien kauden jälkeen raportoidut tilaukset). Tilauksissa painottuivat LNG-alusten tilaukset, jotka olivat ennätystasolla, etenkin tilausten arvossa mitattuna.
Wärtsilälle keskeisten alussegmenttien kysyntäilmapiiri parani edelleen huolimatta kasvavista makrotaloudellisista huolista. Risteilysektorilla varustamoiden huomio siirtyi kapasiteetin ja alusten täyttöasteen kannattavaan hallintaan sekä operointikustannusten kasvun hillitsemiseen. Lauttaliikennesektorilla alusten palauttaminen liikenteeseen jatkui ja operaattorit raportoivat rohkaisevia lukuja etenkin kannattavuuden kannalta tärkeiden matkustajamäärien osalta. Offshore-segmentin markkinailmapiiri on edelleen positiivinen. Kaasun ja öljyn vankka kysyntä tuki hintoja ja aktivoi liiketoimintaa ja investointeja offshore-projekteihin, mikä edelleen parantaa offshore-kaluston käyttöasteita ja päivähintoja. Merituulivoimaloihin liittyvien alusten kysyntä on pysynyt vankkana, ja etenkin voimaloiden asennuksiin käytettävien WTIV-alusten sopimusvolyymi ylitti odotukset. LNG-kuljetusalusten segmentti poikkeaa edelleen muista, sillä alusten kysyntä ja rahtien spothinnat ovat ennätyslukemissa. Alustilauksia ovat vauhdittaneet osaltaan etenkin Qatarin LNG-vientiterminaalin kapasiteetin laajennukseen liittyvät tilaukset, mutta LNG-projektit ovat edenneet myös muualla, etenkin Yhdysvalloissa. Konttialusmarkkinat hiljenivät nopeasti vuoden toisella puoliskolla, kun konttirahdin kysyntä tippui korkean inflaation seurauksena. Keskeisten konttisatamien ruuhkien helpottaessa käytettävissä ollut aluskapasiteetti kasvoi.
Vaikka makrotalouden näkymiin liittyneet huolet lisääntyivät ja energiaomavaraisuuden ja -varmuuden merkitys kasvoi, hiilineutraaliustavoitteet ovat edelleen merenkulku- ja laivanrakennusmarkkinoiden keskeisin trendi. IMO:n kasvihuonekaasustrategiaa tukevina, lyhyen aikavälin toimenpiteinä lanseeratut olemassa olevien alusten energiatehokkuusindeksi (Energy Efficiency Existing Ship Index, EEXI) ja hiili-intensiteetin indikaattori (Carbon Intensity Indicator, CII) astuivat voimaan 1. tammikuuta 2023. Ne auttavat alaa kehittämään jatkuvan parantamisen ajattelumallia, jonka mukaan sekä pienet että isommat muutokset voivat vähentää alusten hiilipäästöjä. Indeksejä koskevien määräysten mukaan kaikille aluksille on laskettava saavutettu energiatehokkuusindeksi sekä aloitettava datan kerääminen vuotuisen toiminnan hiili-intensiteettiindikaattorin sekä siihen liittyvän CII-luokituksen raportoimiseksi. CII-luokituksesta riippuen aluksen on mahdollisesti laadittava korjaavia toimenpiteitä koskeva suunnitelma, jolla osoitetaan, miten vaadittu hiili-intensiteettitaso saavutetaan. Maailmanlaajuinen paine löytää keinoja ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen kasvaa, joten varustamot pohtivat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Näitä ovat esimerkiksi ajonopeuksien alentaminen, energiaa säästävät laitteet, reitityksen optimointiratkaisut, hybridi- ja täyssähköjärjestelmät, hiilen talteenotto ja varastointi, rikkipesurit sekä vaihtoehtoiset polttoaineet. Siirtymä puhtaampiin polttoaineisiin on edelleen vauhdittunut: tammi-joulukuun katsauskaudella tilattiin maailmanlaajuisesti 466 vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön kykenevää alusta, mikä on 30% (21%) kaikista tilatuista aluksista ja 60% aluskapasiteetista. Vaikka nesteytetyn maakaasun (LNG) hinta on tällä hetkellä korkea, yli 80% kaikista tilatuista vaihtoehtoisille polttoaineille suunnitelluista aluksista on LNG-käyttöisiä. Varustamoiden kiinnostus muita vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten metanolia, kohtaan kasvoi kuitenkin selvästi vuonna 2022.
Painopisteinä energiamurros ja joustavuus
Wärtsilän toimintaympäristöä muokkaa käynnissä oleva energiamurros: ilmastopolitiikka ja taloudelliset kannustimet ajavat kehitystä kohti kestävämpää energiainfrastruktuuria. Menneen vuosikymmenen aikana investoitiin kasvavissa määrin aurinko- ja tuulienergiaan, jotka ovat nousseet hinnaltaan edullisimmiksi perusvoiman lähteiksi kahdessa kolmasosaa maailmasta. Aurinko- ja tuulivoimateknologian odotetaan vuoteen 2030 mennessä muodostuvan lähes kaikkialla halvimmaksi perusvoiman lähteeksi. Energian varastointiteknologian hinta on myös pudonnut rajusti. Energian varastointimarkkinoilta odotetaan lähivuosina mittakaavaetujen ja teknologisen kehityksen myötä nopeaa kasvua. Samalla ilmastopolitiikka esimerkiksi tiukkenevan päästölainsäädännön muodossa pakottaa luopumaan ikääntyvistä hiili-intensiivisistä energianlähteistä, mikä entisestään kannustaa ottamaan käyttöön uusiutuvaa energiaa.
Aurinko- ja tuulivoiman saatavuuden luontainen vaihtelu alkaa vähitellen vaikuttaa perinteisen, tyypillisesti perusvoiman tuotantoon käytetyn lämpövoimalakapasiteetin käyntiaikoihin. Sähköjärjestelmän joustavuudesta on tämän myötä tullut yhä merkittävämpi tekijä ja yksi tulevaisuuden kestävien sähköjärjestelmien pääedellytyksistä. Joustava kaasukäyttöinen sähköntuotanto ja energian varastointijärjestelmät ovat keskeisiä ratkaisuja tulevaisuuden sähköjärjestelmien luotettavuus- ja joustovaatimuksiin. Power-to-X-ratkaisut tukevat osaltaan mahdollisuuksia muuttaa sähköntuotanto kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaksi.
Sähkön kysyntä kasvaa kehittyvillä markkinoilla talouskasvun ja kohoavan elintason mukana. Myös kiinnostus uusiutuvia energianlähteitä kohtaan kasvaa nopeasti kustannusten laskiessa, mutta perinteisellä lämpövoimateknologialla on jatkossakin keskeinen rooli kehittyvien markkinoiden energiantuotannossa. Kovin kysyntä kohdistuu joustaviin teknologioihin, jotka pystyvät mukautumaan uusiutuvan energian tuotannon tulevaan kasvuun ja joilla siten saavutetaan parhaiten kestävän kehityksen mukainen ja kustannuksiltaan edullinen sähköjärjestelmä.
Maakaasun roolina on jatkossakin toimia välivaiheen polttoaineena järjestelmän siirtyessä kestävämpiin energianlähteisiin. Kehittyvien maiden kaasuinfrastruktuuri paranee koko ajan ja korvaa perusvoiman tuotannossa hiili-intensiivisempiä energianlähteitä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaasun rooli muuttuu, kun uusiutuvien energianlähteiden vaikutus alkaa näkyä perusvoiman tuotannon käyntiajoissa ja järjestelmältä vaaditaan enemmän joustavuutta. Joustavalla kaasuteknologialla on suuri merkitys maissa, joissa energiamurros on edennyt pitkälle, sekä kehittyvissä maissa, jotka pyrkivät rakentamaan perusvoiman tuotantoaan teknologialla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Kiinnostavia mahdollisuuksia hiilineutraaliin sähköntuotantoon tarjoavat tulevaisuudessa vety ja synteettiset polttoaineet. Uusiutuvaa energiaa ja akkuvarastoja sisältävässä sähköjärjestelmässä osalla ylijäämäenergiasta voitaisiin tuottaa ns. vihreää vetyä, joka soveltuu polttoaineeksi sähköjärjestelmää tasapainottaviin voimalaitoksiin. Ne paikkaisivat pilvisellä säällä pois jäävää aurinkovoimaa ja tuulettomalla säällä pysähtyviä tuulivoimaloita. Vihreää vetyä voitaisiin tuottaa elektrolyysin avulla sellaisenaan polttoaineena käytettäväksi, tai se voitaisiin käsittelyn ja käytön helpottamiseksi syntetisoida. Vety ja synteettiset polttoaineet tarjoavat erityisen arvokasta pitkän ja keskipitkän aikavälin joustavuutta, koska niitä voidaan tarpeen mukaan varastoida ja kuljettaa. Laajempi vedyn käyttö energiantuotannossa tai muilla sektoreilla, kuten teollisuudessa tai kuljetuksissa, vaatisi teknologian kehityksen lisäksi myös laajoja infrastruktuuri-investointeja.
Teknologinen kehitys sekä sähköjärjestelmän lisääntyvä kompleksisuus ja uusiutuvan energian tuotantovaihtelut kannustavat ottamaan käyttöön uusia digitaalisia apuvälineitä. Etävalvonta sekä tekoälyavusteiset suositus- ja ennustejärjestelmät yleistyvät voimalaitosten operoinnin työkaluina. Uusi data sekä alustalähtöiset liiketoimintamallit ja ratkaisut luovat edellytyksiä järjestelmätason integroinnille ja laitekannan optimoinnille laitteiden koko elinkaaren ajan.
Energiamarkkinat vuonna 2022
Ukrainan sota, siihen liittyvät pakotteet ja koronapandemia ovat yhdessä osaltaan johtaneet maailmanlaajuiseen kustannusinflaatioon ja hintojen heilahteluun. Tämä on nostanut tarjoushintoja, hidastanut asiakkaiden päätöksentekoa ja tuonut merkittävää epävarmuutta nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten ja energian varastoinnin investointiilmapiiriin vuonna 2022. Toimitusketjut ja kauppareitit ovat myllerryksessä, kun inflaatio, valuuttakurssien heilahtelu ja kaupparajoitukset varjostavat maailman taloutta. Koronaan liittyvä epävarmuus on lieventynyt merkittävästi lukuun ottamatta Kiinaa, jossa pandemia ja siihen liittyvät rajoitukset aiheuttavat edelleen häiriöitä toimitusketjussa.
Energiakriisi on korostanut tarvetta ja pyrkimyksiä energiasektorin rakennemuutokseen etenkin Euroopassa. Nesteytetyn maakaasun (LNG) maailmanmarkkinat ovat murroksessa, koska romahtanut putkikaasun tuonti Venäjältä Eurooppaan asettaa kaasukaupalle uusia reunaehtoja ja vaatimuksia. Lyhyen aikavälin takaiskuista huolimatta energiamurroksen näkymät eivät koskaan ole olleet vahvemmat: uusiutuvan energian kasvava käyttö vahvistaa huoltovarmuutta vähentämällä riippuvuutta Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista. Energia- ja ilmastopolitiikan kehitys vie maailmanlaajuisesti kohti yhä kunnianhimoisempia hiilineutraaliustavoitteita. Energiayhtiöt jatkavat investointistrategioidensa päivittämistä tämän mukaisesti, mikä saattaa joko nopeuttaa tai viivästyttää investointipäätöksiä. Merkillepantava ilmastopolitiikan edistysaskel oli Yhdysvaltain ilmastolaki (Inflation Reduction Act), joka luo merkittäviä kannustimia uusiutuvan energian, akkuvarastoinnin ja muiden puhtaiden energiateknologioiden kehittämiselle. Erilaisten joustavien ratkaisujen, kuten energian varastoinnin ja säätövoimalaitosten, tarpeen odotetaan jatkossa lisääntyvän, koska vaihtelevan uusiutuvan energiantuotannon osuus sähköjärjestelmissä kasvaa. Palveluiden kysyntä säilyi hyvällä tasolla asiakkaiden osoittaessa kiinnostusta pitkäaikaisia sopimuksia kohtaan. Tämä vakauttaa liiketoimintaa, jossa laitetilaukset ovat tyypillisesti harvoja ja isoja.
Wärtsilän osuus enintään 500 MW:n laitosten markkinasegmentistä kasvoi 8 prosenttiin (7) samalla, kun maailmanlaajuiset maakaasuja nestevoimalaitosten tilaukset kasvoivat 13% 26,7 gigawattiin syyskuussa 2022 päättyneellä 12 kuukauden ajanjaksolla (23,5 GW kesäkuun lopussa). Globaali tilausmäärä sisältää kaasuturbiinit ja Wärtsilän toimitukset, joissa voimakone on kooltaan vähintään 5 MW. Tiedot ovat peräisin McCoy Power Report -julkaisusta.