Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2004

Wärtsilä Oyj Abp,
  • Pörssitiedote
28 lokakuuta 2004 klo 8.30 E. Europe Standard Time

WÄRTSILÄN KANNATTAVUUS PARANI KOLMANNELLA NELJÄNNEKSELLÄ

Keskeistä kolmannelta neljännekseltä 7-9/2004: Tilauskertymä kasvoi 7,7% verrattuna samaan jaksoon 2003. Liikevaihto laski 8,2%. Konsernin liiketulosprosentti kasvoi 6,0%:iin (4,3), Power-liiketoimintojen 6,1%:iin (4,7) ja Imatra Steelin 4,7%:iin (-2,1).

Keskeistä katsauskaudelta 1-9/2004: Tilauskertymä kasvoi 25,2% ja oli 2.075,4 milj. euroa (1.658,1). Liikevaihto kasvoi 1,6 % ja oli 1.662,0 milj. euroa (1.635,4). Liiketulos oli 162,0 milj. euroa (47,2), johon sisältyy 107,7 milj. euron myyntivoitto Assa Abloy -osakkeiden myynnistä. Power-liiketoimintojen liiketulos oli 43,3 milj. euroa (49,2) ja liiketulosprosentti 2,9% (3,3). Imatra Steelin liiketulos 11,0 milj. euroa (-1,9) ja liiketulosprosentti 6,2% (-1,3). Konsernin tulos/osake oli 1,83 euroa (0,40). Tilauskanta hyvällä tasolla.

Power-toimialojen ja Imatra Steelin koko vuoden tulosennusteet ovat muuttumattomat.

KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS
Wärtsilä-konsernin katsauskauden 1-9/2004 liikevaihto kasvoi 1,6% vertailukauteen nähden. Konsernin liiketulos oli 162,0 milj. euroa (47,2), johon sisältyy 107,7 milj. euron kertaluonteinen myyntivoitto Assa Abloy -osakkeiden myynnistä ensimmäisellä neljänneksellä. Power-liiketoimintojen katsauskauden liiketulos oli 43,3 milj. euroa (49,2). Imatra Steelin katsauskauden liiketulos oli 11,0 milj. euroa (-1,9). Imatra Steelin vertailukauden tulosta rasitti 4,5 miljoonan euron käyttöomaisuuden arvonalennus.

Nettorahoituserät olivat -0,8 milj. euroa (-12,3), mikä johtuu matalasta velkaantumisasteesta, viime vuotta suuremmista osinkotuloista ja hyvästä kassavirrasta. Konsernin tulos ennen veroja oli 161,2 milj. euroa (34,9). Osakekohtainen tulos oli 1,83 euroa (0,40).

INVESTOINNIT JA KASSAVIRTA
Katsauskauden investoinnit olivat 43,9 milj. euroa (41,7). Likvidit varat kauden lopussa olivat 144,0 milj. euroa (109,1). Korollisen lainapääoman nettomäärä oli 185,9 milj. euroa (464,6). Liiketoiminnan rahavirta kasvoi 89,6 milj. euroon (62,6), mikä johtui hyvästä tuloskehityksestä ja suotuisasta liikepääoman kehityksestä kolmannella neljänneksellä.

Omavaraisuusaste oli 41,6% (37,3) ja nettovelkaantumisaste 0,22 (0,58).

KONSERNIN KEHITTÄMINEN
Yt-neuvottelut tuotannon lopettamisesta Turussa ja Mulhousessa, Ranskassa saatettiin päätökseen maaliskuussa. Elokuussa Wärtsilä myi Mulhousessa valmistetun nopeakäyntisen Wärtsilä 200- ja 220-tuoteperheen tuoteoikeudet ja neuvottelut ovat meneillään myös tuotantoyksikön myynnistä. Rakennemuutokset jatkuivat suunnitelmien mukaisesti.

Toukokuussa Wärtsilä perusti Koreaan Ciserv-yhtiön Ciserv Korea Ltd:n. Kesäkuussa Wärtsilä osti kaksi hollantilaista laivojen sähkö- ja elektroniikkakorjaus- ja huoltoyhtiötä, jotka nimettiin Ciserv Europoort BV:ksi.

Wärtsilän ja China Shipbuilding Corporationin (CSSC) potkurituotantoa varten Kiinaan perustama yhteisyritys Wärtsilä-CME Zhenjiang Propeller Co Ltd käynnisti toimintansa kesäkuun alussa. Yhteistyö ja tuotanto ovat alkaneet hyvin.

Wärtsilä on lisännyt omistustaan Japan Marine Technologies Co Ltd:ssa 93,9%:sta 99,3%:iin. Wärtsilä maksoi osakkeista yhteensä 3,9 milj. euroa.

Kesäkuussa Wärtsilä päätti ulkoistaa tietotekniikkasovellutusten ylläpidon ja tuen maailmanlaajuisesti. Järjestely tukee yhtiön tavoitetta parantaa toiminnan tehokkuutta.

POWER-LIIKETOIMINNAT
Power-liiketoimintojen kannattavuus parani selvästi kolmannella neljänneksellä toiminnan tehostumisen ja vilkkaan aktiviteettitason myötä. Liiketulos oli 6,1% (4,7) liikevaihdosta. Koko katsauskauden liiketulos oli 43,3 milj. euroa (49,2) ja vastaava liiketulosprosentti 2,9% (3,3). Uusia tilauksia saatiin katsauskaudella 25,2% vertailukautta enemmän. Kaikilla liiketoiminta-aloilla kysyntä oli vilkasta.

Ship Power -liiketoiminta
Ship Power -liiketoiminnan tilauskertymä kasvoi merkittävästi kolmannella neljänneksellä. Uusia tilauksia saatiin 29,4% vertailukautta enemmän. Koko katsauskauden tilauskertymän kasvu oli 14,9%. Tilauskanta on vahvistunut koko kuluvan vuoden. Wärtsilälle tärkeillä markkinoilla aktiviteetti oli vilkasta.

Merkittäviä tilauksia saatiin Puolasta ja Kiinasta. Puolalaisen tilauksen jokaiseen neljään alukseen tule keskinopeat pää- ja apumoottorit, potkurit, tiivisteet ja säätösiipipotkurit. Myös Kiinasta saatuun tilaukseen tulee täysin integroitu propulsiojärjestelmä pää- ja apumoottoreineen, vaihteistoineen ja säätösiipipotkureineen. Syyskuussa Wärtsilä toi markkinoille generaattoriagregaattien valikoiman tuotenimeltään Wärtsilä Auxpac. Uusi tuote sai heti myönteisen vastaanoton ja kasvatti tilauskertymää, kun kiinalaisilta telakoilta saatiin yli 50 yksikön tilaukset.

Hidaskäyntisten moottorien markkinoilla Wärtsilä sai useita RT-flex moottoritilauksia syyskuussa.

Huolto-liiketoiminta
Huollon liikevaihto kasvoi 4,4% kolmannella neljänneksellä. Koko katsauskauden liikevaihdon kasvu oli 4,6% vertailukauteen nähden. Wärtsilällä on käyttö- ja huoltopalvelusopimukset (O&M-sopimukset) noin 150 eri puolilla maailmaa toimivaan voimalaan ja ne kattavat nyt lähes 2.600 MW. Kasvua oli 17,2% edellisvuodesta. Pitkäaikaiset käyttö- ja huoltopalvelusopimukset kattavat yli 12.000 MW, eli kokonaisuudessaan yli 9% Wärtsilän toimittamasta 130 GW:n aktiivisesta moottorikannasta.

Katsauskauden aikana Wärtsilä on solminut 30 voimaloiden O&M-sopimusta, joista kolmasosa on uusittuja sopimuksia. Kolmannella neljänneksellä allekirjoitettiin yhdeksän voimalan käyttö- ja huoltopalvelusopimukset. Myös yksi Offshore- aluksen O&M- sopimus allekirjoitettiin. Laivojen kaksitahtimoottorien varaosien ja huollon myynti jatkoi kasvuaan.

Ciserv-yhtiöitä on nyt yhteensä yhdeksän strategisesti tärkeissä meriliikenteen solmukohdissa. Ciserv- ketjuun kesäkuussa Hollannista hankitut huoltoyhtiöt vahvistavat Wärtsilän erityisosaamista laivojen sähkölaitteiden ja elektroniikan korjaus- ja huoltopalveluissa. Ketjua kehitetään edelleen.

Voimalat-liiketoiminta
Voimalatoiminnan katsauskauden liikevaihto kasvoi, mutta kolmannella neljänneksellä liikevaihto laski hieman. Kolmannen neljänneksen tilauskertymä heikentyi vertailukauteen verrattuna. Menestys kaasuvoimalamarkkinoilla jatkui. Tilauskanta katsauskauden lopussa, 808,7 milj. euroa, oli ennätyksellisen korkealla tasolla ja kaksinkertainen vuoden 2003 loppuun verrattuna. Historiallisen korkea tilauskanta johtuu huomattavalta osalta maaliskuussa allekirjoitetuista kahdesta yhteisarvoltaan 361 milj. euron voimalakaupasta Irakiin. Kolmannella neljänneksellä merkittävimmät tilaukset saatiin Afrikasta ja Aasiasta. Lisäksi saatiin merkittävä biovoimalatilaus Keski-Euroopasta.

Moottorivalmistus ja teknologia
Uusi moottori Wärtsilä 46F tuotiin markkinoille syyskuussa. Uuden moottorin tavoitteena on edelleen vahvistaa Wärtsilän johtavaa asemaa tässä teholuokassa. Tuotekehityksen painopisteenä on ollut kehittää edelleen yhteispaineruiskutus- (Common Rail) ja kaasumoottoriteknologiaa. Markkinoiden vastaanotto on ollut myönteinen.

Aloitetut rakennemuutokset jatkuivat suunnitelmien mukaisesti. Tämänhetkinen tilauskanta ja viime kuukausien tilauskertymä varmistaa korkean kapasiteetin käyttöasteen.

IMATRA STEEL
Imatra Steelin katsauskauden liikevaihto kasvoi 17,3% viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, jolloin Billnäsin jousiliiketoiminta oli vielä osa Imatra Steel Oy Ab:tä. Vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu jakson aikana oli 21,6%. Kasvu johtui parantuneesta kysynnästä ja siitä, että kohonneita raaka-ainekustannuksia saatiin siirrettyä hintoihin.

Liiketulos tammi-syyskuussa parani 11,0 milj. euroon (-1,9). Vertailukauden tulosta rasitti 4,5 milj. euron suuruinen kertaluontoinen käyttöomaisuuden arvonalennus. Viime vuoden vertailukelpoinen tulos oli 2,6 milj. euroa. Kolmannen neljänneksen tulos oli 2,5 milj. euroa (-0,8). Tuloksen paraneminen johtuu toteutetuista tervehdyttämistoimenpiteistä, lisääntyneistä toimitusmääristä sekä toteutetuista hinnankorotuksista. Kesän aikana tehtiin Kilstan takomoon merkittävä kunnossapitoinvestointi.

Kysyntä erikoisteräsmarkkinoilla jatkui edelleen voimakkaana sekä takeiden että terästen osalta. Erityisesti toimitukset kuorma-autoteollisuudelle jatkoivat kasvuaan.

OMISTUS ASSA ABLOYSSA
Wärtsilä myi ensimmäisellä neljänneksellä kaikki omistamansa Assa Abloy AB:n (publ.) A-sarjan osakkeet eli 10.546.425 kpl. Kauppahinta oli 116,50 SEK/osake eli yhteensä 1.228,7 milj. SEK (133,3 milj. euroa) ja kaupasta kirjattiin 107,7 milj. euron myyntivoitto.

Wärtsilä omistaa edelleen 17.270.350 kpl Assa Abloyn B-osaketta eli 4,7% kaikista Assa Abloyn osakkeista. Omistuksen markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 174,3 milj. euroa. Kirja-arvo konsernitaseessa on 41,8 milj. euroa.

YHTIÖKOKOUS
Varsinainen yhtiökokous 15.3.2004 päätti jakaa osinkoa 0,75 euroa osakkeelta. Hallitukseen päätettiin valita seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Heikki Allonen, vuorineuvos Göran J. Ehrnrooth, toimitusjohtaja Risto Hautamäki, ministeri Jaakko Iloniemi, merenkulkuneuvos Antti Lagerroos, toimitusjohtaja Bertel Langenskiöld ja toimitusjohtaja Paavo Pitkänen.

Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Wideri Oy Ab.
Yhtiökokous uusi myös omien osakkeiden hankinta- ja luovutusvaltuuden.

HALLITUS
Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Lagerroosin ja varapuheenjohtajaksi Göran J. Ehrnroothin. Hallitus nimesi kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Antti Lagerroosin ja jäseniksi Heikki Allosen, Risto Hautamäen ja Paavo Pitkäsen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Antti Lagerroosin ja jäseniksi Göran J. Ehrnroothin ja Jaakko Iloniemen.

JOHTO
Insinööri Lars Hellberg (45) nimitettiin Wärtsilän moottorivalmistuksesta ja -teknologiasta vastaavaksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1. kesäkuuta 2004 alkaen. Hän seuraa tehtävässään Sven Bertliniä, joka jatkaa konsernin varatoimitus-johtajana vuoden lopussa tapahtuvaan eläkkeelle siirtymiseensä saakka.

MUUT TAPAHTUMAT
Wärtsilä laski liikkeelle vuonna 1994 kaksi yhteensä 117,7 milj. euron arvoista debentuurilainaa. Vuoden 2003 lopussa lainoja oli jäljellä 27,5 milj. euroa. Tästä määrästä 1,0 milj. euroa konvertoitiin yhtiön A- ja B- osakkeiksi tammi-maaliskuussa ja 23,6 milj. euroa 1.-19.4.2004 välisenä aikana. Konvertoimattoman osan, 2,8 miljoonaa euroa, yhtiö maksoi takaisin 3.5.2004. Vaihtojen tuloksena
Wärtsilä Oyj Abp:n osakepääomaa korotettiin 7.176.540 eurolla. Korotuksen jälkeen osakepääoma on 215.951.442 euroa ja osakkeiden lukumäärä 61.700.412 kappaletta, joista A-osakkeita 15.719.725 kappaletta ja B-osakkeita 45.980.687 kappaletta.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman osuus Wärtsilän äänimäärästä laski alle 5%:n. Muutos oli seurausta edellä mainitusta ja 24.5.2004 kaupparekisteriin merkitystä osakepääoman korotuksesta.

Fiskars Oyj Abp lisäsi huhtikuussa omistustaan Wärtsilä Oyj Abp:ssa 20,5%:iin osakkeista ja 28,1%:iin äänistä.

IFRS-RAPORTOINTI
Wärtsilä siirtyy IFRS-raportointiin vuoden 2005 alusta alkaen. Valmistelut ovat edenneet suunnitellusti.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
Wärtsilä Oyj Abp:n hallitus on päättänyt kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, joka pidetään 1.12.2004. Hallitus esittää ylimääräiselle yhtiökokoukselle ylimääräistä osinkoa 1 euro/osake. Hallitus esittää myös rahastoantia, jossa kahta vanhaa A-osaketta kohti annetaan yksi uusi A-osake ja kahta vanhaa B-osaketta kohti yksi uusi B-osake.

MARKKINANÄKYMÄT
Laivoja on tilattu tämän vuoden aikana ennätyksellisen paljon. Isojen telakoiden suurten alusten rakennuskapasiteetti on täynnä etenkin Aasiassa. Suurin osa kapasiteetista on jo myyty vuoden 2007 loppuun saakka. Useat telakat välttävät myymästä kapasiteettia vuodelle 2008. Kapasiteettivaje, teräksen voimakas hinnannousu ja sen seurauksena kohoavat uudisrakennushinnat sekä Kiinan toimenpiteet talouden kasvun hillitsemiseksi hidastavat uusia suurten alusten tilauksia. Aasian kapasiteettivajeen takia Euroopan telakat, jotka voivat rakentaa esimerkiksi pieniä konttialuksia lyhyellä toimitusajalla, ovat kasvattaneet tilauskantaansa tämän vuoden aikana. Tämä vaikuttanee Euroopan toimitusaikojen pidentymiseen lähiaikoina.

Wärtsilän oman valmistuksen kannalta keskeisillä risteilijä-, matkustaja-, ro-ro-, LNG- ja offshore-markkinoilla projektiaktiviteetti on lisääntynyt.
Syyskuussa tilattiin viisi risteilijää eli tänä vuonna näitä aluksia on tilattu yhteensä kahdeksan. Viime vuoden vertailuluku oli neljä.

Aasian telakoiden ollessa täynnä ja Euroopan telakoiden täyttyessä tilauskertymä saattaa heikentyä 12 seuraavan kuukauden aikana.

Siirtyminen kohti sopimuspohjaista huoltoa jatkuu, vaikka varaosat ja komponen-tit edelleen ovat merkittävä osa Wärtsilän huoltomyyntiä. Kaksitahtimoottorien varaosien ja huollon myynti jatkaa kasvuaan. Tämä luo Wärtsilälle hyvät mahdollisuudet lisätä kaksitahtimoottorien huollon markkinaosuutta.

Voimalatoiminnan liikevaihdosta suuri osa painottuu loppuvuodelle. Öljyn korkeasta hintatasosta huolimatta tilauskertymän ja kaasuvoimaloiden kysynnän arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla lähitulevaisuudessa.

Kysynnän Imatra Steelin markkinoilla odotetaan jatkuvan suotuisana ensi vuodelle mentäessä.

KONSERNIN NÄKYMÄT 2004
Power-liiketoimintojen liikevaihdon odotetaan hieman kasvavan. Koko vuoden tulosennuste säilyy ennallaan eli kannattavuuden odotetaan paranevan hieman vuodesta 2003. Arvioihin mahdollisesti vaikuttavana yksittäisenä riskitekijänä voidaan pitää Irakin epävarmaa poliittista tilannetta. Vuoden 2003 viimeisen neljänneksen tilinpäätökseen tehdyn 130 milj. euron rakennejärjestelyvarauksen riittävyys on varmistunut.

Imatra Steelin liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja tuloksen paranevan edelliseen vuoteen verrattuna tervehdyttämis-toimenpiteiden ja parantuneen kysynnän ansiosta.

Tilintarkastamaton

27. lokakuuta 2004

Wärtsilä Oyj Abp
Hallitus

 
Raimo Lind
Rahoitus- ja talousjohtaja

 

Eeva Kainulainen
Tiedotusjohtaja

LEHDISTÖ- JA ANALYYTIKKOTILAISUUS Hotel Hilton Strandin Ariadne-kabinetissa 28.10.2004 klo 10.45. Englanninkielisessä, noin tunnin mittaisessa tilaisuudessa, joka on samalla kansainvälinen puhelinkonferenssi, on mahdollisuus esittää kysymyksiä konsernijohtaja Ole Johanssonille, talous- ja rahoitusjohtaja Raimo Lindille sekä toimialajohtajille.

© 2020 Wärtsilä