Tilinpäätöstiedote 2005

Wärtsilä Oyj Abp,
  • Pörssitiedote
7 helmikuuta 2006 klo 8.30 E. Europe Standard Time

Wärtsilän liiketulos parani 224,3 milj. euroon (112,0)

Power-liiketoimintojen kannattavuus tavoitteiden mukainen 8,0%

Konsernin liiketulos parani 224,3 milj. euroon (112,0)
Osakekohtainen tulos parani 1,80 euroon (1,42)
Konsernin liikevaihto kasvoi 2.638,8 milj. euroon (2.478,2).

Power-liiketoiminnot
- historian paras liiketulos 202,5 milj. euroa (87,7)
- kannattavuus oli asetettujen tavoitteiden mukainen 8,0% (3,9) viimeisen neljänneksen hyvän kehityksen ansiosta
- kaikkien aikojen korkein tilauskanta 2.905,7 milj. euroa (1.855,3).

Hyvään tilauskantaan perustuen liikevaihdon arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna jopa 20%. Vuonna 2005 saavutettu kannattavuustaso säilyy.

Hallitus esittää osingoksi 0,90 euro/osake sekä ylimääräistä osinkoa 0,60 euroa/osake, eli yhteensä 1,50 euroa/osake.

”Monivuotinen pitkäjänteinen työ tuloksen parantamiseksi on tuottanut tulosta ja tavoitteet on saavutettu aikataulussaan. Korkea tilauskantamme ja hyvä markkinatilanne luovat erittäin hyvän pohjan kasvun jatkumiselle ja tuloksen paranemiselle”, sanoo konsernijohtaja Ole Johansson.

WÄRTSILÄ-KONSERNI LYHYESTI
KESKEISTÄ TILIKAUDELTA 2005

Maailmankaupan vahvan kasvun vaikutus Wärtsilän keskeisillä markkinoilla näkyy lisääntyvänä merikuljetusten tarpeena. Tästä syystä laivojen kysyntä on ollut viime vuosina vilkasta ja telakoiden tilauskannat ovat korkealla tasolla. Vahva kasvu lisää myös sähköntarvetta, joka on ollut merkittävää teollistuvissa maissa. Öljyn hinnan nousu suosii erityisesti korkean hyötysuhteen tuotteita. Wärtsilä on hyötynyt suhdanteesta kilpailukykyisen tuotevalikoimansa ansiosta, mistä on myös osoituksena markkinaosuuksien kasvu. Wärtsilä sai vuonna 2005 ennätysmäärän uusia tilauksia. Myös tilauskanta vuoden lopussa oli ennätystasolla.

Konsernin liiketulos parani 224,3 milj. euroon (112,0). Power-toimialat saavuttivat historian toistaiseksi parhaan tuloksen, 202,5 milj. euroa (87,7) ja kannattavuus oli asetettujen tavoitteiden mukainen 8,0%.

Yhtiö jatkoi Ship Power - ja Huolto-liiketoimintojen kehittämistä strategian mukaisesti yritysostoin ja vahvistamalla asemaa Aasiassa. Voimalatoiminnassa Wärtsilän strategia keskittyä hajautetun energiantuotannon markkinoille tarkoitettuihin ratkaisuihin on tuottanut tulosta ja menestys erityisesti kaasuvoimalamarkkinoilla on ollut merkittävää.

SIIRTYMINEN KANSAINVÄLISEEN RAPORTOINTISTANDARDIIN (IFRS)

Wärtsilä siirtyi 1.1.2005 noudattamaan kansainvälisiä IFRS-raportointistandardeja. Vertailuluvut on muunnettu IFRS-standardien mukaisiksi vuoden 2004 osalta. Viisivuotistaulukoissa vuosien 2001-2003 vertailuluvut on laskettu suomalaisen käytännön mukaisesti. Siirtymisen vaikutuksista taseeseen ja tuloslaskelmaan annettiin tietoja Wärtsilän 18.3.2005 julkaisemassa tiedotteessa, joka on luettavissa yhtiön verkkosivuilla www.wartsila.com. IAS 39 Rahoitusinstrumentit -standardia on sovellettu 1.1.2005 alkaen. Vaikutus omaan pääomaan oli 1.1.2005 johdannaisinstrumenteista +42,7 milj. euroa ja myytävissä olevista sijoituksista +141,5 milj. euroa. Vaikutus 31.12.2005 oli johdannaisinstrumenteista -10,1 milj. euroa ja myytävissä olevista sijoituksista +157,1 milj. euroa.

KONSERNIN RAKENNE

Konsernin kehittäminen monialakonsernista voimaratkaisuja toimittavaksi konserniksi saatiin päätökseen vuoden 2005 keväällä. Toukokuun alussa terästoimiala Imatra Steel siirtyi osaksi uutta teräsyhtiötä Oy Ovako Ab:ta. Wärtsilä–konserni muodostuu siten Power-liiketoiminnoista, joita ovat Ship Power, Huolto ja Voimalat. Ovako on yhdistelty osakkuusyhtiönä 1.5.2005 alkaen. Wärtsilän omistusosuus Oy Ovako Ab:sta on 26,5%. Vuoden 2005 tilinpäätöksessä Imatra Steel on konsolidoitu tytäryhtiönä neljän ensimmäisen kuukauden ajalta.

STRATEGIA – KASVUTAVOITETTA TUKEVAT TOIMENPITEET

Wärtsilä toimittaa ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaiden liiketoimintaa tuotteen koko elinkaaren ajan. Samalla Wärtsilä kehittää yhä parempia teknologioita, joista hyötyvät sekä asiakkaat että ympäristö. Wärtsilän visiona on olla kaikkien asiakkaittensa arvostetuin kumppani.

Wärtsilä haluaa säilyttää johtavan aseman laivojen voimajärjestelmissä ja jatkaa kasvua. Asiakkaan laitteistolle tarjotaan markkinoiden paras elinkaarenaikainen taloudellisuus ja luotettavuus. Tämän mahdollistaa integroitu laite- ja palvelutarjonta, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin kaikkialla maailmassa.

Wärtsilä kasvaa myös lisäämällä uusia tuotteita ja palveluja erityisesti automaatiossa, elektroniikassa ja laivasuunnittelussa. Tavoitteena on sekä orgaaninen kasvu että kumppanuussopimukset ja yritysostot.

Huoltomarkkinoilla asiakkaille tarjotaan myös muiden kuin Wärtsilän valmistamien laivalaitteiden huoltotukea sekä laivojen kokonaishuoltopalveluja keskeisissä satamissa.

Aasian kasvavilla laivanrakennusmarkkinoilla Wärtsilä on vahvistanut läsnäoloaan alihankinnassa, tuotannossa ja elinkaarenaikaisessa asiakastuessa ja työtä
jatketaan edelleen. Wärtsilä solmii kumppanuussopimuksia sekä nykyisessä liiketoiminnassa että uusilla kasvualueilla.

Voimalat-liiketoiminnassa Wärtsilän tavoitteena on vahvistaa edelleen globaalia markkina-asemaa hajautetun energiantuotannon markkinoilla. Wärtsilä tarjoaa voimalaratkaisuja, jotka perustuvat öljy-, kaasu- ja monipolttoainemoottoreihin sekä biovoimaan. Kilpailuetuna on voimalaitosten korkea hyötysuhde yhdistettynä joustavaan käyttöön. Tämä antaa asiakkaan sijoitukselle paremman tuoton myös aikoina, jolloin polttoaineiden hinnat kohoavat tai vaihtelevat.

Odotettu kasvu teollistuneiden maiden kaasuvoimalamarkkinoilla on alkanut. Wärtsilän kaasu- ja monipolttoainevoimalat ovat osoittautuneet kilpailukykyisiksi, ja ovat siksi kasvavan kiinnostuksen kohteena. Raskasöljyvoimaloissa Wärtsilä keskittyy tarkoin määriteltyihin segmentteihin, joissa markkinapotentiaali on suurin.

STRATEGISET TOIMENPITEET VUONNA 2005

Vuonna 2005 Wärtsilä toteutti useita toimenpiteitä, jotka vahvistavat Ship Power –liiketoiminnan ja Huolto-liiketoiminnan johtavaa asemaa maailmanlaajuisesti.

-Ohjauspotkureiden tuotanto aloitettiin Kiinassa kesäkuussa, ensimmäiset toimitukset tapahtuivat syyskuussa.
-Alennusvaihteiden valmistuksen aloittaminen Intiassa kehittyi suunnitelmien mukaisesti.
-Uuden tehtaan rakentaminen aloitettiin Shanghaissa yhtiölle, jonka omistavat 50/50 Wärtsila ja China Shipbuilding Industry Corporation (CSIC). Yhtiö alkaa valmistaa Wärtsilän dieselgeneraattoreita, joita käytetään laivoissa apumoottoreina. Tuotannon odotetaan käynnistyvän alkukesästä 2006.
-Strateginen allianssi solmittiin Mitsubishi Heavy Industries Ltd:n (MHI) kanssa kaksitahtimoottorien alueella.
-Kahden uuden Wärtsilä RT-flex –moottorin suunnittelu aloitetiin yhdessä Hyundai Heavy Industries Co. Ltd.:n (HHI) kanssa ja ne tullaan koeajamaan HHI:n tuotantotiloissa.
-Wärtsilä hankki 12,5% osuuden Aker Arctic Technology Inc.-yhtiöstä, joka tarjoaa laivojen suunnittelua telakoille, varustamoille ja offshore-yrityksille, jotka toimivat arktisilla vesialueilla.
-DEUTZ–merimoottorihuolto siirtyi Wärtsilälle saksalaiselta DEUTZ AG:lta. Wärtsilä aloitti näiden moottorien huollon ja alkuperäisvaraosamyynnin globaalisti 1.4.2005.
-Huolto–liiketoiminnan kasvattamiseksi Wärtsilä perusti yhdessä virolaisen BLRT Gruppin kanssa merimoottorihuoltoyhtiön Viroon palvelemaan Baltian markkinoita. Myös Hong Kongiin perustettiin huoltoyhtiö. Marraskuussa ostettiin Yhdysvalloista yhtiö, joka on erikoistunut kaasu- ja dieselmoottorien automaatio- ja säätölaitteiden huoltoon.

TALOUDELLISET TAVOITTEET

Konsernin keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvutavoite on 6-7%. Ship Power- ja Voimalat-liiketoimintojen kasvutavoite on 4% ja Huolto-liiketoiminnan 10-15%. Wärtsilän liikevoittotavoite (EBITA) on 8% liikevaihdosta suhdannevaihtelut huomioon ottaen.

TILAUSKANTA HISTORIALLISEN KORKEALLA

Uusia tilauksia saatiin ennätyksellisen paljon. Tilauskertymä oli 3.491,1 milj. euroa (2.791,4), kasvua oli 25,1%. Uusia tilauksia kirjattiin eniten Ship Power -liiketoiminnassa, jossa tilauskertymä oli 84,7% edellisvuotta korkeammalla tasolla. Voimalat-liiketoiminnan koko vuoden tilauskertymä laski 15,1% lähtien kuitenkin selkeään nousuun vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Voimalat–liiketoiminnan vertailuvuoden tilauskertymän tasoa voidaan pitää poikkeuksellisen korkeana suuren kertakaupan ansiosta.

 Tilauskanta vuoden 2005 lopussa oli kaikkien aikojen ennätystasolla eli 2.905,7 milj. euroa (1.855,3), kasvua oli 56,6%.

LIIKEVAIHTO KASVOI

Wärtsilä-konsernin liikevaihto kasvoi 2.638,8 milj. euroon (2.478,2). Power-liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 2.520,3 milj. euroon (2.224,7). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 13,3%. Power-liiketoimintojen liikevaihtoa kasvattivat erityisesti merimoottorien ja potkurijärjestelmien runsaat toimitukset vuoden lopulla ja Huollon vahva kasvu.

Imatra Steelin liikevaihto 119,0 milj. euroa on konsolidoitu neljän kuukauden ajalta (254,4).

TULOS PARANI JA KANNATTAVUUSTAVOITE SAAVUTETTIIN

Konsernin liiketulos parani 224,3 milj. euroon (112,0). Vertailuvuoden tulosta rasitti rakennejärjestelyvaraus, josta IFRS:n kirjauskäytännön mukaan vuodelta 2003 siirtyi 66,0 milj. euroa vuodelle 2004. Konsernin kannattavuus (EBITA) oli 8,5% (4,5).

Konsernin liiketuloksesta Power-liiketoimintojen liiketulos oli 202,5 milj. euroa (87,7). Power-liiketoimintojen kannattavuus (EBITA) parani tavoitteiden mukaisesti 8,0%:iin (3,9).

Konsernin liiketulokseen sisältyy 21,8 milj. euroa Imatra Steelin tulosta neljältä kuukaudelta. Osakkuusyhtiö Oy Ovako Ab:n tulososuus touko-joulukuulta (10,4 milj. euroa) on esitetty liikevoittotason alapuolella osuutena osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Oy Ovako Ab:n tulosta rasittaa 25 milj. euron suuruinen rakennejärjestelyvaraus.

Rahoituserät olivat -23,4 milj. euroa (-3,7). Nettokorot olivat -11,9 milj.euroa (-9,5) ja niiden kasvu selittyy lainamäärän ja korkotason lievästä noususta. Muiden rahoituskulujen kasvu perustuu johdannaisten korkoeroihin -9,4 milj.euroa (0,5). Näistä pääosa on US-dollarimääräisten valuuttatermiinien korkoeroa, joka on kasvanut vuoden aikana. Sen lisäksi valuuttaoptioiden ja korkojohdannaisten markkina-arvon muutos, -3,8 milj.euroa (0), on kirjattu tulosvaikutteisesti, koska niiden suojaus ei IAS 39:n mukaisesti ole tehokasta. Rahoituserät sisältävät osinkoja 7,2 milj.euroa (8,8), joista suurimmat erät olivat Sampo Oyj:n ja Assa Abloy Ab:n (publ) osingot.

Konsernin tulos ennen veroja oli 212,4 milj. euroa (217,3 ). Vertailuvuoden tulokseen sisältyy 107,7 milj. euroa Assa Abloyn osakkeiden myyntivoittoa.

Konsernin verot olivat yhteensä 44,0 milj. euroa (86,1), josta tilikauden tuloverojen osuus oli 42,4 milj. euroa (62,4).

Tilikauden voitto oli 168,4 milj. euroa (131,3).

Osakekohtainen tulos parani 1,80 euroon (1,42). Tuotto sijoitetulle pääomalle (ROI) oli 18,0% (18,0). Oman pääoman tuotto (ROE) oli 16,3% (15,0).

RAHOITUSTILANNE ON HYVÄ

Wärtsilän liiketoiminnan rahavirta oli 76,0 milj. euroa (220,1). Rahoitustilanne oli hyvä. Alkuvuoden aikana liikepääomaa sitoutui keskeneräisiin toimituksiin kasvaneiden toimitusvolyymien seurauksena. Myös kasvaneeseen DEUTZ-liiketoimintaan sitoutui käyttöpääomaa. Lisäksi tilivuoden aikana suoritettiin maksuja rakennejärjestelyvarauksia vastaan.

Likvidit varat vuoden lopussa olivat 119,6 milj. euroa (169,6). Korollisen lainapääoman nettomäärä oli 255,9 milj. euroa (141,6). Omavaraisuusaste oli 46,6% (40,8) ja nettovelkaantumisaste 0,24 (0,17).

INVESTOINNIT

Vuoden 2005 bruttoinvestoinnit olivat 231,1 milj. euroa (69,2), jotka koostuivat 152,2 milj. euron (7,9) yritysostoista ja 79,0 milj. euron (61,3) tuotannollisista ja informaatioteknologian investoinneista. Investoinneista 23,2 milj. euroa liittyy Ovako-järjestelyyn. Poistot olivat -71,6 milj. euroa (-63,0).

Suurin yksittäinen investointi oli saksalaiselta DEUTZ AG:lta 31.3.2005 ostettu merimoottorien huoltotoiminta. Investoinnin arvo hankintaan liittyvine kustannuksineen oli 115,6 milj. euroa, josta varaston arvo oli 8 milj. euroa. Erotus on kohdistettu pääosin aineettomaan käyttöomaisuuteen. Liiketoiminta on yhdistelty taseeseen 31.3.2005.

Tutkimus- ja kehityskulut olivat 70,1 milj. euroa (73,4) eli 2,7% (3,0) liikevaihdosta.

OMISTUKSET

Wärtsilä omistaa 17.270.350 kpl Assa Abloyn B-osaketta eli 4,7% kaikista Assa Abloyn osakkeista. Assa Abloyn B-osakkeen markkina-arvo 31.12.2005 oli 125,0 SEK. Omistus on kirjattu taseeseen katsauskauden lopun mukaiseen markkina-arvoon 229,9 milj. euroa.

Uusi teräsyhtiö Oy Ovako Ab perustettiin 1.5.2005. Wärtsilän omistus yhtiössä on 26,5%. Omistuksen tasearvo tilikauden lopussa oli 106,1 milj. euroa. Lisäksi Wärtsilä on myöntänyt 21,2 milj. euron osakaslainan Ovakolle.

Osakkuusyhtiötuloksena Wärtsilä on kirjannut kaudelta 5-12/2005 10,4 milj. euroa. Tulosta rasittaa Ovakon tekemä 25 milj. euron rakennejärjestelyvaraus.

Wärtsilä myi vuonna 2005 sijoituskiinteistöjä ja asunto-osakkeita yhteensä 19,3 milj. eurolla (14,7), josta syntyi 9,8 milj. euron (9,8) myyntivoitto. Kiinteistöjen kirjanpitoarvo oli vuoden lopussa 17,2 milj. euroa (14,2).

HENKILÖSTÖ

Tilikauden aikana konsernissa oli keskimäärin 12.049 henkilöä (12.361). Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 12.008 (12.475). Henkilöstömäärä kasvoi eniten Huollossa. DEUTZ-sopimuksen kautta lisäystä oli 170 henkilöä. Tuotannon lopettamisen seurauksena Turussa henkilöstömäärä väheni 359 henkilöllä ensimmäisellä neljänneksellä. Vaasassa henkilöstömäärä on kasvanut vuoden aikana 198 henkilöllä. Imatra Steelin siirtyminen osaksi Ovakoa vähensi henkilöstömäärää 1.279:lla.

KESTÄVÄ KEHITYS

Konsernin kestävän kehityksen raportti julkaistaan osana vuosikertomusta. Siinä kerrotaan tuotteiden ympäristöominaisuuksien parantamiseksi tehdystä työstä sekä tuotannon ympäristövaikutusten vähentämisestä.

OPTIO-OHJELMAT

Wärtsilällä on konsernin avainhenkilöille suunnatut optio-ohjelmat vuosilta 2001 ja 2002. Yhtiön hallitus päätti 3.2.2005 liittää vuoden 2001 optio-oikeudet arvo-osuusjärjestelmään. Näiden optio-oikeuksien kaupankäynti Helsingin Pörssin päälistalla alkoi 7.3.2005. Vuoden 2002 optio-ohjelman optio-oikeudet ovat olleet Helsingin Pörssissä kaupankäynnin kohteena vuodesta 2004.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätös ylimääräisestä 0,45 euron osingosta/osake laski Wärtsilän vuosien 2001 ja 2002 optio-ohjelmien mukaista B-osakkeen merkintähintaa optio-ohjelmien ehtojen mukaisesti ylimääräisen osingon määrällä. Vuoden 2001 optio-ohjelman perusteella merkintähinta on siten 16,70 euroa osakkeelta ja vuoden 2002 optio-ohjelman perusteella 9,50 euroa osakkeelta.

MUUTOKSET OMISTAJARAKENTEESSA

Fiskars Oyj Abp ilmoitti 14.6.2005, että se on myynyt 4 miljoonaa Wärtsilän B-osaketta. Ennen myyntiä Fiskars omisti 7.482.300 kappaletta Wärtsilän A-osaketta ja 11.165.800 kappaletta B-osaketta, jotka vastasivat 28,2% Wärtsilän äänivallasta ja 20,1% osakkeista. Myynnin jälkeen Fiskarsin osuus osakkeista laski 15,8%:iin ja äänistä 26,9%:iin. Joulukuussa Fiskars lisäsi A-osakkeiden omistustaan siten, että sen omistus tilikauden lopussa oli 8.561.676 kappaletta Wärtsilän A-osaketta ja 7.165.800 kappaletta B-osaketta, mikä vastaa 30,6% äänistä ja 16,8% osakkeista.

YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2005 päätti jakaa hallituksen esityksen mukaisesti osinkoa 0,45 euroa ja ylimääräistä osinkoa 0,45 euroa osakkeelta eli yhteensä 0,90 euroa.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi seitsemän. Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Heikki Allonen, vuorineuvos Göran J. Ehrnrooth, toimitusjohtaja Risto Hautamäki, ministeri Jaakko Iloniemi, merenkulkuneuvos Antti Lagerroos, toimitusjohtaja Bertel Langenskiöld ja toimitusjohtaja Matti Vuoria. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

HALLITUS

Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Antti Lagerroosin ja varapuheenjohtajaksi Göran J. Ehrnroothin. Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja on Antti Lagerroos ja jäsenet ovat Heikki Allonen, Risto Hautamäki ja Matti Vuoria. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja on Antti Lagerroos ja jäsenet Göran J. Ehrnrooth ja Jaakko Iloniemi.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

Tilikauden aikana on vuosien 2001 ja 2002 optio-ohjelmien perusteella merkitty yhteensä 1.556.499 Wärtsilän B-osaketta. Tehtyjen merkintöjen perusteella osakepääomaa on korotettu yhteensä 5.447.746,50 eurolla. Korotuksen jälkeen osakepääoma on 329.374.906,00 euroa.

Varsinainen yhtiökokous 21.3.2005 valtuutti hallituksen yhden vuoden ajaksi hankkimaan ja luovuttamaan yhtiön omia A- ja B-sarjan osakkeita osakelajien osakkeiden lukumäärien suhteessa siten, että osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo ja niiden tuottama äänimäärä on enintään viisi prosenttia (5%) yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Valtuutusta ei ole käytetty.

LIIKETOIMINTAKATSAUS
POWER-LIIKETOIMINTASEGMENTTI; Ship Power, Huolto ja Voimalat

Ship Power
Markkinoilla kysyntä korkealla tasolla

Laivanrakennuksen korkeasuhdanne jatkui vuonna 2005. Uusia laivatilauksia tehtiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla jopa enemmän kuin vastaavana aikana kahtena edellisenä vuonna. Vaikka laivatilaukset tonnimääräisesti vähenivät vuoden loppupuolella, koko vuoden laivatilausten lukumäärä oli hyvällä tasolla. Uusia laivoja tilattiin vuoden aikana yhteensä 1.850 (2.012). Markkinoilla suuntaus pienempiin aluksiin on edullista Wärtsilälle.

Tilausten väheneminen kohdistui pääasiassa tankkeri- ja irtolastialustilauksiin. Konttilaivatilauksissa suuntaus oli suurista aluksista pienempiin. Offshore-sektorilla tilauksia tuli merkittävästi enemmän kuin vuosi sitten. Myös matkustaja-alusten ja matkustaja-rahtialusten kohdalla oli aktiivinen kausi. Risteilyaluksia tilattiin vuonna 2005 yhteensä 11 eli hyvä tilaustaso säilyi.

Maailman laivanrakennuksessa Aasia on ollut jo vuosia johtava maanosa. Vuonna 2005 Kiina ohitti Japanin laivatilauksissa. Tilausten lukumäärällä mitaten Kiina on jo erittäin lähellä Koreaa, joka on kuitenkin edelleen selvästi maailman johtava suurten alusten rakentaja ja tonnimäärällä mitattuna suurin.

Wärtsilän aloittama tuotanto Kiinassa tähtää liiketoiminnan kasvattamiseen Aasian ja erityisesti Kiinan kasvavilla laivanrakennusmarkkinoilla.

Ship Power -liiketoiminnan erinomainen vuosi

Wärtsilä sai ennätysmäärän laivojen voimajärjestelmä- ja merimoottoritilauksia. Tilauksia kirjattiin tasaisesti koko vuoden ajan ja tilauskertymä oli 1.545,3 milj. euroa (836,7) eli 84,7% edellisvuotta enemmän. Samasta syystä myös tilauskanta vuoden lopussa oli uudella ennätystasolla, eli 1.658,5 milj. euroa (812,7).

Liikevaihto kasvoi 710,3 milj. euroon (631,2) eli kasvua oli 12,5%. Viimeisten 18 kuukauden korkea tilauskertymä ei vielä heijastunut vuoden 2005 liikevaihtoon, mutta se tulee vaikuttamaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi voimakkaasti, kasvua oli 31,4%. Tämä johtuu suurten toimitusten ajoittumisesta vuoden loppuun. Teholla mitattuna Wärtsilä toimitti keskinopeita merimoottoreita 1.760 MW (1.474).

Lisenssivalmistajat toimittivat hidaskäyntisiä merimoottoreita 3.577 MW (3.053).

Vuonna 2005 Wärtsilä menestyi useilla sektoreilla. LNG-alusten markkinoilla kasvu jatkui ja Wärtsilän monipolttoaineratkaisut vakiinnuttivat asemansa varteenotettavana vaihtoehtona tällä alueella. Merkittävimpiin tilauksiin kuului AP Möllerin ja Kawasaki Kisen Kaishan 24:n Wärtsilä 50DF -moottorin tilaus maaliskuun lopussa.

Offshore-alue oli aktiivinen koko vuoden. Wärtsilä sai useita merkittäviä tilauksia sekä porauslautoille että tukialuksiin. Useissa offshore-projekteissa, kuten myös muilla sektoreilla, Wärtsilä toimittaa päämoottorien lisäksi koko propulsiojärjestelmän. Kokonaisratkaisujen myynti kasvoi voimakkaasti 2005 ja jo yli puolet myydyistä projekteista käsittää useita tuotevalikoiman komponentteja. Hyvä esimerkki on 32 moottorin ja 16 ohjauspotkurin tilaus tanskalaisen AP Möller-Maersk A/S:n öljynporauslautoille, jotka rakentaa singaporelainen Keppel FELS Ltd.

Wärtsilän ja Mitsubishin yhteisesti kehittämä RT-flex 50–moottori jatkoi läpimurtoaan irtolastialusten ja tankkereiden päämoottorina uusien tilausten ja ensimmäisten toimitusten muodossa. Osapuolet jatkavat hyvää yhteistyötään strategisen allianssin muodossa.

Potkurituotannon yhteisyrityksessä Kiinassa lisättiin vuotuista kapasiteettia 1.000 tonnista 2.000 tonniin ja samanaikaisesti potkurien maksimikokoa suurennettiin.

Uusi ohjauspotkurien tehdas rakennettiin ja tuotanto aloitettiin Wuxissa, Kiinassa. Hollannin Heerlenin ohjausportkuritehtaan laitteet ja kiinteistö myytiin ja henkilökunta siirtyi toisen yhtiön palvelukseen joulukuussa. Uusi keskikokoisten vaihteiden tuotantoyksikkö perustettiin Wärtsilän Khopolin tehtaaseen Intiaan.

Potkuriliiketoiminnan kehitys jatkui vahvana. Wärtsilän asema on ollut perinteisesti vahva suurissa kääntölapapotkureissa. Vuonna 2005 kysyntä siirtyi pienempiin potkureihin ja tästä johtuen Wärtsilän markkinaosuus laski 40%:iin (50). Huolimatta hienoisesta markkinaosuuden laskusta 9%sta 6%:een kiinteälapapotkureiden markkinoilla Wärtsilä vakiinnutti asemansa Kiinassa aloitetun tuotannon ansiosta.

Wärtsilän tiivisteliiketoiminnalla oli menestyksekäs vuosi. Yhtiö toi markkinoille uusia tuotteita ja pystyi kasvattamaan markkinaosuuttaan erityisesti huulitiivisteissä.

Moottorien markkinaosuus kasvoi

Vuoden 2005 aikana sekä hidaskäyntisten että keskinopeiden moottoreiden markkinakehitys on ollut suotuisa Wärtsilälle. Yhtiön tuote- ja ratkaisuvalikoima on vastannut hyvin kysyntään ja markkinaosuus on kasvanut.

Wärtsilän selvityksen mukaan hidaskäyntisten moottorien kokonaismarkkinat olivat 22.703 MW (24.863). Wärtsilä kasvatti markkinaosuuttaan tällä sektorilla 24%:iin (18). Kahden muun toimijan markkinaosuus oli 73% ja 3%.

Keskinopeiden päämoottoreiden markkinoiden koko oli 6.676 MW (3.990). Wärtsilä on näiden markkinoiden markkinajohtaja, osuus kasvoi 45%:iin (34). Kilpailijoista suurimman markkinaosuus oli 24% ja toiseksi suurimman 18%. Keskinopeiden apumoottorien markkinoilla kokonaismarkkinat kasvoivat 5.220 MW:iin (3.544) ja Wärtsilän markkinaosuus säilyi lähes muuttumattomana 8% (9).

Huolto
Kasvu jatkui voimakkaana

 Huolto-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 1.093,1 milj. euroon (936,8), eli kasvua 16,7% edelliseen vuoteen verrattuna. Neljännellä neljänneksellä kasvu kiihtyi 24,3%:iin edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kasvua vauhdittivat varaosien myynti, kaksitahtimoottorien huolto, useiden moottorien muuntoprojektit kaasukäyttöisiksi sekä Ciservin vahva kehitys.

Wärtsilälle siirtyi keskinopeiden DEUTZ-merimoottorien maailmanlaajuinen alkuperäisvaraosien myynti ja huolto, kun saksalaiselta DEUTZ AG:lta ostettiin merimoottorien 12.500 MW:n huoltokanta. Kaupan jälkeen Wärtsilän huoltokannassa on lähes 150 GW moottoreita.

Ensimmäinen merenkulun alan maailmanlaajuinen käyttö- ja huoltopalvelusopimus allekirjoitettiin saksalaisen Reederei Blue Star GmbH–varustamon kanssa. Sopimus kattaa huomattavan osan varustamon valtamerialusten käyttö- ja huoltopalveluista.

Ajantasaisesta kauko-ohjauksella toimivasta valvonnasta ja moottorien kuntoon perustuvasta huollosta (CBM) on tulossa strategisesti tärkeitä työkaluja. Tällä hetkellä 209 laivan konehuonetta ja voimalaa käyttää CBM-palveluja.

Verkkopalvelujen volyymi on yli kolminkertaistunut edellisvuoteen verrattuna.

Wärtsilän koulutustoiminnan yksikkö, Wärtsilä Land & Sea Academy, avasi uudet merenkulun koulutuskeskukset Filippiineillä ja Suomessa. Yhdysvalloissa on kolmas koulutuskeskus. Keskukset tarjoavat merenkulun ja voimala-alan asiakkaille koulutus- ja henkilöstön kehittämispalveluja.

Wärtsilä perusti uusia huoltoyhtiöitä läsnäolon lisäämiseksi maailman keskeisissä meriliikenteen solmukohdissa.

Voimalat
Vahva kasvu kaasuvoimalamyynnissä

Wärtsilän kilpailukyky perustuu korkeaan hyötysuhteeseen

Raakaöljyn hinnannousu vuonna 2005 nosti öljyllä tuotetun ja tietyllä viiveellä myös maakaasulla tuotetun sähkön hintaa. Samalla se kuitenkin paransi raskasöljy- ja kaasukäyttöisten voimaloiden kilpailukykyä suhteessa kevyellä polttoöljyllä käyviin voimalaitoksiin. Raakaöljyn hinnan odotetaan pysyvän korkeana.

Wärtsilän vahvalla alueella raskasöljyvoimalamarkkinoilla, jotka sijaitsevat saarilla ja syrjäisillä alueilla etupäässä kehittyvissä maissa, kysyntä pysyy
 ennallaan. Sähkönkulutuksen kasvu on tyypillisesti suhteellisen nopeaa näillä alueilla ja tuotantokapasiteettia tarvitaan jatkuvasti lisää. Wärtsilän tuotteiden erinomainen hyötysuhde parantaa niiden kilpailukykyä korkean öljynhinnan oloissa.

Kun öljy- ja kaasuteollisuus jatkaa investoimista LNG-aluksiin ja –terminaaleihin sekä kaasuputkilinjoihin, kehittyvien maidenkin voimalakysyntä siirtyy vähitellen alue alueelta kaasuvoimaloihin. Tämän markkinakehityksen johdosta Wärtsilällä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa volyymia ja markkinaosuuttaan tällä perinteisellä markkina-alueellaan.

Markkinoiden koko ja markkinaosuudet

Maailmanlaajuiset öljy- ja kaasuvoimalamarkkinat Wärtsilän voimaloiden tehoalueella olivat vuonna 2005 kooltaan 10.300 MW. Wärtsilä keskittyy näillä markkinoilla kaasu- ja raskaspolttoöljyvoimalaitoksiin.

Vuonna 2005 maailmanlaajuiset kaasuvoimalamarkkinat kasvoivat 13% 7.600 MW:iin. Raskasöljyvoimaloiden tilaukset palasivat keskimääräiselle tasolle 1.921 MW:iin ennätysvuoden 2004 jälkeen (2.533 MW).

Diesel and Gas Turbine-lehden tilaston mukaan Wärtsilän markkinaosuus kaudella kesäkuu 2004-toukokuu 2005 oli 44% (71) voimaloissa, joiden voimanlähteenä on raskasöljymoottorit. Vertailukaudella Wärtsilän markkinaosuus oli poikkeuksellisen suuri johtuen Irakista saaduista tilauksista. Kaasumoottoreihin perustuvat voimalamarkkinat ovat kasvaneet samalla kaudella noin 2.000 MW:sta 3.000 MW:iin. Wärtsilän osuus tästä markkinasta oli 19,8% (19,3).

Vahvasti kaasuvoimalamarkkinoille

Voimaloiden tilauskertymä oli korkealla tasolla vuonna 2005 ja erityisesti toinen vuosipuolisko oli hyvä. Tilauksia saatiin yhteensä 865,2 milj. euron arvosta (1.019,5). Tilauskertymän alempi taso vuoteen 2004 verrattuna johtui vertailuvuoden kahdesta poikkeuksellisen suuresta tilauksesta. Neljännen neljänneksen aikana tilauskertymä kasvoi 346,6 milj. euroon (211,7) eli kasvua oli 63,7% vertailujaksoon nähden.

Vuoden lopussa tilauskanta oli 943,9 milj. euroa (752,4), joka on kaikkien aikojen ennätystasolla ja 25,5% korkeampi kuin vuoden 2004 lopussa.

Voimalat–liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 9,0% 710,3 milj. euroon (651,9). Liikevaihto jakaantui vuoden aikana tasaisemmin kuin koskaan ennen. Viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 193,7 milj. euroa (283,0) eli 31,6% vertailukautta vähemmän, mikä johtuu projektien toimitusten ajoituksista.

Teholla mitaten vuonna 2005 toimitettiin yhteensä 1.607 MW voimaloita (1.363). Tähän sisältyy 973 MW öljyvoimaloita (1.005) ja 634 MW (358) kaasuvoimaloita. Uusista voimalatilauksista kaasuvoimaloiden kasvu oli 40%.

Suurimmat raskasöljyvoimaloiden tilaukset saatiin Brasiliasta, Saudi-Arabiasta ja Senegalista. Italiasta saatiin bioöljyvoimalatilaus. Merkittävimmät kaasuvoimalatilaukset saatiin Azerbaidzanista, Intiasta ja Pakistanista. Merkittävimmät biopolttoaineella toimivat laitostilaukset saatiin Ruotsista ja Belgiasta.

Azerbaidzanin tilaus sisältää viisi kaasuvoimalaa. Turkkiin toimitettiin ensimmäinen W50DF-moottoreihin perustuva kaasuvoimala hyvin tuloksin.

MOOTTORITUOTANTO

Vuoden 2005 aikana moottorituotannon siirto Turusta Triesteen saatettiin loppuun. Nelitahtimoottoreiden tuotanto on nyt keskitetty kahteen tehtaaseen,
 Vaasaan ja Triesteen, Italiaan. Nykyinen tuotantokonsepti mahdollistaa merkittävän joustavuuden ja kasvumahdollisuudet myös korkeamman kysynnän oloissa. Tämänhetkinen tilauskanta tarjoaa täyden kuorman tehtaille vuoden 2007 puoliväliin saakka.

Vuoden 2005 aikana toteutettiin kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on tuotteiden laadun parantaminen, toimitusten luotettavuus ja kustannuskilpailukyky. Vuoden 2006 puolivälissä avataan Shanghaissa Kiinassa uusi kokoonpanotehdas, joka ryhtyy valmistamaan apumoottoreina käytettäviä Wärtsilä Auxpac-moottoriagregaatteja.

Omissa tehtaissa valmistettuja nelitahtisia moottoreita toimitettiin asiakkaille teholla mitaten yhteensä 3.367 MW (2.837).

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Moottorien tutkimuksen ja tuotekehityksen tavoitteena on kehittää edelleen uusia moottoriversioita ja soveltaa yhteispaineruiskutusteknologiaa sekä 2- että 4-tahtimoottorivalikoimaan.

Organisaatiota on uudistettu keskittämällä 2-tahti ja 4-tahtimoottorien
tuotekehitys yhteen yksikköön, jolla on globaali vastuu moottorien tuotekehityksestä sekä moottoreihin ja niiden automaatioon liittyvistä kehitysprojekteista.

Ensimmäinen RT-flex50 -moottori, joka kehitettiin yhdessä Mitsubishi Heavy Industriesin kanssa, käynnistettiin kesäkuussa ja se tuli käyttöön joulukuussa. RT-flex96C –moottoria on kehitetty edelleen sekä hyötysuhteen että päästöjen vähentämisen osalta. Hyundai Heavy Industriesin kanssa on aloitettu RTA/RT-flex82 –moottorin kehittäminen. Tavoitteena on käynnistää ensimmäinen moottori vuoden 2007 lopussa. Wärtsilä 46F-moottorisarjaa on kehitetty edelleen, jotta moottori sopisi laajempaan segmenttiin markkinoilla.

Kesäkuussa aloitettiin tutkimus- ja tuotekehitysohjelma yhdessä useiden suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on kehittää seuraavan sukupolven moottori, jonka hyötysuhde on korkeampi, päästöt ovat pienemmät ja joka on kevyempi ja kustannukset ovat alhaiset. Jatkuvana tavoitteena on kehittää ympäristömyönteistä teknologiaa, joka vastaa asiakkaiden tarpeita.

Propulsioliiketoiminta keskittyy potkureiden hyötysuhteen parantamiseen erityisesti pienempien kiintolapapotkureiden osalta. Uutta korkea-hyötysuhteista ja kompaktia vesisuihkupropulsiosarjaa aletaan kehittää samoin kuin uutta vesivoideltua tiivisteratkaisua.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Wärtsilä osti 2. helmikuuta Aker Kvaerner Power and Automation Systems AS (AKPAS) -yhtiön Aker Kvaernerilta. AKPAS toimittaa voima- ja automaatiojärjestelmiä öljy-, kaasu-, meri- ja teollissovelluksiin. Yhtiö toimii pääasiassa Pohjanmeren alueella asiakkainaan suuret öljy- ja kaasuyhtiöt sekä norjalaiset telakat. AKPAS sijaitsee Stordissa, Norjassa, ja yhtiön liikevaihto on 28 milj. euroa ja henkilöstömäärä on 135. Kauppahinta on noin 12 milj. euroa. Kauppa tukee Wärtsilän kasvustrategiaa.

HALLITUKSEN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE 2006

Hallitus esittää 15.3.2006 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2005 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 0,90 euroa osakkeelta, sekä ylimääräistä osinkoa 0,60 euroa, eli yhteensä 1,50 euroa osakkeelta.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen hankkimaan ja luovuttamaan yhtiön omia A- ja B-sarjan osakkeita osakelajien osakkeiden lukumäärien suhteessa siten, että osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo ja niiden tuottama äänimäärä on enintään kymmenen prosenttia (10%) yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Omia osakkeita voidaan hankkia vain voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla. Valtuutus on voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä.

MARKKINANÄKYMÄT 2006

Kysyntä laivanrakennuksessa on säilynyt vahvana useilla segmenteillä. Joidenkin alueiden heikentynyttä kehitystä on kompensoinut muiden alueiden kuten offshore-sektorin ja risteilyalusten markkinoiden kasvu. On kuitenkin selvää, että epävarmuus päätöksentekijöiden keskuudessa on kasvanut ja markkinoilla on herkkyyttä kaikkiin signaaleihin. Syksyllä merenkulun rahtitaso kääntyi laskuun korkeimmalta tasoltaan, mikä yhdessä nousevan korkotason kanssa vaikutti tilausaktiviteettiin. Rahtitason osittainen elpyminen vuoden loppua kohden palautti investoinnit, mutta nouseva korkotaso, telakkakapasiteetin riittävyys sekä joidenkin komponenttien saatavuus ovat yhä vahvempia laivojen kysyntää hidastavia tekijöitä. Tällä hetkellä useimmat telakat ottavat tilauksia, joiden toimitukset ajoittuvat vuodesta 2009 eteenpäin.

Telakkakapasiteetin riittämättömyyden ja komponenttien saatavuuden sekä asiakkailta saadun palautteen perusteella Wärtsilä arvioi, että laivatilaukset vähenevät vuonna 2006. Se vaikuttaa moottorien ja potkurilaitteistojen kysyntään muutamien kuukausien viiveellä. Vaikka laivojen kokonaistilausmäärät laskevat, markkinoilla on aktiivisia segmenttejä ja tilausten määrä pysyy vuonna 2006 pidemmän aikavälin keskiarvoa korkeammalla tasolla. Aktiivisia segmenttejä ovat offshore, LNG ja risteilyalukset. Tämä suuntaus on edullista Wärtsilän tuotevalikoiman kannalta.

Eräiden ydinkomponenttien, kuten kampiakseleiden saatavuus vaikuttaa koko teollisuuteen pidempinä toimitusaikoina. Tällä hetkellä Wärtsilä keskittyy myymään toimituksia vuosille 2007 ja 2008.

Voimalamarkkinat jatkuvat aktiivisina. Maantieteellisesti kysyntä on edelleen jakautunut tasaisesti. Kaasuvoimaloiden kysyntä jatkaa kasvuaan. Alueilla, joilla kaasua ei ole, raskasöljyvoimaloiden kysyntä pysyy korkealla tasolla. Öljyn korkean hinnan vuoksi päätöksenteossa keskeisin huomio kohdistuu tuotetun sähkön yksikkökustannuksiin ja siten erityisesti hyötysuhteeseen. Mäntämoottorit tarjoavat parhaan hyötysuhteen ja siksi niitä myös suositaan markkinoilla.

Huolto jatkaa voimakasta kasvuaan uusien tuotteiden ja yritysostojen kautta. Wärtsilä tarjoaa monipuolisia huoltopalveluja, räätälöityjä ratkaisuja ja kattavia koulutusratkaisuja maailmanlaajuisen huoltoverkoston turvin.

NÄKYMÄT 2006

Kysyntä sekä laiva- että energiamarkkinoilla näyttää jatkuvan Wärtsilän kannalta myönteisenä vielä ainakin alkaneen vuoden ensimmäisen puoliskon ajan. Hyvään tilauskantaan perustuen liikevaihdon arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna jopa 20%. Vuonna 2005 saavutettu kannattavuustaso säilyy. Liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2007.

6. päivänä helmikuuta 2006

Wärtsilä Oyj Abp
Hallitus

Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.

Tilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IFRS) kirjaamis- ja arvostamissääntöjä. Laadintaperiaatteet ovat samat, joita noudatettiin Wärtsilän 18.3.2005 julkaisemassa tiedotteessa, jossa kerrottiin IFRS:ään siirtymisen vaikutuksista.

Wärtsilä Oyj Abp

 

Raimo Lind
Varatoimitusjohtaja

Eeva Kainulainen
Tiedotusjohtaja

LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN:
Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle.

 

LEHDISTÖ- JA ANALYYTIKKOTILAISUUS Wärtsilän konsernijohdossa, John Stenbergin ranta 2, 7.2.2006 klo 10.45. Tilaisuuteen voi osallistua soittamalla numeroon 09-8248 3269, PIN-koodi 504722 hieman ennen klo 10.45. Englanninkielisessä, noin tunnin mittaisessa tilaisuudessa, joka on samalla kansainvälinen puhelinkonferenssi, on mahdollisuus esittää kysymyksiä konsernijohtaja Ole Johanssonille ja varatoimitusjohtaja Raimo Lindille.

 

Wärtsilä Oyj Abp LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 7.2.2006

HALLITUKSEN EHDOTUS 15.3.2006 PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE HALLITUKSEN VALTUUTTAMISESTA PÄÄTTÄMÄÄN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA JA NIIDEN LUOVUTTAMISESTA

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle:
a) että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen hankkimaan voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla yhtiön omia A- ja B-sarjan osakkeita osakelajien osakkeiden lukumäärien suhteessa siten, ettei yhtiölle ja sen tytäryhteisöille kuuluvien yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo saa ylittää kymmentä prosenttia (10%) yhtiön osakepääomasta eikä yhteenlaskettu äänimäärä kymmentä prosenttia (10%) kaikkien osakkeiden äänimäärästä.

Osakkeita voidaan hankkia ainoastaan julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan hankintahetken pörssikurssiin muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa.

Valtuutusta saadaan käyttää osakkeiden hankkimiseksi käytettäväksi vastikkeena tulevissa yrityskaupoissa tai teollisissa järjestelyissä tai käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää. Osakkeet voidaan ostaa myös muuta kuin rahavastiketta vastaan.

Tämä valtuutus korvaa aiemman, edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa annetun valtuutuksen ja on voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

b) että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen luovuttamaan omia osakkeita siten, että luovutettavien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo ja niiden tuottama äänimäärä on enintään kymmenen prosenttia (10%) yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä.

Hallitus valtuutetaan päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttamisesta muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita. Hallitus päättää osakkeiden luovutushinnasta ja luovuttamisen muista ehdoista ja osakkeet voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan. Valtuutus sisältää oikeuden määrätä niistä perusteista, joiden mukaan luovutushinta määritellään. Osakkeita saadaan luovuttaa vastikkeena yrityskaupoissa tai teollisissa järjestelyissä tai käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää.

Tämä valtuutus korvaa aiemman, edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa annetun valtuutuksen ja on voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Helsingissä, 6. päivänä helmikuuta 2006
HALLITUS
 

© 2020 Wärtsilä