Neljännen vuosineljänneksen 2025 hiljaista kautta edeltävä puhelu pidettiin 13. tammikuuta 2026 talous- ja rahoitusjohtajamme Arjen Berendsin kanssa. Tässä blogikirjoituksessa tiivistämme puhelun tärkeimmät viestit ja kysymykset.
Puhelun tallenne on saatavilla täältä ja esitysmateriaali täältä. Wistian tallennesivulla voit vaihtaa transkription kielen suomeksi tai englanniksi.
Ennen Q&A‑osiota Arjen käsitteli Wärtsilän liiketoimintojen viimeaikaista kehitystä ja markkinatrendejä. Toimintaympäristö on pysynyt neljänneksen aikana suotuisana sekä Merenkulku- että Energia-liiketoiminnoille.
Portfolio-liiketoimintojen divestoinneissa jatkuvaa edistystä
Wärtsilä edistyi merkittävästi portfoliostrategian toteutuksessa vuoden 2025 aikana. Vuoden aikana saatiin päätökseen kaksi divestointia, ja yhden odotetaan toteutuvan vuoden 2026 aikana.
Marine Electrical Systems (MES) -liiketoiminnan myynti Vinci Energiesille toteutui 31. lokakuuta 2025. Liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto oli noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2024. Konsernin tilauskantaa oikaistaan vuoden 2025 neljännellä vuosineljänneksellä, vaikutuksen ollessa noin 620 miljoonaa euroa. Aiemmin vuoden aikana Automation, Navigation and Control Systems (ANCS) -liiketoiminnan myynti Solixille toteutui 1. heinäkuuta. Tilauskantaa oikaistiin jo kolmannella neljänneksellä noin 260 miljoonaa euroa, ja liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto vuonna 2024 oli 230 miljoonaa euroa. Joulukuussa Wärtsilä allekirjoitti sopimuksen Gas Solutions -liiketoiminnan myynnistä, jonka odotetaan toteutuvan vuoden 2026 toisen neljänneksen aikana. Liiketoiminnan vuotuinen liikevaihto vuonna 2024 oli noin 300 miljoonaa euroa.
Gas Solutions -divestoinnin toteuduttua Portfolio-liiketoiminnasta jää jäljelle vain Water & Waste, jonka vuotuinen liikevaihto on noin 50 miljoonaa euroa.
Vahvat tilauskannat tukevat sekä Merenkulku- että Energia-liiketoimintaa
Wärtsilän tilauskannat ovat kasvaneet ja pidentyneet. Tämä tukee tarkempaa suunnittelua, parantaa toimitusketjun koordinointia ja lisää ennustettavuutta. Tämä tarkoittaa myös pidempää aikaa tilauskertymästä liikevaihdon kirjaamiseen, mikä näkyy sekä Merenkulun että Energian toimitussyklissä.
Merenkulun liiketoiminnassa tilausaktiivisuus pysyi vahvana, erityisesti risteily- ja lauttasegmenteissä, ja kysyntää näkyi myös muilla keskeisillä markkinoilla. Energia-liiketoiminnassa palvelemme kolmea asiakassegmenttiä, jotka tarjoavat pitkän aikavälin liiketoimintapotentiaalia; perusvoima, jossa markkina on vakaa ja globaalisti jakautunut; säätövoima, jonka kysyntää tukee uusiutuvien energialähteiden lisääntyminen; sekä datakeskukset, jotka ovat uusin markkinasegmenttimme. Datakeskusmarkkina tarjoaa meille houkuttelevia perusvoiman mahdollisuuksia niin laite- kuin palvelutoimituksissa.
Energian varastoinnissa markkinaympäristö on edelleen haastava. Hidas Yhdysvaltain markkina on ohjannut kilpailijoita muille aktiivisille markkinoille, mikä on lisännyt hintapainetta. Neljännellä vuosineljänneksellä kehitys on kuitenkin ollut aiempaa myönteisempää. Nykyinen tilanne on haastava, ja tarvitsemme lisää tilauksia ensi vuoden toimituksia varten.
Hiilineutraalisuus edelleen keskeisenä markkina-ajurina
Hiilineutraalisuustavoitteet ohjaavat edelleen asiakkaiden päätöksentekoa sekä Merenkulun että Energian liiketoiminnoissa. Vaikka päätöksentekoa meriteollisuuden globaalista hiilen hinnoittelumekanismista on lykätty, sääntelykehykset kuten EU ETS ja muut alueelliset järjestelmät tukevat tarvetta polttoainetehokkuudelle ja päästövähennyksille. Asiakaskeskusteluissa tehokkuus ja sääntelyn noudattaminen nousevat jatkuvasti investointipäätöksiin vaikuttaviksi avaintekijöiksi.
Energia-liiketoiminnassa uusiutuva energia on edelleen kustannustehokkain tuotantomuoto, mikä lisää säätövoiman kysyntää. Wärtsilä on vahvassa asemassa tukemaan tätä kehitystä.
Q&A
Palaako risteilymarkkina COVID‑aikaa edeltävään kaavaan, jossa nousukautta seurasi vuosien taantuma ilman uusia sopimuksia, vai pysymmekö edelleen linjassa telakoiden tilausrytmin kanssa?
Olemme edelleen melko hyvin linjassa telakoiden tilausrytmin kanssa. Vaikka pitkän aikavälin ennustaminen on haastavaa, risteilyoperaattorit raportoivat edelleen vahvoista varausmääristä, osa jopa ennätystasoista. Odotamme tämän positiivisen kehityksen jatkuvan myös lähivuosina.
Onko kausivaihtelu liiketoiminnassanne muuttunut merkittävästi, kun tilauskanta on siirtynyt EPC:stä EEQ:hun? Tuleeko Q4 edelleen olemaan suhteellisesti vahvempi, vai onko tämä malli jo menettänyt merkitystään?
Kausivaihtelu on pienentynyt historiallisesta tasosta, mutta ei kadonnut kokonaan. Vuoden lopun vaikutukset säilyvät, esimerkiksi koska asiakkaat haluavat saattaa projekteja valmiiksi tai käyttää budjettejaan ennen tilikauden päättymistä. Telakat saattavat esimerkiksi nopeuttaa moottoritoimituksia parantaakseen valmistusasteen mittareita, ja julkisen sektorin asiakkaat voivat viimeistellä menoja ennen uuden budjettikauden alkua. Nämä tekijät ovat yhä olemassa, mutta vähemmän. Lisäksi oman toimintamme riippuvuus valmistusasteeseen perustuvasta tuloutuksesta on vähentynyt, lukuun ottamatta palvelusopimuksia ja muutamia EPC‑hankkeita. Energiassa vuoden toinen puolisko on tyypillisesti vahvempi kuin ensimmäinen, mikä näkyy myös tilauskantatilastoissamme.
Mitkä ovat nykyiset toimitusajat datakeskuksille, ja miksi ne ovat kasvaneet, vaikka kapasiteettia on saatavilla?
Q3:n lopussa arvioimme, että 200 MW toimitus vuodelle 2026 olisi mahdollinen. Tämä aikaikkuna on nyt sulkeutunut. Äskettäin kirjattu datakeskustilauksen toimitu ajoittuu vuodelle 2027, ja suurin osa kapasiteetistamme on nyt varattu tuolle aikavälille. Kapasiteettia on yhä tälle vuodelle, mutta se täyttyy nopeasti ja vaihtelee moottorityypeittäin ja projektien koon mukaan.
Voitteko kertoa näkemyksiä jälkiasennusten ja modernisointien vauhdista eri liiketoiminnoissa, keskeisistä maantieteellisistä alueista, sekä odotuksistanne seuraavien kolmen vuoden ajalle?
Jälkiasennus- ja modernisointiliiketoiminnassa tilaus-laskutussuhde on viime aikoina heikentynyt. On kuitenkin tärkeää huomioida myös kunkin palveluliiketoiminnan euromääräinen osuus, sillä jälkiasennusten ja modernisointien osuus on pienempi kuin varaosien ja kenttäpalveluiden.
Jälkiasennus- ja modernisointiprojektien näkymät ovat edelleen vahvat pitkällä aikavälillä.
Merenkulussa hiilidioksidin talteenoton jälkiasennusten kysyntä on viivästynyt IMO:n ohjeistusten ja hiilihinnoittelun epävarmuuden vuoksi. IMO:n odotetaan tuovan selkeyttä vuoteen 2028 mennessä. Sen sijaan muut jälkiasennukset, kuten hybridiasennukset ja energiatehokkuutta parantavat ratkaisut (esim. tehonalennukset), etenevät hyvin. Ne tarjoavat välittömiä polttoaine- ja kustannushyötyjä, tukien asiakkaiden hiilineutraalisuustavoitteita riippumatta tulevasta sääntelystä.
Onko telakoilla nähtävissä trendi, jossa laivastoprojektit syrjäyttävät lauttatilaukset, ja voiko tällä olla vaikutusta Merenkulun liiketoimintaanne?
Laivastoprojektien aktiivisuus on lisääntynyt, mikä johtuu useiden maiden kasvaneista puolustusmenoista. Laivastohankkeilla on kuitenkin pitkät, usein neljä vuotta ylittävät päätöksentekosyklit. Emme ole nähneet merkkejä siitä, että laivastotilaukset syrjäyttäisivät kaupallisia lauttaprojekteja. Nykyinen kehitys vaikuttaa ennemmin pitkäaikaiseen suunnitteluun kuin segmenttisiirtymään.
Energian varastoinnin tilauskanta näyttää maltilliselta suhteessa kasvutavoitteisiin. Miten arvioitte toimitusmahdollisuuksia ja läpimenoaikoja erityisesti markkinoilla kuten Australia ja Iso‑Britannia?
Energian varastoinnin markkina on edelleen haastava, ja Yhdysvaltoja rajoittavat tullit ja sääntely. Kun aktiivisuus Yhdysvalloissa on vähäistä, markkinat kuten Australia, Iso‑Britannia ja Euroopan tietyt osat ovat aktiivisia, mutta erittäin kilpailtuja. Kirjasimme uusia tilauksia Q4:llä, mikä on rohkaisevaa, mutta lisäkasvua tarvitaan. Voimme toimittaa projekteja suhteellisen nopeasti riippuen niiden laajuudesta, ja tuloutus tapahtuu usein valmistusasteen perusteella myös osatoimituksissa.
Miten odotatte kassavirran ja käyttöpääoman kehittyvän vuonna 2026, kun toimitusajat pitenevät ja kysyntä on vahvaa?
Niin kauan kuin laitetilausten tilaus-laskutussuhde pysyy yli yhden, emme näe merkittäviä riskejä positiiviselle kassavirran kehitykselle. Tietyt asiakkaat suosivat ennakkomaksuja ilman vakuuksia, mikä parantaa kassavirtaa suurempien ennakkomaksujen ja välierämaksujen kautta. Vaikka erot asiakaskohtaisesti ovat suuria, kokonaiskuva on suotuisa.
Miten suojauskäytäntönne turvaa raaka‑aineiden hinnannousulta, ja millaisia mekanismeja pitkäkestoisiin sopimuksiin sisältyy?
Pitkät, jopa 15 vuotta kestävät elinkaarisopimuksemme sisältävät useita indeksimekanismeja, jotka kattavat materiaalit, työvoiman ja muut kustannustekijät. Sopimusten rakenne vaihtelee sopimustyypin mukaan, esimerkiksi suorituskyvyn takaus, tekninen kunnossapito tai käyttö ja ylläpito, ja ne käyttävät useita indeksejä hintasuojan varmistamiseksi. Meillä ei ole ollut haitallisia taloudellisia vaikutuksia raaka‑ainehintojen vaihteluista näissä sopimuksissa.
Miten hallitsette toimitusketjun kustannusriskejä Merenkulun pitkäkestoisissa tilauksissa?
Säilytämme pitkät sopimukset kriittisten toimittajien kanssa turvataksemme hinnan ja kapasiteetin. Standardikomponenteissa, kuten pultit ja mutterit, tämä ei ole tarpeen laajan saatavuuden vuoksi. Kriittiset komponentit, kuten moottorilohkot, kampiakselit ja ahtimet, edellyttävät strategisia kumppanuuksia ja pitkäkestoisia sopimuksia.
Mitkä ovat keskeiset toimitusketjun haasteet kapasiteetin kasvattamisessa?
Kriittisten komponenttien, kuten moottorilohkojen, kampiakselien ja ahtimien, globaali toimittajakenttä on rajallinen, mikä tekee vahvoista kumppanuuksista välttämättömiä. Myös pienemmät komponentit, kuten elektroniikka, voivat muodostaa pullonkauloja, kuten nähtiin puolijohdepulan aikana COVID‑kaudella. Teemme tiivistä yhteistyötä toimittajien kanssa kaikilla tasoilla näiden riskien vähentämiseksi.
Merenkulku- ja Energia-liiketoimintojen yhdistetty kannattavuustavoite on 14 %. Energia on jo ylittänyt tämän tason. Viittaako tämä siihen, että Energian tavoitteita nostetaan, ja onko Merenkululla rakenteellisia esteitä saavuttaa sama?
14 %:n kannattavuustavoite koskee Merenkulkua ja Energiaa yhdessä, ei erikseen. Tämä johtuu jaetuista resursseista, kuten tehtaista, T&K:sta ja globaalista logistiikasta, jotka hallinnollisesti kuuluvat pääosin Merenkululle mutta palvelevat molempia liiketoimintoja. Koska jako ei ole täydellinen, yhdistetty tavoite on tarkoituksenmukainen.
Kehitys on positiivista: yhdistetty marginaali oli 13,2 % Q3:n lopussa, ja olemme luottavaisia 14 % saavuttamisesta tulevaisuudessa. Mahdollisia uusia tavoitteita arvioidaan vasta kun nykyinen on saavutettu.
Merenkulun marginaalit ovat rakenteellisesti matalampia. Energiassa voimme yhdistää laitemyynnin elinkaarisopimuksiin, mikä luo vahvemman arvotarjooman. Merenkulussa telakat tekevät laitepäätökset, mutta palvelujen, kuten polttoainetehokkuuden, hyödyt tulevat operaattoreille, tämä tekee marginaalien parantamisesta haastavampaa. Historiallisesti Merenkulun marginaalit ovat olleet hieman matalampia, eikä tähän odoteta merkittävää muutosta lyhyellä aikavälillä.
