Pääviestit Q3 2022 mid-quarter puhelusta

Järjestimme Q&A-pohjaisen kvartaalin puolivälin puhelun konsernijohtajamme Håkan Agnevallin kanssa maanantaina 22.8.2022.

Järjestimme Q&A-pohjaisen kvartaalin puolivälin puhelun konsernijohtajamme Håkan Agnevallin kanssa maanantaina 22.8.2022. Nauhoite puhelusta on saatavilla täällä. Håkan aloitti puhelun lyhyellä liiketoiminta- ja markkinakatsauksella.

Ensinnäkin Håkan huomautti, että kuten toisella vuosineljänneksellä oli nähtävissä, palveluliiketoiminta kasvaa edelleen sekä merenkulku- että energialiiketoiminnoissa. Puhumme paljon siitä, kuinka siirrymme varaosista ja kenttähuoltotunneista pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin ja jälkiasennusprojekteihin ja lopuksi suorituskykyperusteisiin sopimuksiin. Kasvamme kaikissa näissä palvelukategorioissa sekä merenkulku- että energialiiketoiminnoissa, mikä on konkreettinen todiste siitä, että strategiamme tuottaa tuloksia. Energialaitteiden käyttötunnit kasvavat säätövoiman osuuden kasvusta huolimatta, mikä on tietysti erittäin suotuisaa palveluliiketoiminnallemme. Myös merenkulun eri segmenteissä on korkeat käyttöasteet – esimerkiksi risteilyalusten käyttöaste on tällä hetkellä yli 90%. Olemme myös tuoneet energiamarkkinoille Decarbonisation services -palvelukonseptin, joka auttaa asiakkaitamme vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Konsepti on vielä alkuvaiheessa, mutta käymme siitä erittäin mielenkiintoisia keskusteluja asiakkaidemme kanssa.

Seuraavaksi Håkan puhui laiteliiketoiminnasta ja totesi, että erityisesti energiamarkkinoilla on paljon aktiviteettia. Energian varastoinnin kysyntä on selvästi palautunut vaimean ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen. Myös voimalaitoksille on paljon kysyntää. Kiinnostus säätövoimaa kohtaan on kasvanut, ja tuoreella Inflation Reduction Act -lainsäädännöllä pitäisi olla positiivinen vaikutus energialiiketoimintaamme Yhdysvalloissa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Merenkulkumarkkinoilla laitteiden kysyntä on menossa oikeaan suuntaan. LNG-segmentillä on paljon aktiviteettia, minkä taustalla on nykyinen energian ja kaasun hintatilanne. Laivatilausten kokonaismäärä on laskenut hieman tänä vuonna, mutta sen odotetaan paranevan ensi vuonna.

Håkan puhui myös kustannusinflaatiosta, joka on edelleen korkealla tasolla. Tilauskannassamme on sopimuksia, joiden osalta kustannusten nousu voidaan kompensoida, mutta valtaosassa sopimuksista hinnat ovat kiinteitä. Hintojen tarkistus on helpompaa palveluissa.

Lopuksi Håkan muistutti yleisöä viimeaikaisista toiminnan laajuuden muutoksista. Suunnittelemme tuotannon alasajoa Italian Triestessä, mikä ei ollut helppo päätös. Toimet kuitenkin auttavat meitä pysymään kilpailukykyisinä Euroopassa ja antavat joustavuutta tulevaisuuden kasvua varten. Olemme nyt myös poistuneet Venäjältä ja kasvattaneet osaamista muualla. Tämä muutos on tietysti viivästyttänyt Voyagen käännettä kannattavaksi.

Alla kooste Q&A-osuuden kohokohdista:

Milloin uskotte laitepainotteisen liikevaihtojakauman palautuvan normaaliksi?

Tämä vuosi on edelleen laitetoimitusten aikaa, koska meillä oli viime vuonna erittäin korkea tilauskertymä erityisesti energialiiketoiminnassa, ja toimitamme niitä tilauksia tänä vuonna. Vaikka kasvamme palveluissa, laiteliiketoiminta on kasvanut vielä enemmän. Tilausten toimittaminen kestää noin 12–18 kuukautta. On kuitenkin syytä myös huomata, että energian varastointiliiketoiminnassa vuosi alkoi melko vaisusti, mutta kysyntä on sielläkin piristynyt. On siis hieman liian aikaista sanoa, milloin tilanne normalisoituu, koska se riippuu paljon varastointitilausten kehittymisestä.

Miten valuuttakurssien vaihtelu vaikuttaa kilpailudynamiikkaan? Onko euron heikentyminen teille hyvä vai huono asia?

Yleisesti ottaen vahva Yhdysvaltain dollari vaikuttaa meihin positiivisesti, koska kun myymme dollareissa, kustannuspohjamme on suurelta osin euromääräinen. Tyypillisesti noin 25% liikevaihdostamme tapahtuu dollareissa.

Eikö olisi järkevää eriyttää varastointiliiketoiminta, kun otetaan huomioon, että Fluencen markkina-arvo on noin neljäsosa Wärtsilän markkina-arvosta ja että voimalaitokset ovat kannattavampia?

Olet oikeassa siinä, että voimalaitospuoli on kannattavampaa sekä laitteiston että koko elinkaaren kannalta. Energian varastointi on kuitenkin olennainen osa energialiiketoimintaamme, sillä nämä kaksi teknistä ratkaisua, lämpövoima ja varastointi, täydentävät toisiaan. Varastoinnin kannattavuus on alhaisempi, mutta pyrimme kasvattamaan volyymeja ja parantamaan kannattavuutta askel askeleelta. Yksi elementti energian varastoinnissa, jossa asiakkaamme sanovat meillä olevan etulyöntiasema, on energiajärjestelmän optimointi – olemmehan pohjimmiltamme energiajärjestelmäyhtiö. Tuomme eri tuotantolähteet ja varastoinnin yhteen ja integroimme ne GEMS-alustaan ​​varmistaaksemme alhaisimmat energiakustannukset ja luotettavuuden. Decarbonisation services -palvelukonseptilla ja suorituskykyperusteisilla sopimuksilla pyrimme tuomaan lisäarvoa sekä asiakkaillemme että itsellemme yhdistämällä varastointi- ja digitaaliset ratkaisut.

Ovatko varastotilaukset tänä vuonna korkeammat kuin viime vuonna?

Näemme positiivista kehitystä energiavarastoinnin tilauskertymässä, mutta tilanne voi muuttua nopeasti. Markkinat näyttävät sopeutuneen uuteen hintatasoon, mutta raaka-aineiden hintoihin liittyy yhä paljon epävarmuutta. On erittäin vaikea ennustaa, miten litiumin hinta kehittyy. Mutta juuri nyt näemme selvästi, että markkinoilla on positiivista vetoa.

Olemme kuulleet Kiinan litiumtuotannon vaikeuksista ja teollisuuden sähkökatkoksista. Miten näette tämän vaikuttavan energian varastointiliiketoimintaan?

Meillä on erittäin vahvat suhteet toimittajiin, joten riittävän kapasiteetin suhteen meillä on mielestäni hyvä tilanne.

Onko Saksan kaasutilanteella ollut vaikutusta Wärtsilään?

Lyhyellä aikavälillä näemme selvästi, että ei vain Euroopassa vaan myös muilla markkinoilla hiilivoimantuotanto on kasvussa. Myös osa monipolttoainemoottoreistamme käy raskaalla polttoöljyllä. Maailma on siis palaamassa halvimpiin ja helposti saatavilla oleviin energialähteisiin. Euroopassa panostetaan voimakkaasti kaasun saatavuuteen, ja monissa maissa on käynnissä LNG-projekteja. Tilanne nopeuttaa myös uusiutuvan energian kasvua, sillä kysymys on kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen lisäksi myös kansallisesta turvallisuudesta. Mutta nämä asiat vievät vuosia. Mielestäni keskeisimpänä haasteena Euroopassa ei nyt ole pääoma vaan luvitus. Tämä on poliittinen prosessi, joka vie aikaa.

Miten pitäisi suhtautua riippuvuuteenne eurooppalaisesta toimitusketjusta ja omaan tuotantoonne, jos näemme jatkossakin tällaisia äärimmäisiä energian hintavaihteluja? Oletteko huomioineet tämän hinnoittelussanne, vai pelkäättekö, että toimitusketjuunne iskee uusi inflaatioaalto talven aikana?

Merkittävä osuus toimitusketjustamme on Euroopassa, joten inflaatiolla siellä on vaikutusta. Joiltakin osin olemme ottaneet käyttöön hintaindeksejä, joten valmistautuminen ja huomio tähän ovat korkeammalla tasolla kuin aiemmin.

Onko syytä pelätä joidenkin komponenttien saatavuuden heikkenevän, jos energian hinta on niin korkea, että se johtaa seisokkeihin eurooppalaisten toimittajien keskuudessa?

Emme ole toistaiseksi nähneet mitään sellaista. Sodan alkamisella ja Kiinan sulkutoimenpiteillä sen sijaan on ollut vaikutusta joidenkin hyödykkeiden, kuten elektroniikan, saatavuuteen. Seuraamme tilannetta jatkossakin erittäin tarkasti.

Onko suhdanteella ollut vaikutusta viimeaikaiseen palveluliiketoiminnan kasvuun – oletteko havainneet asiakkaiden hamstraavan varaosia ja kasvattavan varastoja toimitusketjuihin liittyvien ongelmien vuoksi?

Emme pidä varaosien hamstraamista merkittävänä syynä palveluliiketoiminnan kasvuun. Tärkeimpiä kasvuajureita ovat pitkäaikaiset sopimukset ja laitteiden käyttöasteet. Palveluliiketoiminnassa on tosiaan joitain huoltosykleihin liittyviä suhdanne-elementtejä sekä energia-alalla että merenkulun puolella, ja ne ovat tällä hetkellä melko suotuisia. Mutta se ei ole kasvun tärkein tekijä vaan pikemminkin myötävaikuttaja. Jälkiasennusliiketoiminnan puolella kasvua on jarruttanut pula elektroniikasta. Kun elektroniikan saatavuuteen liittyvät rajoitteet vähenevät, sillä alueella on vielä enemmän mahdollisuuksia kasvuun.

Kun Saksan sähkön hinta on juuri noussut yli 700 euroon megawattitunnilta, käyttävätkö asiakkaat moottoreitaan enemmän, vai täytyykö heidän sammuttaa ne polttoaineen kalleuden vuoksi? Kasvaako vai väheneekö palveluiden kysyntä tässä ympäristössä?

Vaikutukset vaihtelevat. Globaalisti katsottuna monet asiakkaistamme ovat siirtyneet kaasusta takaisin dieseliin ja käyttävät laitoksiaan paljon. Saksa ei ole suurin voimalamarkkinamme, mutta voimalaitoksemme siellä ovat käynnissä. Polttoaine sinänsä ei vaikuta palveluiden tarpeeseen, mutta käyttöasteet ovat yleisesti ottaen korkeat eri puolilla maailmaa. Meidän on hieman vaikea sanoa, missä määrin tämä liittyy korkeaan kaasun hintaan.

Tilauksia historiallisesti tarkasteltuna näyttää siltä, ​​että valuuttakurssivaihtelut ja kysyntä kehittyvillä markkinoilla korreloivat keskenään – näettekö mahdollisuuksia vastaaville suurille tilauksille kuin viime vuonna Meksikosta saatu tilaus?

En näe vahvaa korrelaatiota valuuttakurssitilanteen ja tilauskertymämme välillä. Uskon, että kehittyvillä markkinoilla on paljon mahdollisuuksia voimalatilauksille ja vankka kysyntätilanne – esimerkiksi Brasiliassa, Meksikossa ja Indonesiassa tapahtuu paljon. On kuitenkin myös syytä huomata, että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä saatujen tilausten määrä oli Wärtsilän historian kaikkien aikojen korkein.

Kaasun hinta on todennäköisesti rakenteellisesti korkeampi tulevaisuudessa, jos Euroopan maat tuovat sitä LNG-aluksilla sen sijaan, että ne saisivat sitä Venäjältä. Mitä tämä tarkoittaa Wärtsilän kilpailukyvyn kannalta verrattuna kaasuturbiineihin pidemmällä aikavälillä?

Pidemmällä aikavälillä uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa säätövoimaa tarvitaan enemmän, jotta sähköjärjestelmä olisi vakaa. Tällä hetkellä kiinnostavin säätövoimamarkkina on Yhdysvallat, koska siellä tapahtuu paljon sekä varastointi- että voimalapuolella. Euroopan järjestelmä on integroituneempi, joten saattaa kestää kauemmin, ennen kuin säätövoimaa tarvitaan, mutta se päivä koittaa. Sitten on kyse siitä, mitä teknologioita käytetään – meillä on varastointi- ja voimalaratkaisuja. Moottorimme voidaan käynnistää ja sammuttaa nopeasti ja usein, mikä on teknologiamme keskeinen etu. Asiakkaat Yhdysvalloissa ovat vertailleet eri teknologioita ja näkevät tämän myös.

Mitä pitää tapahtua, jotta pääsette taas kaksinumeroisiin kannattavuuslukuihin?

Eräitä merkittäviä hidasteita ovat kustannusinflaatio ja tehtaiden kapasiteetin vajaakäyttö. Olemme päättäneet ajaa alas tuotantomme Italiassa, mutta se vie aikaa. Lyhyellä aikavälillä myös laitteiden ja palvelujen epäsuotuisalla jakaumalla on negatiivinen vaikutus. Tärkeimmät tekijät tavoitellun 12 prosentin kannattavuuden takana pitkällä aikavälillä ovat palveluiden ja säätövoiman kasvu, varastointiliiketoiminnan ja Voyagen kääntäminen kannattaviksi sekä laivanrakennusmarkkinoiden elpyminen. Lisäksi pyrimme pienentämään kustannusinflaation vaikutuksia hinnoittelukeinoin.