Valtionsyyttäjä on tänään ilmoittanut aloittavansa esitutkinnan Wärtsilän vuosina 1999 ja 2000 tehtyjen laivamoottorikauppojen yhteydessä solmitusta nk. broker-sopimuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä lahjonnasta.
Wärtsilä selvittää asian perusteellisesti ja auttaa viranomaisia heidän työssään. Wärtsilän palveluksessa oleva henkilö, joka oli solmimassa sopimusta, on vapautettu tehtävistään asian selvittämisen ajaksi.
Laivaprojektit ovat suuria ja niihin liittyy sekä varustamon, telakan että laitetoimittajien etuja ja tavoitteita. Tästä syystä alalla käytetään yleisesti brokereita, agentteja tai konsultteja. Wärtsilä tulee jatkossa kiinnittämään erityishuomiota näiden välittäjien kanssa solmittaviin sopimuksiin ja valmistelee uudet brokerien valintaan liittyvät menettelytapasäännöt.
Koska Ruotsissa meneillään olevan oikeudenkäynnin aikana julkisuuteen on tuotu runsaasti materiaalia, joiden perusteella tapahtunut uutisointi antaa puutteellisen ja osittain virheellisen kuvan Wärtsilän toiminnasta, Wärtsilä haluaa selventää eräitä yksityiskohtia ja yleisiä käytäntöjä laivakauppojen yhteydessä.
Broker sovittaa yhteen eri osapuolten vaatimuksia
Laivanrakennuksen alalla broker-sopimukset ovat verrattain yleisiä. Laivaprojektin keskeiset osapuolet ovat varustamo eli laivan tilaaja, telakka eli laivan rakentaja ja erilaiset laitteiden ja järjestelmien toimittajat kuten Wärtsilä. Laivaa suunniteltaessa varustamo saattaa haluta tietyn tyyppiset moottorit laivaan huoltovarmuuden vuoksi, kun taas telakka rakentajana käyttäisi jonkin toisen toimittajan laitteita esimerkiksi asennuksen helppouden takia. Laitetoimittajien palkkaamat brokerit sovittavat yhteen eri osapuolten näkemyksiä, vaatimuksia ja toiveita.
Wärtsilällä ei ollut syytä epäillä alalla arvostettua henkilöä
Wärtsilä teki nk. broker-sopimuksen singaporelaisen Euro Marine Ltd:n kanssa. Kun alalla tunnettu ja arvostettu henkilö, jonka varustamo oli valtuuttanut edustamaan itseään, ilmoitti, että broker-sopimuksen osapuolena olisi Euro Marine, Wärtsilässä pidettiin ilmeisenä, että Euro Marine kuuluu Rederi AB Gotland–konserniin. Tällaisen yhtiön kuulumisessa asiakaskonserniin ei ole sinänsä mitään epäilyttävää, sillä sitä kautta varustamo turvaa etunsa suuressa projektissa. Wärtsilällä ei ollut syytä epäillä, että sopimuksen mukaiset maksut menisivätkin yksityishenkilölle.
Wärtsilä maksoi kirjallisen maksukehotuksen perusteella
Julkisuudessa on kerrottu, että Wärtsilä olisi maksanut ilman laskua. Tämä ei pidä paikkaansa. Wärtsilä sai Euro Marinelta 3.10.2000 maksukehotuksen, jossa viitattiin sopimukseen ja kehotettiin maksamaan sopimuksen mukainen summa sveitsiläiseen pankkiin, jonka tilinumero oli kehotuksessa. Maksukehotus on ollut myös Ruotsin oikeudenkäyntiasiakirjoissa. Kehotus todettiin sopimuksen mukaiseksi ja hyväksyttiin. Myöhemmin on ilmennyt, että tili kuului Rederi AB Gotlandin tekniselle johtajalle.
Jälkeenpäin arvioiden Wärtsilä olisi voinut tutkia tarkemmin Euro Marinen taustaa sopimusta tehdessään.
Jutun selvittämisessä autettu viranomaisia alusta alkaen
On väitetty, että Wärtsilä ei olisi halunnut auttaa Ruotsin viranomaisia. Tosiasiassa Wärtsilä on auttanut viranomaisia sekä esitutkinnan että oikeudenkäynnin aikana. Ruotsin viranomaisten ensimmäiset yhteydenotot tapahtuivat puhelimitse 16.6. ja 17.6.2003. Ennen luottamuksellisten tietojen antamista Wärtsilä edellytti, että viranomaiset esittävät kirjallisen pyynnön. Kun pyyntö tuli kirjallisesti 18.6.2003, Wärtsilä vastasi samana päivänä. Ruotsin viranomaiset myös vahvistivat kirjallisesti saaneensa pyydetyt asiakirjat.
Lisätietoja:
Kari Hietanen
Johtaja, lakiasiat ja henkilöstö
Wärtsilä Oyj Abp
Puh. 010 7095 609
Sähköposti kari.hietanen@wartsila.com
