Wärtsilä Oyj Abp TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 7.2.2002 klo 8.30
Wärtsilä-konsernin liikevaihto tilivuodelta 2001 oli 2.358,7 milj. euroa (2.706,8). Tulos ennen satunnaisia eriä oli 508,7 milj. euroa (336,1). Tulos/osake oli 5,53 euroa (4,20). Power-toimialojen toiminnallinen liiketulos oli 87,8 milj. euroa (86,2) ja vastaava liikevoittoprosentti 4,0% (3,8%). Rakennejärjestelyvaraukset olivat 122,4 milj. euroa (0,0), joiden jälkeen Power-toimialojen liiketulos oli -34,6 milj. euroa (86,2).
Hallitus esittää yhtiökokoukselle osingoksi 0,50 euroa ja ylimääräistä osinkoa 3,50 euroa eli yhteensä 4,00 euroa.
Liikevaihto ja tulos
Konsernin liikevaihto oli 2.358,7 milj. euroa (2.706,8). Konsernirakenteen muutoksista puhdistettu vertailukelpoinen liikevaihto laski 5,0%. Power-toimialojen liikevaihto laski 2.174,3 milj. euroon (2.287,8) ja Imatra Steelin liikevaihto 186,4 milj. euroon (194,1).
Konsernin liikevoitto oli 523,9 milj. euroa (367,1). Liikevoittoon sisältyy kertaluonteisina erinä 550,4 milj. euron voitto Assa Abloyn ja Sanitecin osakkeiden myynneistä sekä 122,4 milj. euroa Power-toimialojen rakennejärjestelyvarauksia. Vertailuvuoden liikevoitto sisälsi 225,4 milj. euron kertaluonteiset myyntivoitot. Power-toimialojen toiminnallinen kannattavuus oli viime vuoden tasolla. Imatra Steelin kannattavuus laski.
Nettorahoituskulut laskivat 15,2 milj. euroon (31,0) ja olivat 0,6% (1,1) liikevaihdosta. Wärtsilän rahoituseriin on kirjattu Sanitecin osinkoa 8,6 milj. euroa (0,0) ja Assa Abloyn osinkoa 5,7 milj. euroa (5,7). Konsernin tulos ennen satunnaisia eriä oli 508,7 milj. euroa (336,1).
Konsernin verot olivat yhteensä 194,7 milj. euroa (96,4), josta tilikauden verojen osuus oli 219,5 milj. euroa (93,3). Kertaluonteisten erien verovaikutus oli 196,1 milj. euroa (65,4). Konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden verotuksessa vahvistettuihin tappioihin perustuvaa laskennallista verosaamista kirjattiin tilinpäätökseen 31,7 milj. euroa.
Tilikauden voitto oli 305,7 milj. euroa (213,2). Osakekohtainen tulos oli 5,53 euroa (4,20), josta kertaluonteisten erien osuus oli 4,13 euroa (2,95). Tuotto sijoitetulle pääomalle (ROI) oli 43,0% (25,4) ja omalle pääomalle (ROE) 33,7% (27,6).
Rahoitus ja investoinnit
Wärtsilän kassavirta investointien jälkeen oli tilikaudella vahva, 532,5 milj. euroa (221,4), suurten osakemyyntien seurauksena. Power-toimialojen kassavirta oli negatiivinen. Suurten toimitusten ajoituksesta johtuen varastotasot ovat kasvaneet. Imatra Steelin kassavirtaan, 0,6 milj. euroa (5,0), sisältyy yritysosto.
Konsernin rahoitustilanne oli hyvä. Likvidit varat vuoden lopussa olivat 184,6 milj. euroa (118,9). Korollisen lainapääoman nettomäärä oli -56,5 milj. euroa (396,7). Omavaraisuusaste parani 47,3%:iin (35,1) ja nettovelkaantumisaste oli 0,01 (0,60). Jos vaihdettavat pääomalainat otetaan huomioon omana pääomana, omavaraisuusaste parani 48,6%:iin (40,2) ja nettovelkaantumisaste oli -0,02 (0,40).
Katsauskauden investoinnit olivat 97,1 milj. euroa (207,7), joka koostui 29,6 milj. euron (151,7) osakeinvestoinneista ja 67,5 milj. euron (56,0) tuotannollisista investoinneista. Poistot olivat 126,0 milj. euroa (103,1), joihin sisältyy 37,5 milj. euroa arvonalennusta kertaluonteisista rakennejärjestelyistä ja poistoja konsernin liikearvosta 11,3 milj. euroa.
Kesäkuussa ostettiin ruotsalainen huoltoyhtiö Ciserv, jonka liikevaihto vuonna 2001 oli n. 9 milj. euroa. Lokakuussa ostettiin biopolttoainevoimaloihin erikoistunut Sermet, jonka liikevaihto vuonna 2001 oli n. 23 milj. euroa. Marraskuussa Imatra Steel osti Skotlannista takomon, jonka uudeksi nimeksi annettiin Imatra Stampings Ltd., ja jonka liikevaihto oli n. 22 milj. euroa vuonna 2001.
Kuluvan vuoden tammikuussa tehtiin sopimus maailman johtavan laivojen potkurijärjestelmien toimittajan John Crane-Lipsin ostamisesta. Sen liikevaihto vuonna 2001 oli 249,4 milj. euroa ja henkilöstömäärä 1.200. Yhtiön kannattavuus on hyvällä tasolla. Kauppahinta oli noin 350 milj. euroa.
Power-toimialojen tutkimus- ja kehityskulut olivat 79,8 milj. euroa (79,6) eli 3,7% liikevaihdosta (3,5). Imatra Steelin vastaavat kulut olivat 1,7 milj. euroa (1,9).
Muutokset konsernirakenteessa
Wärtsilä myi kesäkuussa koko omistuksensa eli 46,7% Sanitecista. Vuoden 2000 tilinpäätöksessä Sanitec oli konsolidoitu tuloslaskelmassa tytäryrityksenä maaliskuun loppuun asti ja yhdistelty osakkuusyhtiönä huhtikuusta alkaen. Vuonna 2001 Sanitecia ei ole enää yhdistelty osakkuusyrityksenä.
Ciserv on konsolidoitu Huolto-toimialaan 1.7.2001 alkaen. Sermet on konsolidoitu Voimalat-toimialaan 17.10.2001 alkaen ja Imatra Stampings 6.11.2001 alkaen.
Power-toimialat
Power-toimialojen liikevaihto 2.174,3 milj. euroa (2.287,8) laski edellisvuodesta 5,0%. Tähän vaikutti erityisesti Merimoottorit-toimialan liikevaihdon lasku. Asiakkaille toimitettiin yhteensä 3.794 MW (4.505) voimaloita ja merimoottoreita. Tilauksia saatiin 2.040,4 milj. euroa (2.460,6). Tilauskanta vuoden vaihteessa oli 1.516,5 milj. euroa (1.624,2). Power-toimialojen toiminnallinen liiketulos oli 87,8 milj. euroa (86,2) ja vastaava liikevoittoprosentti 4,0% (3,8). Rakennejärjestelyvaraukset olivat 122,4 milj. euroa (0,0), joiden jälkeen liiketulos oli -34,6 milj. euroa (86,2).
Alkuvuodesta yhtiö teki päätöksen Mantesin tuotantolaitoksen lopettamisesta Ranskassa sekä projekti- ja huolto-organisaatioiden keskittämisestä. Toimenpiteiden kustannusvaikutus oli 32 milj. euroa ja takaisinmaksuaika 2-3 vuotta, ja ne saatettiin loppuun vuoden 2001 aikana.
Marraskuussa ilmoitettiin aikomuksesta sopeuttaa edelleen yhtiön tuotantokapasiteettia markkinanäkymiä vastaavaksi. Suunnitelman mukaan Hollannin yhtiö muutetaan huolto- ja myyntiyhtiöksi, sekä Zwollen tehdas aiotaan sulkea ja tuotanto siirtää Triesten tehtaalle Italiaan. Neuvottelut henkilöstön kanssa ovat käynnissä. Hollannin tehtaalle pyritään löytämään uusi käyttäjä, joka voisi myös hyödyntää paikallista henkilökuntaa. Tehdyn 90 milj. euron kustannusvarauksen lasketaan riittävän kattamaan toimenpiteistä ja tuotantokapasiteetin sopeutuksesta pääosin Hollannissa syntyvät kulut.
Merimoottorit
Maailman talouden hidastunut kasvu heijastuu laivanrakennukseen. Heikon talouskehityksen ja laskeneiden öljynhintojen seurauksena myös ennakoitu investointiaktiviteetin vilkastuminen offshore-sektorilla on siirtynyt. Telakoiden kapasiteetti on kuitenkin vielä täydessä käytössä vuonna 2002, ja Wärtsilän tilauskanta on hyvällä tasolla.
John Crane-Lips -yritysosto vahvistaa merkittävästi Wärtsilän asemaa laivojen propulsiojärjestelmien toimittajana. Wärtsilän ja John Crane-Lipsin tuotevalikoimien yhdistäminen kokonaisjärjestelmiksi tehostuu. Lisäksi Wärtsilästä tulee yritysoston myötä johtava laivojen tiivisteiden ja laakereiden toimittaja. Wärtsilän asema merivoimille toimittajana paranee merkittävästi yritysoston myötä. Yrityskaupan arvioidaan kasvattavan Merimoottorit-toimialan liikevaihtoa 235 milj. eurolla.
Merimoottoreiden kokonaismarkkinat kasvoivat 18% eli 28.036 MW:iin kesäkuusta 2000 toukokuuhun 2001 Diesel & Gas Turbine Worldwiden tilaston perusteella. Kasvu oli merkittävää erityisesti nopeakäyntisten moottoreiden osalta. Yhtiön tuotemerkkien Wärtsilän ja Sulzerin markkinaosuus oli 22% (28). Wärtsilän tilastojen mukaan Wärtsilä säilytti markkinaosuutensa laivojen päämoottoreissa. Markkinaosuus keskinopeissa päämoottoreissa oli 37% (38) ja hidaskäyntisissä päämoottoreissa 26% (25). Wärtsilän markkina-asema on vahva erityisesti matkustajarahtilaivoissa, autolautoissa, risteilyaluksissa ja suurissa konttialuksissa.
Wärtsilä toimitti vuoden aikana 2.346 MW (2.768) Wärtsilä- ja Sulzer-merimoottoreita. Lisenssivalmistajat toimittivat 2.378 MW (2.990) hidaskäyntisiä Sulzer-merimoottoreita.
Voimalat
Voimalamarkkinoita leimasivat vuonna 2001 kaikkien energiamuotojen suuret hintavaihtelut. Alalla toimineen suuren sähkökauppaa harjoittaneen yhtiön taloudelliset vaikeudet osaltaan lisäsivät energia-alan epävarmuutta. Dramaattisista maailmantapahtumista huolimatta öljyn hinnat olivat vuoden lopussa selvästi alkuvuotta alemmalla tasolla.
Manner-Eurooppa ja erityisesti USA, jonne toimitettiin yli 300 MW vuonna 2001, pysyivät suurimpina kaasuvoimalamarkkinoina. Wärtsilän historian suurin kaasuvoimalatilaus (110 MW) saatiin kesäkuussa 2001 Coloradosta. Suurimmat raskasöljyvoimalatoimitukset olivat Turkkiin, El Salvadoriin, Azoreille, Sudaniin, Intiaan, Sri Lankaan, Taiwaniin ja Japaniin. Historian suurin voimalatilaus, 160 MW, saatiin puolestaan loppuvuonna Guatemalasta. Se toimitetaan vuosina 2002 ja 2003.
Wärtsilä vahvistaa asemaansa hajautetun voimantuotannon ratkaisujen tarjoajana ja on laajentanut tuotevalikoimaansa biopolttoaineilla toimiviin voimaloihin. Lokakuussa Wärtsilä osti pieniin ja keskisuuriin biopolttoaineilla, öljyllä ja kaasulla toimiviin kattilalaitoksiin erikoistuneen Sermetin.
Voimalaliiketoiminnan painopiste tarjota monipolttoainevaihtoehtoja, modularisoituja tuotteita sekä asiantuntevaa projektihallintaa on vahvistanut asiakkaiden luottamusta Wärtsilän tuotteisiin ja konseptiin. Hyvä tuote-esimerkki on Wärtsilä Power Module, avaimet käteen -periaatteella toimitettava moduulivoimala.
Diesel & Gas Turbine Worldwiden julkaiseman tilaston mukaan raskasöljyyn perustuvien moottori- ja kaasuturbiinivoimaloiden kokonaismarkkinat olivat 2.226 MW jaksolla 1.6.2000-31.5.2001. Kasvua vuotta aiempaan jaksoon oli 3%. Wärtsilän markkinaosuus oli 50% (58). Pienten kaasuvoimaloiden markkinat (yksikkökoko 1-60 MW) kasvoivat 17.264 MW:iin (+34%). Tästä Wärtsilän osuus oli 398 (281) MW (+42%).
Vuonna 2001 Wärtsilän voimalatoimitusten volyymi oli 1.449 MW (1.737). Raskasöljyvoimaloiden toimitukset vähenivät 982 MW:iin (1.574) ja kaasuvoimaloiden kasvoivat 467 MW:iin (163).
Huolto
Wärtsilän Huolto-toimialan liikevaihto kasvoi pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti 12,6%. Hidaskäyntisten moottoreiden huolto kasvoi nopeammin, 15%, tiukasta kilpailutilanteesta huolimatta. Wärtsilän huoltosopimukset kattavat yli 10.000 MW eli 9% Wärtsilän toimittamasta aktiivisesta moottorikannasta.
Käyttö- ja huoltopalvelusopimusten (O&M) määrä kasvoi 34,5% edellisvuodesta. Merkittävin O&M-sopimus on Dominikaanisessa Tasavallassa, jossa Wärtsilä käyttää maailman suurinta kelluvaa voimalaa Sultana del Esteä (149 MW).
Ruotsalaisen Ciservin osto saatettiin päätökseen kesäkuussa. Se vahvistaa Wärtsilän asemaa laivojen kokonaishuoltopalvelujen tarjoajana. Yritysosto on tärkeä askel laajennettaessa huoltotoimintaa myös Wärtsilän toimittaman moottorikannan ulkopuolelle sekä laivalaitteisiin.
Uusien palvelutuotteiden kehittämiseen ja toimitusten nopeuteen on keskitytty aiempaa enemmän. Näistä esimerkkejä ovat huolto- ja käyttöpalvelut, tuotteiden uudistukset ja päivitykset sekä verkkopalvelut.
Tutkimus ja tuotekehitys
Tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on ympäristöä säästävät ratkaisut. Toiminnan painopiste on palamis- ja moottoriteknologian kehittämisessä. Wärtsilä on johtava valmistaja uuden teknologian soveltajana raskaisiin keskinopeisiin ja hidaskäyntisiin dieselmoottoreihin. Viime vuonna toimitettiin Turusta kahdeksan yhteispaineruiskutuksella varustettua keskinopeaa moottoria. Ensimmäiselle hidaskäyntiselle yhteispaineruiskutusmoottorille on kertynyt yli 1.000 käyttötuntia.
Lloyd’s List myönsi keväällä Wärtsilän savuttomalle EnviroEngine-teknologialle merkittävän ympäristöpalkinnon. Huomattava tunnustus oli Wärtsilän ensimmäisen ympäristöraportin palkitseminen Suomen parhaana.
Kaasumoottoreissa tärkeä saavutus oli 50DF-moottorin menestyksekäs testaus ja myynnin vapauttaminen sekä 32DF-moottorin ensimmäinen merimoottorikauppa. Orimulsion-moottorien kehitystyö on vuoden aikana ollut menestyksellistä.
Wärtsilän keskinopea moottorivalikoima on varsin uusi ja moderni. Kehitystyössä keskitytään ympäristökysymysten lisäksi tehon korotuksiin ja moottorien käyttöominaisuuksien ja kustannusrakenteen optimointiin. Wärtsilän hidaskäyntisten moottoreiden intensiivisen suunnittelun ja kehitystyön kohteena on ollut ensimmäinen sarjavalmisteinen RT-flex 60C -moottori Triesten tehtaalla.
Moottorivalmistus
Kapasiteetin käyttöaste vuonna 2001 oli eri tehtaiden välillä epätasainen. Volyymit Ranskan Mulhousessa olivat selvästi korkeammat kuin edellisenä vuonna. Italian hidaskäyntisten moottorien tilauskanta on ennätyksellisellä tasolla.
Tuotannon joustavuutta parannettiin ja keskittyminen avainosaamiseen jatkui, kun Triestessä ulkoistettiin hitsattujen osien valmistus.
Vuoden toisella puoliskolla uusien tilausten kertymä hidastui, mikä osaltaan vaikutti Hollannin tehtaan sulkemissuunnitelmaan. Sen mukaan Wärtsilä 26- ja Wärtsilä 38 -moottoreiden valmistus siirtyy Triesteen. Näin saadaan lisää kriittistä massaa Triesteen ja yksikkökustannukset alenevat. Siirrolla ei ole vaikutuksia yhtiön moottorivalikoimaan.
Imatra Steel
Vuoden 2001 alussa hyvänä alkanut kysyntä erikoisteräsmarkkinoilla kääntyi kevään kuluessa laskuun. Teräksen kulutus laski Euroopassa toisen vuosipuoliskon aikana noin 4% edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Kuorma-autojen tuotanto Euroopassa laski ja koko vuoden vähenemä oli noin 8% edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöautojen rekisteröintimäärät säilyivät edellisen vuoden tasolla, mutta epävarmuus lisääntyi vuoden lopulla selvästi. Konepajateollisuuden ja jälleenmyyjien erikoisteräskysyntä heikkeni selvästi vuoden loppua kohti.
Vuonna 2001 Imatra Steelin liikevaihto oli 186,4 milj. euroa (194,1) eli 4,0% vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kapasiteetin ja käyntiasteiden sopeuttamisia toteutettiin vaiheittain. Siitä huolimatta kannattavuus heikkeni, ja liikevoitto oli 6,4 milj. euroa (17,4).
Tammikuussa 2001 päätettiin Imatran terästehtaan perusmetallurgian uudistamisohjelmasta. Ohjelma ajoittuu vuosille 2001-2003.
Imatra Steel vahvisti asemaansa yhtenä maailman johtavista raskaan kuorma-autoteollisuuden taottujen komponenttien valmistajista ostamalla marraskuussa Skotlannista takomon, joka sai nimekseen Imatra Stampings Ltd.
Omistukset
Wärtsilä myi kesäkuussa koko omistuksensa eli 46,7% Sanitecin osakkeista pääomasijoitusrahasto BC Partnersin perustamalle yhtiölle. Kaupan kokonaisarvo Wärtsilälle oli 419 milj. euroa, josta syntyi 254 milj. euron myyntivoitto eli verojen jälkeen 2,56 euron osakekohtainen voitto.
Toukokuussa Wärtsilä myi 20 miljoonaa Assa Abloyn osaketta. Myynnistä kirjattiin myyntivoittoa 297 milj. euroa eli verojen jälkeen 3,75 euron osakekohtainen voitto. Myynnin jälkeen Wärtsilän omistusosuus Assa Abloysta on 10,7%. Omistuksen markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 614 milj. euroa. Kirja-arvo konsernitaseessa on 92 milj. euroa.
Wärtsilä Kiinteistöt myi vuonna 2001 kiinteistöjä ja asunto-osakkeita yhteensä 10,8 milj. eurolla (29,5), josta syntyi 6,3 milj. euron (10,1) myyntivoitto. Kiinteistöjen kirjanpitoarvo ilman konsernin omassa käytössä olevia kiinteistöjä oli vuoden lopussa 21,4 milj. euroa (27,5).
Konsernijohto ja henkilöstö
Maaliskuun alussa Voimalat-toimialan johtajaksi ja Wärtsilän johtokunnan jäseneksi nimitettiin Pekka Ahlqvist hänen edeltäjänsä siirryttyä konsernin ulkopuolelle.
Tilikauden aikana konsernin palveluksessa oli keskimäärin 10.846 henkilöä (12.800). Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 11.122 (10.564). Power-toimialojen henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 9.738 (9.255). Kasvu johtuu pääosin Huolto-toimialan käyttöpalvelu-henkilöstön lisäyksestä ja Ciserv- ja Sermet-yritysostoista. Meneillään on rakennejärjestelyihin liittyviä neuvotteluja, joiden myötä henkilöstömäärä vähenisi lähinnä Zwollessa. John Crane-Lips-yritysosto puolestaan kasvattaa määrää.
Vaihtovelkakirjalainat ja optio-ohjelma
Yhtiö laski maaliskuussa 1994 liikkeeseen kaksi samansuuruista ja yhteensä 117,7 milj. euron pääomalainaehtoista vaihdettavaa debentuurilainaa, joista toinen on vaihdettavissa A- ja B-sarjan ja toinen B-sarjan osakkeisiin. 14.6.2001 Wärtsilä ilmoitti käyttävänsä osakkeiden kurssikehitykseen perustuvaa debentuurilainojen takaisinmaksuoikeuttaan. Takaisinmaksun edellytyksenä ollut kurssitaso 24,03 euroa ei kuitenkaan toteutunut takaisinmaksupäivää edeltävänä pörssipäivänä 13.7.2001, joten takaisinmaksu jäi toteutumatta.
Yhtiökokouksen 20.3.2001 tekemällä päätöksellä Wärtsilä-konsernin avainhenkilöstölle annettiin 1.500.000 optio-oikeutta, joilla voi merkitä saman määrän Wärtsilän B-osakkeita. Osakkeiden merkintäaika alkaa 1.4.2003 ja päättyy 31.3.2007.
Omien osakkeiden osto
Varsinainen yhtiökokous 20.3.2001 myönsi hallitukselle valtuudet yhden vuoden ajaksi hankkia Helsingin pörssistä yhtiön omia osakkeita kulloinkin voimassa olevaan pörssikurssiin muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Yhtiökokouksen jälkeen hallitus päätti omien osakkeiden hankinnasta, mutta osakkeita ei ole toistaiseksi hankittu.
Ehdotukset yhtiökokoukselle 2002
Hallitus esittää 12.3.2002 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2001 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan 0,50 euron normaalin osingon lisäksi ylimääräistä osinkoa 3,50 euroa osakkeelta. Ylimääräiseen osinkoon liittyen hallitus esittää yhtiökokoukselle, että vuoden 1994 vaihdettavien debentuurilainojen vaihtosuhdetta ja vuoden 1996 optiolainaan liittyvien optiotodistusten mukaista Wärtsilän osakkeen merkintähintaa muutetaan ylimääräisen osingon määrää vastaavasti.
Hallitus esittää lisäksi, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen yhden vuoden ajaksi hankkimaan Helsingin pörssistä yhtiön omia osakkeita kulloinkin voimassa olevaan pörssikurssiin muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Hankinta voi käsittää enintään 770.721 A-osaketta ja enintään 2.201.971 B-osaketta, eli enintään 5% kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiökokoukselta pyydettävä valtuutus sisältää myös oikeuden luovuttaa näin hankitut yhtiön omat osakkeet vähintään Helsingin pörssissä kulloinkin vallitsevasta käyvästä hinnasta osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Hallitukselle 20.3.2001 annettu vastaava valtuutus hankkia ja luovuttaa yhtiön omia osakkeita, mitä ei ole käytetty, esitetään samalla peruutettavaksi.
Yhtiökokoukselle esitetään myös hallituksen ehdotus optio-oikeuksien antamisesta Wärtsilä-konsernin avainhenkilöstölle.
Optio-oikeuksien määräksi ehdotetaan 800.000 kappaletta ja niillä voisi merkitä yhteensä saman määrän Wärtsilä Oyj Abp:n B-osakkeita. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden osuus osakepääomasta on 1,3% ja äänistä 0,4%. Optio-ohjelman toteutuminen edellyttää, että yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat kannattavuuden vähimmäistavoitteet tilivuodelle 2003. Optio-ohjelman tarkoituksena on kannustaa avainhenkilöstöä pitkäjänteiseen työskentelyyn omistaja-arvon kasvattamiseksi sekä edistää avainhenkilöstön sitoutumista yhtiöön.
Näkymät vuodelle 2002
Vahva tilauskanta muodostaa perustan Merimoottorit-toimialalle. John Crane-Lips-yritysosto antaa hyvät mahdollisuudet kehittää ja laajentaa The Ship Power Supplier-konseptia merivoimiin ja offshore-sektorilla. Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysynnän odotetaan jatkuvan vilkkaana. Markkinoiden yleinen epävarmuus vaikeuttaa tulevan tilauskertymän arviointia.
Voimalakysynnän arvioidaan jatkuvan suotuisana Latinalaisessa Amerikassa kuluvan vuoden ajan. Euroopan markkinoilla on kasvupotentiaalia kaasu- ja biopolttoainevoimaloissa. Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä investointiaktiviteetti on alhainen. Kysyntä yksittäisillä markkina-alueilla voi merkittävästi vaikuttaa kehitykseen vuoden aikana. Wärtsilän biopolttoaineisiin liittyviä energiaratkaisuja kehitetään voimakkaasti, ja kasvua haetaan mm. synergioista perinteisen voimalatoiminnan kanssa kuluvan vuoden aikana.
Wärtsilän Power-toimialojen tilauskanta on kokonaisuutena tyydyttävällä tasolla. Merimoottoreiden tilauskanta on hyvä, mutta Voimaloiden vain tyydyttävä. Orgaanisesti liikevaihdon odotetaan kasvavan kuluvana vuonna. Toiminnallisen kannattavuuden odotetaan pysyvän samalla tasolla kuin 2001. Vuonna 2001 päätettyjen ja kuluvan vuoden aikana toteutettavien rakennejärjestelyjen hyödyt vaikuttavat vuonna 2003. John Crane-Lips lisää Merimoottoreiden liikevaihtoa vuositasolla n. 235 milj. eurolla. Se kasvattaa konsernin liikevoittoa ja sen vaikutuksen konsernin osakekohtaiseen tulokseen arvioidaan olevan neutraali.
Imatra Steelin vuosi 2002 on alkanut epävarmojen markkinanäkymien vallitessa. Kuorma-autojen tuotannon laskun odotetaan jatkuvan ja henkilöautojen tuotannon alkavan Euroopassa supistua. Pitkien erikoisterästen kulutuksen ennustetaan laskevan. Imatra Steelin liikevaihdon arvioidaan kasvavan takomoliiketoiminnan kasvun ansiosta ja tuloksen pysyvän ennallaan vuonna 2002.
Wärtsilä Oyj Abp
Raimo Lind Eeva Kainulainen
Talous- ja rahoitusjohtaja Tiedotusjohtaja
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.
