Wärtsilän toiminnallinen tulos ja kannattavuus parani, rakennejärjestelyjä jatketaan
-Wärtsilän liikevaihto 2.357,5 milj. euroa (2.519,0)
-Power-toimialojen toiminnallinen kannattavuus parani 4,4%:iin (3,2)
-Konsernin liiketulos -18,4 milj. euroa (188,9); rakennejärjestelyvaraus rasitti tulosta
-Wärtsilän kasvualueeksi laivojen voimajärjestelmät ja huolto
-Voimalatoiminnassa keskitytään entistä harvempiin tuotteisiin
-Potkuri- ja laivamoottorituotanto aloitetaan Kiinassa
-Ylikapasiteetin purkamiseksi Ranskan Mulhousen ja Turun moottorituotanto suunnitellaan lopetettavaksi, neuvottelut käynnissä henkilöstön kanssa
-Hallitus esittää osingoksi 0,75 euroa/osake
Liikevaihto ja tulos
Wärtsilä-konsernin liikevaihto laski 2.357,5 milj. euroon (2.519,0), mikä oli seurausta Power-toimialojen liikevaihdon hitaasta kertymisestä alkuvuonna sekä epäsuotuisasta valuuttakurssikehityksestä. Power-toimialojen liikevaihto oli 2.155,8 milj. euroa (2.319,9). Imatra Steelin liikevaihto kasvoi hieman ja oli 202,7 milj. euroa (200,4).
Konsernin toiminnallinen liikevoitto parani 100,0 milj. euroon (77,8). Vastaava liikevoittoprosentti oli 4,2%. Kun otetaan huomioon 130,0 milj. euron rakennejärjestelyvaraus, Billnäsin jousitehtaan myyntiin liittyvä 4,4 milj. euron arvonalennus sekä Polar Kiinteistöt Oyj:n osakkeiden myynnistä saatu 15,9 milj. euron myyntivoitto, liiketulos jäi tappiolliseksi 18,4 milj. euroa (188,9). Vertailuvuoden liikevoittoon sisältyi kertaluonteisena eränä 111,1 milj. euron voitto Assa Abloyn osakkeiden myynnistä.
Nettorahoituskulut olivat 15,9 milj. euroa (18,5) eli 0,7% (0,7) liikevaihdosta. Rahoituserät sisältävät osinkoja 6,8 milj. euroa (7,1), josta suurin yksittäinen erä oli Assa Abloyn osinko. Konsernin tulos ennen veroja oli -34,4 milj. euroa (170,4).
Konsernin verot olivat yhteensä -4,0 milj. euroa (-47,6), josta tilikauden verojen osuus oli -35,3 milj. euroa (-54,1). Rakennejärjestelyistä on kirjattu +21,3 milj. euron laskennallinen verosaatava.
Tilikauden tappio oli -39,3 milj. euroa (121,9). Osakekohtainen tulos oli -0,66 euroa (2,05). Ilman kertaluonteisten kulujen ja Polar-osakkeiden myyntivoittojen vaikutusta osakekohtainen tulos oli 1,00 euroa (0,72). Tuotto sijoitetulle pääomalle (ROI) oli 0,1% (14,9). Ilman rakennejärjestelyvarausta ROI oli 7,9%. Oman pääoman tuotto oli (ROE) -4,5% (12,4).
Rahoitus ja Investoinnit
Wärtsilän liiketoiminnan rahavirta 192,1 milj. euroa (55,4) oli vahva ja rahoitustilanne hyvä. Likvidit varat vuoden lopussa olivat 150,0 milj. euroa (185,8). Korollisen lainapääoman nettomäärä oli 353,2 milj. euroa (430,6). Omavaraisuusaste oli 35,0% (36,9) ja nettovelkaantumisaste 0,48 (0,50). Jos vaihdettavat pääomalainat otetaan huomioon omana pääomana, omavaraisuusaste oli 36,2% (38,0) ja nettovelkaantumisaste oli 0,43 (0,46).
Vuoden 2003 bruttoinvestoinnit olivat 65,4 milj. euroa (423,3), joka koostui 62,8 milj. euron (74,7) tuotannollisista ja informaatioteknologian investoinneista sekä 2,6 milj. euron (348,6) osakeinvestoinneista. Poistot olivat 156,0 milj. euroa (105,4), joihin sisältyy 55,0 milj. euroa rakennejärjestelyihin liittyvää arvonalennusta ja 27,0 milj. euroa poistoja konsernin liikearvosta.
Tutkimus ja tuotekehitys
Wärtsilän tutkimuksen ja tuotekehityksen pääpaino on ympäristön kannalta kestävissä tuotteissa. Yhteistyö Mitsubishin kanssa uuden RT-flex50c -moottorin kehittämiseksi on jatkunut suunnitelmien mukaan ja moottorin prototyyppi käynnistetään viimeistään vuoden 2005 alussa.
Power-toimialojen tutkimus- ja kehityskulut olivat 68,4 milj. euroa (85,9) eli 3,2% (3,7) liikevaihdosta. Imatra Steelin vastaavat kulut olivat 1,7 milj. euroa (1,7).
POWER-TOIMIALAT
Power-toimialojen toiminnallinen liikevoitto ilman rakennejärjestelyvarausta parani selvästi ja oli 95,0 milj. euroa (74,6) ja vastaava liikevoittoprosentti parani 4,4%:iin (3,2). Liiketulos rakennejärjestelyvarauksen jälkeen oli -35,0 milj. euroa.
Tilauskertymä oli 2.148,7 milj. euroa (1.882,8). Tilauskanta vuoden 2003 lopussa oli hieman korkeampi kuin vastaavana aikana vuosi sitten eli 1.245,0 milj. euroa (1.206,6).
Laivojen voimajärjestelmät - Ship Power
Valtaosa vuonna 2003 tilatuista aluksista oli tankkereita, irtolastialuksia ja konttilaivoja. Markkinoilla, jotka ovat Wärtsilän omissa tehtaissa valmistamien moottoreiden kannalta keskeisiä, oli verrattain hiljaista. Kun moottorikysynnän painopiste oli lisenssivalmisteisissa moottoreissa, Wärtsilän Ship Power -liiketoiminnan koko vuoden liikevaihto laski 11,2% 686,1 milj. euroon (772,9). Koko vuoden tilauskertymä kasvoi 19,8%, vaikka viimeisellä neljänneksellä tilauskertymä jäi viime vuoden tason alapuolelle. Tilauskanta vuoden lopussa 606,8 milj. euroa (662,6) oli 8,4% viimevuotista alemmalla tasolla.
Wärtsilä toimitti vuonna 2003 yhteensä 1.665 MW (2.220) merimoottoreita. Lisenssivalmistajat toimittivat 1.913 MW (2.660) hidaskäyntisiä Sulzer-merimoottoreita.
Wärtsilän markkinaosuus tilatuista keskinopeista päämoottoreista kasvoi 38%:iin (34) ja hidaskäyntisistä päämoottoreista 33%:iin (25). Apumoottorimarkkinoilla markkinaosuus oli 8% (11).
Laivanrakennuksen painopiste on siirtynyt Aasiaan. Kiinan laivanrakennuksen kasvu on kaikkein nopeinta. Joulukuussa Wärtsilä allekirjoitti kiinalaisen China Shipbuilding Corporationin tytäryhtiön Zhenjiang CME Co. Ltd:n kanssa sopimuksen potkurinvalmistuksen yhteisyrityksen perustamisesta. Tavoitteena on tuotannon aloittaminen vuoden 2004 aikana. Kiinaan suunnitellaan myös apumoottorituotantoa markkina-osuuden kasvattamiseksi.
Voimalatoiminnassa keskitytään entistä harvempiin tuotteisiin
Voimalatilausten määrä kasvoi merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2003 saadut tilaukset olivat 639,3 milj. euroa (427,9). Päämarkkinoista erityisesti Aasian ja Afrikan tilauskertymä kasvoi huomattavasti.
Voimaloiden tuotevalikoiman kohdentamista harvempiin tuotteisiin jatkettiin. Wärtsilä on vetäytymässä nopeakäyntisiin moottoreihin perustuvien voimaloiden markkinoilta.
Voimalaorganisaation kustannusjoustavuutta muuttuviin markkinatilanteisiin on edelleen lisätty ja kiinteitä kustannuksia vähennetty muun muussa ulkoistamalla suunnittelutoimintoja.
Pienten moottori- ja kaasuturbiinivoimaloiden kokonaismarkkinat pysyivät lähes entisellään. Wärtsilän markkinaosuus raskasöljylaitoksissa oli 38% (39). Kaasulaitoksissa Wärtsilän markkinaosuus nousi 5,3%:sta 13,6%:iin, mikä on Wärtsilän kaikkien aikojen korkein osuus tässä segmentissä.
Vuonna 2003 Wärtsilä toimitti yhteensä 1.160 MW (1.387) voimalaitoksia. Näistä öljyvoimaloita oli 847 MW (1.167) ja kaasuvoimaloita 313 MW (220).
Täyden palvelun huolto
Täyden palvelun huolto on selkeä suuntaus markkinoilla. Wärtsilän huollon liikevaihto kasvoi 5,0% edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvua hidasti Yhdysvaltain dollarin heikkeneminen. Varaosat ja komponentit muodostavat edelleen pääosan myynnistä, mutta kasvavasti siirrytään sopimuspohjaiseen huoltoon.
Pitkäaikaiset huoltosopimukset ja huolto- ja käyttöpalvelu-sopimukset kattavat lähes 12.000 MW eli noin 9% Wärtsilän aktiivisesta moottorikannasta. Käyttö- ja huoltosopimukset kattavat 2.289 MW eli 132 voimalaa eri puolilla maailmaa. Kasvua oli 11% edellisvuodesta.
Laivojen kokonaishuoltopalveluja tarjoava Ciserv–huoltoyhtiöketju kasvoi, kun se osti hollantilaisen merimoottorien huoltoyhtiön Caltax Marine Diesel B.V.:n osaksi Ciserv-ketjua. Wärtsilä jatkaa Ciserv-huollon laajentamista yritysostoin.
Moottorituotantoa keskitetään
Moottorituotannon kapasiteetin käyttöaste oli vuonna 2003 edellistä vuotta alemmalla tasolla. Käyttöaste oli verrattain hyvä Vaasan ja Triesten tehtailla. Sen sijaan merkittävä osa Turun tehtaan henkilöstöstä oli lomautettuna vuoden alkupuolella. Wärtsilä suunnittelee nopeakäyntisten W200 ja W220SG moottorien tuotannon lopettamista Ranskan Mulhousessa. Neuvottelut henkilöstön edustajien kanssa ovat käynnissä. Tammikuun 14. päivänä 2004 julkistettiin suunnitelma Turun tehtaan tuotannon lopettamiseksi ja W46–moottorin tuotannon siirtämiseksi Italian Triesteen.
Tavoitteena on sopeutua matalampaan tuotantovolyymiin keskittämällä tuotanto kahteen tehtaaseen Vaasaan ja Triesteen, jotka pystyvät valmistamaan usean tyyppisiä moottoreita joustavasti markkinatilanteen mukaan. Näiden muutosten on suunniteltu toteutuvan vuoden 2004 aikana.
Näillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta konsernin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, joka jatkuu entisessä laajuudessaan Vaasassa ja Winterthurissa.
IMATRA STEEL
Euroopan erikoisteräsmarkkinoilla jatkui epävarma ja nousua odottava tilanne koko vuoden 2003 ajan. Imatra Steelin liikevaihto oli 202,7 milj. euroa (200,4) eli 1,2% enemmän kuin edellisenä vuonna. Vertailukelpoinen liikevaihto ilman jousiliiketoimintaa kasvoi 4%. Kasvu syntyi takomoliiketoiminnassa, jossa sekä Imatra Kilstan että Scottish Stampingsin toimitusmäärät kasvoivat. Imatran terästehtaan toimitusmäärä sen sijaan laski. Liikevoitto oli 0,7 milj. euroa. Kesäkuussa Wärtsilä myi Styria Groupille Billnäsin jousitehtaan käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan.
OMISTUKSET
Wärtsilä omistaa 7,6% Assa Abloyn osakekannasta. Omistuksen markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 261,9 milj. euroa. Kirja-arvo konsernitaseessa on 67,4 milj. euroa. Lokakuussa Wärtsilä myi koko Polar-omistuksensa. Kaupasta syntyi Wärtsilälle 15,9 miljoonan euron myyntivoitto, joka kirjattiin viimeisellä neljänneksellä. Wärtsilä Kiinteistöt myi vuonna 2003 kiinteistöjä ja asunto-osakkeita yhteensä 6,5 milj. eurolla (16,8), josta syntyi 4,4 milj. euron (0,4) myyntivoitto.
HENKILÖSTÖ
Tilikauden aikana konsernin palveluksessa oli keskimäärin 12 293 henkilöä (12 417). Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 12 110 (12 459). Power-toimialojen henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 10 897 (11 068). Huolto-toimialan henkilöstömäärä on kasvanut käyttöpalveluhenkilöstön lisäyksen ja yritysostojen kautta. Meneillään on rakennejärjestelyihin liittyviä neuvotteluja, joiden seurauksena henkilöstömäärä vähenee noin 1 100 hengellä. Suurimmat vähennykset ovat suunnitteilla Ranskassa, Suomessa, Hollannissa ja Norjassa. Vähennykset toteutuvat pääsääntöisesti vuoden 2004 aikana.
NÄKYMÄT VUODELLE 2004
Hidaskäyntisten moottoreiden kysyntä oli vuonna 2003 ennätystasolla tankkerien, kontti- ja irtolastialusten erittäin vilkkaan tilausaktiviteetin myötä. Tämä on jo näkynyt telakkateollisuudessa kapasiteettipulana. Hidaskäyntisten moottoreiden kysynnän odotetaankin laskevan tulevina vuosina.
Wärtsilän perinteisillä keskinopeiden moottoreiden markkinoilla matkustaja-, matkustaja-rahtialus- ja offshore-markkinoilla kysynnän odotetaan piristyvän.
Kiinnostus kokonaisiin voimajärjestelmiin on lisääntynyt huomattavasti ja Wärtsilän tavoitteena on laajentaa kokonaisjärjestelmien tarjontaa mm. yritysostojen kautta.
Merkkejä voimaloiden kysynnän elpymisestä on nähtävissä, joskin Yhdysvaltain dollarin kurssikehitys muodostaa epävarmuustekijän. Päämarkkinoilla on kasvavassa määrin tarvetta uudelle sähköntuotantokapasiteetille ja investointi- ja rahoitusilmapiirissä oli vuoden loppupuolella nähtävissä piristymisen merkkejä. Lisäksi eri puolilla maailmaa koetut laajat sähkökatkokset omalta osaltaan luovat kysyntää tuotteillemme, koska Wärtsilän voimalaratkaisut sopivat erinomaisesti hajautettuun energiantuotantoon.
Aktiivisen moottorikannan odotetaan pysyvän entisellä tasolla. Huoltotoiminnassa haetaan kasvua erityisesti Sulzer-moottoreiden huollon markkinaosuuksia kasvattamalla. Huollon kasvu jatkuu edellisen vuoden tasolla.
Vuonna 2004 Power-toimialojen liikevaihdon odotetaan kasvavan ja toiminnallisen kannattavuuden paranevan hieman. Valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys kasvattaa hintapaineita. Kapasiteetin leikkausten vaikutukset tuloksen parantumisena näkyvät vuoden 2005 aikana. Power-toimialojen 7-8% liikevoittotavoite saavutetaan vuoden 2005 loppuun mennessä.
Kysynnän odotetaan paranevan erikoisteräs- ja ajoneuvomarkkinoilla vuoden 2004 aikana. Imatra Steelin liikevaihdon odotetaan kasvavan ja tuloksen paranevan tehtyjen investointien ja tervehdyttämistoimenpiteiden ansiosta.
Wärtsilä Oyj Abp
Raimo Lind Eeva Kainulainen
Talous- ja rahoitusjohtaja Tiedotusjohtaja
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.
LIITTEET:
Keskeistä tilivuodelta
Tuloslaskelma
Tase
Rahoituslaskelma
Hallituksen esitykset yhtiökokoukselle
