1834 Wärtsilä perustetaan, kun 12.4. Karjalan läänin maaherra antaa oikeuden sahan rakentamiseen Tohmajärven kunnassa sijaitsevan kosken partaalle. Saha siirtyy parin vuoden päästä N. L. Arppen omistukseen.
1851 Sahan tilalle rakennetaan Wärtsilän rautatehdas.
1898 Sahalla tapahtuneen omistajanvaihdoksen myötä saha- ja ruukkiyrityksen nimeksi tulee Wärtsilä Ab, josta vuonna 1907 muodostetaan uusi yritys nimeltä Ab Wärtsilä Oy.
1908 Saarion koskeen rakennettu voimalaitos aloittaa toimintansa. Wärtsilästä on tullut koskiensa tuottamaa sähköenergiaa hyväkseen käyttävä nykyaikainen sulattamo ja terästehdas.
1926 Wilhelm Wahlforssista tulee Wärtsilän toimitusjohtaja.
1930 Wärtsilän galvanointilaitos, jossa aletaan valmistaa elektrolyyttisesti galvanoitua rautalankaa, valmistuu.
1931 Wärtsilä konkurssin partaalla. Työläiset suostuvat Wahlforssin ehdotukseen alentaa palkkoja 25 %.
Mutta jo seuraavana vuonna Wärtsilä jakaa ensimmäisen kerran vuosikymmeneen osakkailleen osinkoa.
1935 Wärtsilä ostaa Kone- ja Siltarakennus Oy:n osake-enemmistön ja saa näin hallintaansa myös helsinkiläisen Hietalahden laivatelakan (perustettu 1865) ja turkulaisen Crichton-Vulcanin telakan (perustettu 1741). Kone- ja Siltarakennus Oy valmistaa mm. paperikoneita ja Abloy-lukkoja. Pian pääkonttori muuttaa Karjalasta Helsinkiin Kone ja Sillan tiloihin.
1936 Wärtsilä ostaa Onkilahden konepajan Vaasassa ja seuraavana vuonna Pietarsaaren konepajan.
1938 Kone ja Silta -konserni fuusioidaan Wärtsilään, samoin Wärtsilän juuri ostama vuonna 1686 perustettu rautatehdas Taalintehdas sekä Turun, Pietarsaaren ja Vaasan tytäryhtiöt.
Tämän jälkeen perustetaan Wärtsilä-yhtymä O/Y pääjohtajanaan Wilhelm Wahlforss.
1938 Dieselmoottoriaikakausi käynnistyy, kun Wärtsilä solmii lisenssisopimuksen Friedrich Krupp Germania Werft AG:n kanssa. Ensimmäinen moottori valmistetaan Turussa marraskuussa 1942.
1947 Wärtsilä ostaa pääosan keramiikkatehdas Arabia Ab:n osakekannasta ja myöhemmin koko yhtiön.
1950 Wärtsilä ostaa Nuutajärven lasitehtaan.
1961 Wärtsilän lahjoittama Wärtsilän teknillinen opisto aloittaa toimintansa Joensuussa.
1961 Vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin jälkeen konsernin pääjohtajaksi nimitetään Bertel Långhjelm.
1965 Yhtiön nimi muutetaan Oy Wärtsilä Ab:ksi. Seuraavana vuonna Crichton-Vulcanin telakan nimestä tulee Turun telakka ja Hietalahden telakan nimestä Helsingin telakka.
1968 Joensuun Lukkotehdas valmistuu, ja Abloy-lukkojen valmistus siirretään Helsingin tehtaalta (entinen Kone ja Silta Oy) sinne.
1970 Tankmar Hornista tulee pääjohtaja.
1970 Järvenpäähän valmistuu uusi Wärtsilän tehdas, johon mm. paperikonetuotanto muuttaa Helsingin tehtaalta.
1971 Arabian saniteettiposliinivalmistus siirretään kokonaisuudessaan Tammisaareen valmistuneeseen tehtaaseen.
1974 Wärtsilä alkaa rakentaa uutta telakkaa Pernoon Turkuun, johon Turun telakka muuttaa kokonaisuudessaan vuoteen 1983 mennessä.
1978 Wärtsilän pääkonttori muuttaa Helsingin Siltasaareen kiinteistöön Pitkänsillanranta 1, joka on siirtynyt yhtymälle vuonna 1975 suoritetun John Stenbergin konepajan oston yhteydessä.
1978 Tor Stolpesta toimitusjohtaja.
1978 Wärtsilä ostaa ruotsalaiselta Boforsilta 51 % sen NOHAB-dieselmoottoritoiminnasta. Tämä aloittaa Wärtsilän kansainvälisen tuotantotoiminnan. Loput osakkeista ostetaan 1984.
1978 Wärtsilä ostaa Björkbodan lukkotehtaan.
1979 Taalintehdas sulautetaan toimialan uudelleenjärjestelyn myötä Ovako AB:hen, jonka suurimpana osakkaana Wärtsilä säilyy.
1979 Uutta organisaatiota aletaan muodostaa. Lopullisessa muodossaan se tulee käsittämään kuusi teollisuusryhmää: telakkaryhmän, dieselryhmän, konepajaryhmän, teknisen posliinin ryhmän, lukkoryhmän ja kulutustavararyhmän.
1983 Wärtsilä laskee liikkeelle Tukholman pörssissä noteerattavan osakesarjan.
1984 Wärtsilä laskee liikkeelle toisen kansainvälisille markkinoille suunnatun osakeannin. Yhtiö noteerataan ensimmäisenä suomalaisyrityksenä Lontoon arvopaperipörssissä.
1986 Vuosia jatkunut maailmanlaajuinen telakkateollisuuden kriisi johtaa Wärtsilän ja Valmetin telakkateollisuuden yhdistämiseen, ja Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n muodostamisesta sovitaan. Valmetin telakkatoiminta liitetään Wärtsilään ja samalla Valmetille siirtyy Wärtsilän paperikoneet.
1986 Wärtsilä Cimtec muodostetaan, kun Wärtsilä ostaa kaksi tehdasautomaatioyritystä: GCA Corporationin Industrial Systems -divisioonan USA:ssa ja Oy W. Rosenlew Ab:n Automation -divisioonan Suomessa.
1988 Intiaan perustetaan yhtiö, joka listataan Bombayn pörssiin. Khopoliin rakennetaan dieselmoottorien kokoonpanotehdas.
1989 Pekka Laine aloittaa konsernijohtajana kesäkuussa.
1989 Wärtsilä Meriteollisuus Oy haetaan konkurssiin lokakuussa.
1989 Wärtsilä Diesel ostaa ranskalaisen nopeakäyntisiä moottoreita valmistavan SACM:n.
Wärtsilä Diesel ostaa enemmistöosuuden hollantilaisesta Stork Werkspoor B.V:stä, joka valmistaa keskinopeita moottoreita. Yhtiön nimeksi tulee Stork-Wärtsilä Diesel B.V.
1989 Wärtsilä ja Lohja tekevät sopimuksen fuusiosta. Lohjasta tulee Wärtsilän huomattava osakkeenomistaja Lohjalle suunnatun osakeannin jälkeen.
1989 Wärtsilän toimitusjohtajaksi nimitetään Klaus Grönbärj.
1990 Wärtsilän ylimääräinen yhtiökokous hyväksyy fuusiosuunnitelman, jonka mukaisesti Wärtsilä sulautuu Lohjaan. Wärtsilän osakkeenomistajat saavat fuusiovastikkeena rahaa ja fuusiossa muodostuvan yhtiön osakkeita.
1990 Wärtsilä myy Oy Arabia Ab:n ja Rörstrand-Gustavsberg AB:n osake-enemmistöt Oy Hackman Ab:lle.
