Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
LIIKETOIMINTAMALLI
Wärtsilä toimittaa merenkulku - ja energiamarkkinoille
innovatiivisia teknologioita ja elinkaariratkaisuja.
Energiateollisuudessa Wärtsilä tarjoaa voimajärjestelmien
optimointiin muun muassa tulevaisuuden polttoaineilla toimivia
säätövoi maratkaisuja, hybridiratkaisuja sekä energian hallinta - ja
varastointijärjestelmiä joko yksittäisasennuksina tai
kokonaisratkaisuina. Merenkulkualan tarjonta käsittää
voimantuotanto - ja propulsiojärjestelmät, liikennöintiratkaisut,
pakokaasujen käsittelyso vellukset sekä kaasu - ja
akselistoratkaisut. Wärtsilä kykenee yhdistämään
merenkulkualan tuotteensa suuremmiksi integroiduiksi
järjestelmiksi ja ratkaisuiksi. Wärtsilän palveluvalikoima kattaa
kaiken varaosista ja teknisistä asiantuntijapalveluista
suorituskykyperusteisiin sopimuksiin, jotka varmistavat laitosten
maksimaalisen elinkaaren sekä paremman hyötysuhteen ja
suorituskyvyn. Yhtiö pyrkii maksimoimaan asiakkaidensa
ympäristösuorituskyvyn ja taloudellisen tuloksen keskittymällä
kestävän kehityksen mukaisiin innovaatioihin teknologioissa ja
palveluissa.
Wärtsilän
yli 200 toimipistettä 68 maassa
käsittävä myynti - ja
palveluverkosto tarjoaa paikallisen tuen koko maailmanlaajuiselle
asiakaskunnalle. Wärtsilä toimii ensisijaisesti tytäryhtiöiden ja
strategisten yhteisyritysten kautta. Yhtiön tuotantomalli perustuu
kokoonpanoon, joten pitkäjänteiset suhteet maailmanlaajuiseen
toimittajaverkostoon ovat erittäin tärkeitä. Wärtsilällä on noin
1 200 suoraa
maailmanlaajuista materiaali toimittajaa. Wärtsilän
henkilöstöön kuuluu
noin 17 000 työntekijää, jotka edustavat 130
kansallisuutta. Rekrytoimalla ja pitämällä yhtiössä parhaat
mahdolliset osaajat Wärtsilällä on edellytykset olla ensisijainen
yhteistyökumppani asiakkaille sekä kiinnostava työnantaja
nykyisille ja uusille työntekijöille. Wärtsilä on sitoutunut
harjoittamaan liiketoimintaansa vastuullisesti ja odottaa
toimittajiensa ja liikekumppaneidensa noudattavan yhtä korkeita
juridisia ja eettisiä normeja ja toimintatapoja.
STRATEGI A
Strategian toteutus vuonna 2021
Vuonna 2021 Wärtsilän kehityksessä käynnistettiin uusi vaihe.
Yhtiön arvonluontipotentiaali pohjautuu jatkossa kahteen
strategiseen teemaan: Muutos ja Suorituskyky. Muutos viittaa
hiilineutraaliuden synnyttämiin uusiin
liiketoimintamahdollisuuksiin, jotka perustuvat sähköntuotannon,
säätövoiman ja vihreän merenkulun kasvuun. Suorituskyvyn
keskiössä on markkinoiden elpymisen ja kasvun hyödyntäminen,
jota tukevat vahva strategian toteutus , jatkuva parantaminen ja
yhtiön sitoutuminen sekä taloudellisiin että kestävän kehityksen
tavoitteisiin. Wärtsilän päämäärä kehittää kestävää yhteiskuntaa
teknologia - ja palveluinnovaatioiden avulla on vahvasti
kytköksissä Muutos - ja Suorituskyky -teemoihin. Yhtiön viisi
strategista painopist ealuetta keskittyvät asiakasarvo on,
suorituskykyisi in tiime ihin , hiilineutraaliut een, palveluiden
kasvu un ja jatkuvaa n parantamis een .
Liiketoimintaan kohdistuneista koronavirukseen liittyvistä
häiriöistä huolimatta Wärtsilän sitoutuminen tutkimus - ja
kehitystoimintaan pysyy muuttumattomana. Vuonna 2021 otettiin
uusia edistysaskeleita moottoriteknologian kestävyyden
varmistamise ksi pitkälle tulevaisuuteen maailmanlaajuisen
hiilineutraaleihin energia - ja merenkulkumarkkinoihin tähtäävän
suuntauksen mukaisesti, kun Wärtsilä käynnisti laajan
testiohjelman kohti vedyllä ja ammoniakilla toimivia hiilettömiä
ratkaisuja. Wärtsilä odottaa saavansa valmiiksi puhtaalla
ammoniak illa toimivan moottorikonseptin vuonna 2023 ja
puhtaalla vedyllä toimivan moottorikonseptin vuoteen 2025
mennessä.
Vaikka hiilineutraaliustavoitteeseen liittyy vielä paljon työtä,
Wärtsilä tarjoaa jo nyt hiilineutraaliutta tukevia ratkaisuja ja
teknologioita, jotka mahdollistavat kokonaan uusiutuviin
energianlähteisiin perustuvat energiajärjestelmät ja
polttoainejoustavuuden. Wärtsilä Energy lanseerasi vuonna 2021
34SG Balancer -ratkaisun, joka soveltuu optimaalisesti
uusiutuvan energiantuotannon markkinoille, ja toimitti
ensimmäiset yksiköt uudesta modulaarisesta Quantum-
energianvarastointiratkaisusta. Wärtsilä Marine Power päivitti
suositun 20DF -monipolttoainemoottorin entistä tehokkaammaksi
ja polttoainetaloudellisemmaksi. Samalla palamattoman metaanin
osuus laski peräti 40%. Wärtsilä Marine Systems edistää
hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia merenkulkusektorilla
yhtenä johtavista kumppaneista LINCCS -konsortiossa ja tukee
siten merenkulun hiilineutraaliuspyrkimyksiä. Wärtsilä Voyage
käynnisti maailmanlaajuisia kumppanuuksia ja projekteja, jotka
tukevat alus - ja satamapalvelujen optimointia ja kestävää
merenkulkua. Digitaaliset Navi -Port ja Field Operations Solution
-järjestelmät auttavat optimoimaan laiva matkan siten, että alus
saapu u satamaan oikea -aikaisesti , ankkurointiaika lyhenee ja
polttoaineen kulutus sekä kasvihuonekaasujen päästöt
vähenevät.
Wärtsilälle yhteistyö sidosryhmien kanssa on olennaisen tärkeää
kehitettäessä markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin vastaavia
teknologioita. Yhteishankkeisiin ekosysteemimme kanssa sisältyi
hiilineutraalien polttoaineiden käytön tehostamiseen tähtääviä
sopimuksia sekä voimantuotannossa että merenkulussa ja
merenkulun eri toimintojen turvallisuuden ja tehokkuuden
parantamista.
Vuonna 2021 Wärtsilä julkisti sitoumuksensa kunnianhimoisiin
hiilineutraalius tavoitteisiin. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa
hiilineutraalius omassa toiminnassaan ja pystyä tarjoamaan
hiilettömille polttoaineille valmis tuotevalikoima vuoteen 2030
mennessä. Uudet tavoitteet alleviivaavat Wärtsilän sitoutumista
kestävään tulevaisuuteen. Yhtiö haluaa tukea asiakkaitaan ja
koko merenkulku - ja energiasektoreita niiden matkalla kohti
hiilineutraaliutta. Wärtsilän tuotteet ja ratkaisut vastaavat
tiukimpi inkin ympäristövaatimuksi in, ja näillä sektoreilla
käytettävien moottoreiden polttoainejoustavuus on tärkeä
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
muutoksen mahdollistaja. Luonnollisesti Wärtsilän on tehtävä
osansa ja minimoitava oma ympäristöjalanjälkensä.
Henkilöstön terveys ja turvallisuus on Wärtsilälle aina erittäin
tärkeää, mikä korostuu entisestään maailmanlaajuisen
koronapandemian myötä. Wärtsilän monimuotoiseen
henkilöstöön kuuluu maailmanlaajuisesti tuhansia ihmisiä, jotka
työskentelevät kentällä tai asiakkaiden tiloissa. Globaali kriisitiimi
ja maakohtaiset johtoryhmät auttoivat edelleen yhtiö tä
varmistama an, että matkustaminen oli mahdollista siten, että
turvallisuus - ja varotoimet tulivat huomioidu iksi. Lisäksi Wärtsilä
perusti globaalin hyvinvointivaliokunnan tavoitteenaan parantaa
henkilöstön terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia tehokkaalla
ihmisten johtamisella, toiminnalla ja hyvinvointilähtöisellä
kulttuurilla. Yhtiön tavoitteena on yhä poissaoloon johtavien
työtapaturmien nollataso maailmanlaajuisesti. Vuonna 2021
poissaoloon
johtaneiden tapaturmien taajuusindeksi oli 1,55
(2,03) eli 24% alhaisempi kuin
edellisvuonna.
Taloude lliset tavoitteet ja toteuma vuonna 2021
Vuonna 2021 Wärtsilä julkisti uudet taloudelliset tavoitte et. Niihin
kuuluvat 5 prosentin orgaaninen kasvu vuositasolla ja 12
prosentin suhteellinen liiketulos. Lisäksi tavoitteena on pitää
nettovelkaantumisaste alle 0,50:ssä ja jakaa osinkona vähintään
50% osakekohtaisesta tuloksesta yli suhdannesyklin.
Vuo nna 2021 Wärtsilän
liikevaihto kasvoi orgaanisesti 6%
.
L
iiketulos oli 314 miljoonaa euroa eli 6,6% liikevaihdosta.
Nettovelkaantumisaste oli 0,00. Hallituk
sen osinkoehdotus
euroa osaketta kohti
on 73,2% osakekohtaisesta
tuloksesta.
VUOSI 2021
Liiketoimintaympäristö
Merenkulkumarkkinat
Kysyntä merenkulku - ja laivanrakennusmarkkinoiden eri
alussegmenteillä oli vaihtelevaa vuonna 2021. Katsauskaudelle
tammi -joulukuu kirjattiin kaikkiaan 1 855 sopimusta uusien
alusten rakentamisesta (815 vastaavalla ajanjaksolla vuonna
2020 lukuun ottamatta kauden jälkeen raportoituja tilauksia)
pitkälti konttialustilausten siivittämänä. Kontti -, kaasunkuljetus -, ja
irtolastialussektoreilla kasvava ja patoutunut kysyntä sekä
logistiset häiriöt ovat johtaneet rahtitonnistopulaan sekä
nostaneet tuotot ja uusien alusten tilaukset koronaa edeltävää
tasoa korkeammalle. Uusien alusten tilausten kasvu on
pidentänyt isompien telakkakonsernien tilauskirjoja. Ne ovat
onnistuneet torjumaan raaka -ainekustannusten nopean nousun
vaikutuksia nostamalla uusien alusten hintoja. Korkeat tuotot ja
rahtitonniston kysyntä ovat kuitenkin johtaneet esimerkiksi
rikkipesureiden jälkiasennusten ja muiden kuivatelakointia
vaativien toimenpiteiden lykkäyksiin. Samaan aikaan
koronarokotusohjelmien edistyminen ja matkustusrajoitusten
purkaminen keskeisillä risteilymarkkinoilla ovat edelleen tukeneet
risteilyalusten palauttamista liikenteeseen. Omikronvariantin
vaikutukset jatkossa aiheuttavat kuitenkin yhä epävarmuutta.
Uusien risteilyalusten kysyntä on edelleen rajallista ja
käyttöasteet yhä alhaisemmat kuin vuonna 2019.
Wärtsilälle tärkeimmät segmentit, erikoistuneet alukset, ovat
toipuneet pandemian aiheuttamasta myllerryksestä vaihtelevasti.
Risteilyalusten uudelleenaktivointi eteni vuoden toisella
puoliskolla, kun laivayhtiöt jatkoivat liikennöintiä. Joulukuun
lopussa noin 70% risteilyaluskapasiteetista oli käytössä, kun
syyskuun lopussa luku oli noin 50% ja kesäkuun lopussa noin
20%. Matkustajalauttamarkkinoilla jatkuu myönteinen suuntaus,
vaikka koronarajoitukset rajoittavat yhä jossain määrin
matkustusta. Offshore -öljy - ja -kaasualalla aktiviteetti kasvoi
hieman alusten kysynnän hienoisen nousun ja lisääntyneiden
romutusten myötä. Esimerkiksi merituulivoimaloiden
asennustöissä käytettävien alusten kysyntä on parantunut
johtuen toiminnassa olevien merituulipuistojen vahvasta
kasvusta. Nesteytetyn maakaasun (LNG) kuljetusalusten
markkinatilanne on hyvällä tasolla, sillä LNG:n varastotasot ovat
ennätysalhaiset, mikä tukee LNG-kauppaa ja tonniston kysyntää
kaasun hinnan vahvasta noususta huolimatta. Konttialusten
markkinaolosuhteet ovat jatkuneet poikkeuksellisen hyvinä.
Satamaruuhkat, laajat logistiset häiriöt ja vahva kysyntä ovat
johtaneet jälleen ennätyksellisiin rahti - ja tilauskuljetushintoihin
sekä uusien alusten tilauksiin. Säiliö - ja etenkin
raakaöljyalusmarkkinoilla haasteet jatkuivat.
Vallitsevana suuntauksena on edelleen ympäristöhuolien
korostuminen, kun poliittiset päättäjät, lastinomistajat ja
rahoittajat kiristävät sääntelyä ja julkaisevat tiukempia
kannanottoja tarkoituksenaan painostaa merenkulkualaa
toimimaan nopeammin kuin Kansainvälisen merenkulkujärjestö
IMO:n nykyiset tavoitteet edellyttävät. Heinäkuussa Euroopan
komissio esitti ehdotuspaketin (Fit for 55)
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vähintään 55%
vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Yksi monista
ehdotuksista koski meriliikenteen sisällyttämistä
päästökauppajärjestelmään vuodesta 2023 lähtien. FuelEU
Maritime -aloite puolestaan tähtää puhtaampien teknologioiden ja
kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoon
rajoittamalla alusten käyttämän energian
kasvihuonekaasuintensiteettiä. Paineet löytää keinoja pysäyttää
ilmastonmuutos kasvavat maailmanlaajuisesti, minkä johdosta
varustamoiden on pohdittava erilaisia vaihtoehtoja, kuten alempia
ajonopeuksia, energiaa säästäviä laitteita, laivaliikenteen
optimointiratkaisuja, hybridi - ja täyssähkövoimajärjestelmiä sekä
vaihtoehtoisia polttoaineita. Siirtymä puhtaampiin polttoaineisiin
on jo käynnistynyt . Tammi -joulukuun katsauskaudella tehtiin 384
Taloudelliset tavoitteet
Kehitys vuonna 2021
Kehitys vuonna 2020
Liikevaihdon orgaaninen kasvu 5%
6%
-9%
Suhteellinen liiketulos 12%
6,6%
5,1%
Nettovelkaantumisaste alle 0,50
0,00
0,18
Osingonmaksu vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta yli suhdannesyklin
73,2%*
88,2%
*Hallituksen ehdotus
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
2017*
2018
2019
2020
2021
MEUR
tilausta vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävistä aluksista, mikä on
21% (17%) kaikista katsauskauden uusien alusten tilauksista.
LNG on suosituin valinta, ja sen suosio vain kasvaa, vaikka
muutkin vaihtoehtois et polttoaineet yleistyvät hiljalleen. Korkea -
ja vähärikkisten polttoaineiden hintaero kasvoi läpi vuoden 150
dollariin tonnilta. Rikkipesuriasennusten kysyntä painottui yhä
uusiin aluksiin. Vuonna 2021 tilauksia tehtiin 231 alukseen
maailmanlaajuisesti. Rikkipesureiden jälkiasennusten kysyntä oli
yhä vaimeaa.
Energiamarkkinat
Koronaviruspandemiasta ja sitä seuranneesta
investointiympäristön heikkenemisestä huolimatta
nestepolttoaineita ja kaasua hyödyntävien voimalaitosten
maailmanmarkkinat elpyivät vuoden 2021 loppua kohti. Vaikka
markkinatilanne on paranemassa, asiakkaat lykkäävät edelleen
investointeja pandemian kestoon, kehitykseen ja taloudellisiin
vaikutuksiin liittyvän epävarmuuden vuoksi. Elpyminen vie
todennäköisesti aikaa rokoteohjelmien edetessä hitaasti monilla
ydinmarkkinoillamme. Lisäksi energia - ja ilmastopolitiikan
kehittämis - ja arviointityö eri puolilla maailmaa
kunnianhimoisempien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi
sekä sähköyhtiöiden investointistrategioiden päivitystyö
aiheuttavat epävarmuutta ja viivästyksiä päätöksenteossa.
Kansalliset sitoumukset ja nettopäästöttömyystavoitteet kattavat
valtaosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta
yksityiskohtaiset suunnitelmat ja strategiat päästöjen
leikkaamiseksi jo tällä vuosikymmenellä ovat vielä kesken.
Energian varastoinnin kysyntä on jatkunut hyvällä tasolla johtuen
kasvavasta lyhytaikaisen joustavan kapasiteetin tarpeesta
sähköjärjestelmissä, joissa uusiutuvien energialähteiden osuus
on suuri. Erilaisten joustavien ratkaisujen, kuten energian
varastoinnin ja säätövoimalaitosten, tarpeen odotetaan jatkossa
kasvavan samalla, kun epäsäännöllisen uusiutuvan energian
osuus sähköjärjestelmissä kasvaa. Hallitusten ja rahoituslaitosten
energia -alalle kohdistamilla elvytystoimilla on tarkoitus tukea
investointeja vihreään energiaan, mutta näiden suunnitelmien
toteuttaminen laajemmassa mittakaavassa on vielä kesken.
Palveluiden kysyntä oli hyvällä tasolla. Asiakkaat osoittivat
edelleen kiinnostusta pitkäaikaisia sopimuksia kohtaan, mikä
vakauttaa liiketoimintaa, jossa laitetilaukset ovat tyypillisesti
harvoja ja isoja.
Wärtsilän osuus enintään 500 MW:n laitosten
markkinasegmentistä laski 5 prosenttiin (6) samalla, kun
maailmanlaajuiset maakaasu - ja nestevoimalaitosten tilaukset
kasvoivat 10% 19,2 gigawattiin syyskuussa 2021 päättyneellä 12
kuukauden ajanjaksolla (17,4 GW kesäkuun lopussa). Globaali
tilausmäärä sisältää kaasuturbiinit ja Wärtsilän toimitukset, joissa
voimakone on kooltaan vähintään 5 MW. Tiedot ovat peräisin
McCoy Power Repo rt julkaisusta.
Tilauskertymä ja tilauskanta
Wärtsilän tilauskertymä vuonna 2021 kasvoi 32% 5 735
miljoonaan euroon (4 359) edellisvuoden alhaisiin tilaustasoihin
nähden. Tilaus -laskutussuhde oli 1,20 (0,95). Palveluiden
tilauskertymä kasvoi 17% 2 656 mil joonaan euroon (2 267)
heijastellen merenkulkumarkkinoiden piristymistä. Laitteiden
tilauskertymä kasvoi 47% 3 079 miljoonaan euroon (2 091)
energian varastointiratkaisujen vahvan kysynnän ja joidenkin
merkittävien voimalaitostilausten ansiosta.
Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 16% 5 859 miljoonaan euroon
(5 057) tiettyjen liiketoimintayksiköiden myynneistä huolimatta.
Wärtsilän tämänhetkisestä tilauskannasta on määrä toimittaa
vuoden 2021 aikana
3 763
miljoonaa euroa (
3 298
).
Liikevaihto ja liiket ulos
Wärtsilän liikevaihto vuonna 2021 kasvoi 4% 4 778 miljoonaan
euroon (4 604) edellisvuoteen nähden. Palveluiden liikevaihto
kasvoi 11% 2 499 miljoonaan euroon (2 255) heikkoon
vertailuvuoteen nähden. Laitteiden liikevaihto laski 3% 2 279
miljoonaan eur oon (2 349). Wärtsilän liikevaihdosta noin 60% oli
euromääräistä ja 25% Yhdysvaltain dollareissa. Loppuosa
liikevaihdosta jakautui usean valuutan kesken.
Liiketulos oli 314 miljoonaa euroa (234) eli 6,6% liikevaihdosta
(5,1). Kannattavuuden paranemisen taustalla oli suotuisampi
liikevaihdon jakauma laitteiden ja palveluiden kesken sekä
palvelukapasiteetin korkeampi käyttöaste. Liiketulosta rasittivat
kuitenkin yhä koronapandemian siivittämä kustannusten nousu ja
henkilöstön käyttöön liittyvät haasteet, tehtaiden kapasiteetin
alhainen käyttöaste, hankinta - ja logistiikkakustannuksiin
kohdistuva paine sekä Wärtsilä Energyssä ensimmäisellä
vuosineljänneksellä suoritetun perusteellisen projektiriskiarvion
perusteella tehdyt noin 20 miljoonan euron nettovaraukset.
Vertailukelpoinen liiketulos oli 357 miljoonaa euroa (275) eli 7,5%
liikevaihdosta (6,0). Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin
sisältyi 43 miljoonaa euroa (41) lähinnä yritysmyynteihin,
rakennejärjestelyihin ja toiminnan laajuuden muutoksiin liittyviä
kuluja. Vertailukelpoinen oikaistu EBITA oli 388 miljoonaa euroa
(308) eli 8,1% liikevaihdosta (6,7). Hankintamenojen
allokointeihin liittyvät poistot olivat 31 miljoonaa euroa (33).
Rahoituserät olivat yhteensä -18 miljoonaa euroa (-43).
Nettokorot olivat yhteensä -11 miljoonaa euroa (-10). Tulos
ennen veroja oli 296 miljoonaa euroa (191). Verot olivat yhteensä
103 miljoonaa euroa (58), mikä vastaa 34,7 prosentin efektiivistä
verokantaa (30,3). Tilikauden tulos oli 193 miljoonaa euroa (133).
Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,33 euroa (0,23).
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 9,7% (7,1) ja oman pääoman
tuotto (ROE) 8,6% (5,8).
Konsernin liikevaihdon kehitys
*Oikaistu IFRS 15:n mukaisesti
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
0
5
10
15
100
200
300
400
500
600
700
2017*
2018
2019
2020
2021
%
MEUR
Vertailukelpoinen liiketulos
Liiketulos
Tulos ennen veroja
Liiketulos, %
0
150
300
450
600
750
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
MEUR
Tulos
Toimitetut megawatit
2021
2020
Muutos
Marine Power
1 315
1 257
5%
Energy
1 402
1 172
20%
Wärtsilän toimitukset yhteensä
2 717
2 429
12%
Yhteisyritysten toimitukset
250
274
-9%
Toimitukset yhteensä
2 967
2 703
10%
Rahoitus ja rahavirta
Wärtsilän liiketoiminnan rahavirta oli vuonna 2021 731 miljoonaa
euroa (681) , ja sitä tuki suotuisa nettokäyttöpääoman kehitys.
Nettokäyttöpääoma oli vuoden lopussa -100 miljoonaa euroa
(257 ). Saatujen ennakoiden määrä oli 498 miljoonaa euroa (452).
Yhtiöllä ei ollut myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyviä ennakoita
(38) .
Wärtsilä pyrkii jatkuvasti varmistamaan riittävän likviditeetin
tehokkaalla kassanhallinnalla ja pitämällä käytettävissään
riittävän määrän vahvistettuja ja vahvistamattomia luottolimiittejä.
Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkällä
lainasalkulla.
Rahavaroja oli vuoden lopussa 964 miljoonaa euroa (919).
Yhtiöllä ei ollut myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyviä
rahavaroja (14). Vahvistettuja ja käyttämättömiä
luottolimiittisopimusohjelmia oli 650
miljoonaa euroa (660).
Wärtsilällä oli vuoden lopussa korollisia lainoja yhteensä 973
miljoonaa euroa (1 327). Lyhytaikaisia lainoja, jotka erääntyvät
seuraavan 12 kuukauden sisällä, oli yhteensä 121 miljoonaa
euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli yhteensä 851 miljoonaa euroa.
Korollisen lainapääoman nettomäärä oli 4 miljoonaa euroa (394).
Nettovelkaantumisaste oli 0,00 (0,18) ja omavaraisuusaste 38,6%
(38,1). Osakekohtainen oma pääoma oli 3,9 2 euroa (3,68).
Vahvistetut luottolimiittisopimukset (kauden lopussa)
*Oikaistu IFRS 15:n mukaisesti
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
32+
MEUR
Pitkäaikaisten lainojen vuosittaiset takaisinmaksut
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
2017
2018
2019
2020
2021
100
200
300
400
2017
2018
2019
2020
2021
MEUR
Yrityshankintoihin
Muut investoinnit
Poistot ja arvonalentumiset
Pitkäaikaisten lainojen erääntymisprofiili
Nettovelkaantumisaste
Investoinnit
Aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät investoinnit
olivat yhteensä 142 miljoonaa euroa (115) vuonna 2021.
Merkittävässä roolissa oli uuden tutkimus -, tuotekehitys - ja
tuotantokeskuksen Smart Technology Hubin rakentaminen
Vaasaan. Yrityshanki ntoihin tai osakkeisiin liittyvät
investoinnit olivat yhteensä 1 miljoona
euroa (2). Poistot ja
arvonalentumiset olivat yhteensä 162 miljoonaa euroa (174)
sisältäen 47 miljoonaa euroa (47) käyttöoikeusomaisuuserien
poistoja ja arvonalentumisia .
Vuonna 202 2 aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
liittyvien investointien odotetaan olevan suunnilleen samalla
tasolla kuin poistot ja arvonalentumiset .
Bruttoinvestoinnit
Innovaatiot, tutkimus ja kehitys
Wärtsilä on sitoutunut tukemaan meri - ja energiateollisuuksien
ympäristöjalanjäljen minimointia. Investoinnit tutkimukseen ja
kehitykseen ovat keskeisiä Wärtsilän tulevaisuuden aseman
turvaamiseksi ja jatkuvat markkinoilla vallitsevasta
epävarmuudesta huol imatta. Keskeisiä tutkimus - ja kehitysalueita
ovat vaihtoehtoisten, kaupallisesti elinkelpoisten puhtaiden
polttoaineiden käytön kehittäminen tulevaisuuden ratkaisuja
varten sekä asiakkaiden toimintojen liitettävyyden, tehokkuuden,
kestävyyden ja turvallisuuden parantaminen digitaalisten
ratkaisujen käyttöä lisäämällä. Elinkaariratkaisujen avulla
Wärtsilä pystyy pelkän laitteiden kunnossapidon ja käytön sijasta
tarjoamaan taatun suorituskyvyn, joka perustuu yhteisesti
sovittuihin tavoitetasoihin. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen
liittyvät kulut olivat vuonna 2021 yhteensä 175 miljoonaa euroa
(153) eli 3,7% liikevaihdosta (3,3).
Maaliskuussa Wärtsilä ilmoitti, että se on toteuttanut laaja -alaista
tutkimus - ja kehitystyötä selvittääkseen tapoja, joilla hiilidioksidin
talteenottoa ja varastointia (carbon capture and storage, CCS)
voidaan kehittää ja skaalata merenkulkualalla. Kehitystoiminnan
vauhdittamiseksi Wärtsilä on ottamassa käyttöön 1 MW:n
suuruista pilottilaitosta testaustiloissaan Mossissa, Norjassa.
Tä män pilottilaitoksen avulla Wärtsilä voi testata CCS-
teknologioitaan eri skenaarioissa ja olosuhteissa. Wärtsilä nostaa
näin esiin pakokaasujen puhdistusjärjestelmien mahdollisuudet
suoraan vähentää merenkulkualan hiilidioksidipäästöjä
lähitulevaisuudessa teknologian kehittyessä. Tämä antaa
laitevalmistajille mahdollisuuden suunnitella ja modernisoida
rikkipesureita siten, että ne ottavat hiilidioksidin talteen jo
pakokaasun syntyvaiheessa. Wärtsilän hiilidioksidin talteenottoa
koskevaa tutkimusta ja kehitystä vahvistettiin entisestään
lokakuussa, kun Wärtsilä ja norjalainen varustamo Solvang ASA
sopivat CCS -järjestelmän täysimittaisesta jälkiasennuksesta
yhteen Solvangin etyleeninkuljetusalukseen, 21 000 m
3
:n Clipper
Eosiin.
Maaliskuussa Wärtsilä lanseerasi sähköverkon
tasapainotusteknologian osana tuotetarjoomaa, jonka
tarkoituksena on nopeuttaa energiamurrosta
kustannustehokkaasti. Tarjooma koostuu voimalaitoksista sekä
energian varastointi - ja hallintajärjestelmistä. Tarjooman
ensimmäisen voimalaitosratkaisun voimanlähteenä on päivitetty
Wärtsilä 34SG Balancer -moottori, joka on optimoitu uusiutuvan
perusvoiman tuotannon markkinoille. Moottori saavuttaa täyden
tehon kahdessa minuutissa, ja se voi nykyisin käyttää
polttoaineenaan maakaasua, biokaasua, synteettistä metaania tai
vetysekoitusta.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Kesäkuussa Wärtsilä ja luokituslaitos RINA kertoivat uudesta
laivapropulsiojärjestelmästä, joka mahdollistaa pienemmän
määrän koneita, pienemmät pääomakustannukset,
yksinkertaisemman toiminnan ja optimoidun
polttoaineenkulutuksen kustannusten alentamiseksi ja
päästörajojen noudattamiseksi. Perinteisesti alusten
suunnittelussa on käytetty 2-tahtimoottoreita propulsiota varten ja
4-tahtimoottoreita sähkövoiman tuotantoon. Wärtsilän ja RINAn
konseptissa tarvitaan kuitenkin vain kaksi 4-tahtista
monipolttoainemoottoria, ja sähkövoima voidaan saada akuista
tai pienestä monipolttoainegeneraattorista silloin, kun alus ei ole
käynnissä. Tässä mallissa, jossa on LNG -polttoaineella toimivat
Wärtsilän 31DF -moottorit, voidaan päästä jopa 50 prosentin
vähennykseen EEDI -suunnitteluindeksin viitetason arvosta ja
saavuttaa välittömästi IMO:n vuoden 2030 tavoitteet.
Kesäkuussa Wärtsilä ilmoitti esittelevänsä Power -to -X-
osaamistaan Dubain maailmannäyttelyssä yhteistyössä Soletair
Powerin ja Q Powerin kanssa. Esittely -yksikkö tekee synteettistä
polttoainetta sisäilman hiilidioksidista. Power -to -X-teknologiaa
voidaan pitää tärkeänä askelena kohti hiilineutraaleja
polttoaineita ja eri teollisuudenalojen hiilineutraaliuden
saavuttamista.
Kesäkuussa Wärtsilä ja Schneider Electric ilmoittivat
kehittäneensä yhdessä ainutlaatuisen, kokonaisvaltaisen
sähköjärjestelmän referenssisuunnitelman. Se on tarkoitettu
erityisesti litiumkaivoksiin, joita ei ole kytketty sähköverkkoon.
Ratkaisu edistää kestävää litiumin tuotantoa, sillä se optimoi
energian tehokkaan toimituksen ja käytön, hyödyntää
mikroverkkoja ja mahdollistaa uusiutuvien energianlähteiden
käytön.
Heinäkuussa Wärtsilä käynnisti laajan testiohjelman kohti vedyllä
ja ammoniakilla toimivia hiilettömiä ratkaisuja. Testiohjelma
Wärtsilän polttoainejoustavilla moottoreilla tekee yhtiöstä
edelläkävijän vedyn ja ammoniakin käyttöönotossa toimivina
moottoripolttoaineina. Vety ja ammoniakki eivät sisällä hiiltä, joten
niiden käytöstä ei synny hiilidioksidipäästöjä. Testitulokset ovat
erittäin rohkaisevia. Yksi testimoottori suoriutui tyypillisellä
merenkulun kuormitusalueella erinomaisesti käytettäessä
polttoainetta, jonka ammoniakkipitoisuus on 70%. Testit
suoritettiin onnistuneesti myös toisella moottorilla käyttämällä
puhdasta vetyä. Wärtsilä odottaa saavansa puhtaalla
vetypolttoaineella toimivan moottori - ja laitoskonseptin
energiamarkkinoille vuoteen 2025 mennessä. Wärtsilä jatkoi
ammoniakkiseoksella toimivan laivamoottorin testausta, ja yhtiö
odottaa ammoniakkipolttoaineella toimivan moottorikonseptinsa
olevan valmis vuonna 2023. Wärtsilä kehittää myös ammoniakin
varastointi - ja jakelujärjestelmiä osana EU:n ShipFC -hanketta.
Osana Demo2000 -projektia Wärtsilä aloittaa ammoniakin
testaamisen 4-tahtisessa merimoottorissa yhdessä asiakkaidensa
KnutsenOAS:n, Repsol Norwayn ja Equinorin kanssa Norjan
Stordissa sijaitsevassa Sustainable Energy Catapult Centressä.
Heinäkuussa Wärtsilä Voyagen NTPRO (Navi -Trainer
Professional 5000) -navigointisimulaattorille myönnettiin uuden
pilvipohjaisia simulaattoreita koskevan DNV Class D -standardin
mukainen sertifikaatti. Se on ensimmäinen sertifioitu pilviratkaisu,
joka tarjoaa sekä interaktiivista ohjaaja - että opiskelijavetoista
koulutusta. Navigointisimulaattori täyttä ä nyt täysin DNV:n ST-
0033 Maritime Simulator Systems -standardin vaatimukset
(luokat A, B, C ja D). Merenkulkualalla pyritään selvittämään,
mitkä koulutukset voidaan toteuttaa tehokkaasti etänä ja mitkä
vaativat fyysistä läsnäoloa tai tiimityötä koulutuskeskuksessa.
Wärtsilän sertifioidut pilviratkaisut mahdollistavat sekä pakollisten
pätevyyskoulutusten ja -tutkintojen edellyttämän interaktiivisen
ohjauksen että omatoimisen harjoittelun ja arvioinnin, joilla
voidaan täydentää kouluttajan vetämiä simulaati oita.
Elokuussa Wärtsilä julkisti menestyksekkään Wärtsilä 20DF-
monipolttoainemoottorin päivitetyn version, joka on entistä
tehokkaampi ja polttoainetaloudellisempi ja jonka
ympäristövaikutukset ovat pienemmät. Päivitys myös kasvattaa
moottorin polttoainejoustavuutta, sillä siinä voidaan käyttää
laajemmin erilaisia kaasulaatuja. Moottorin sylinterikohtainen
teho on noussut 185 kW:sta 195 kW:iin, ja samalla palamattoman
metaanin osuus on laskenut peräti 40%, mikä vähentää
tuntuvasti hiilidioksidipäästöjä.
Syyskuussa ensimmäinen Wärtsilän akkukonteilla varustettu
alus, Alphenaar, aloitti liikennöinnin Alankomaissa. Alus kuljettaa
olutta palvelun ensimmäiselle asiakkaalle Heinekenille. Tämän
Wärtsilän kehittämän ja toimittaman, vaihdettaviin akkukontteihin
perustuvan ratkaisun ansiosta sisävesialukset voivat liikennöidä
päästöttömästi. Kapasiteetiltaan 104 TEU:n sisävesikonttialusta
on muutettu siten, että alukseen voitiin asentaa kaksi
akkukonttiyksikköä. Järjestelmää käyttävä alus voi ajaa
pelkästään sähköllä, jolloin ei synny hiilipäästöjä. Tyhjentyneet
akkukontit voidaan vaihtaa ja ladata maissa uusiutuvalla
energialla tuotetulla sähköllä.
Marraskuussa Wärtsilä ilmoitti tuovansa vuoden 2022
ensimmäisellä neljänneksellä markkinoille konversioratkaisun 2-
tahtimoottoreille. Tämä innovatiivinen patentoitu polttoteknologia
mahdollistaa 2-tahtimoottoreiden nopean ja kustannustehokkaan
muuntamisen tulevaisuuden puhtaampien polttoaineiden käyttöä
varten. Tätä voi pitää merkittävänä askelena merenkulkualan
pyrkimyksissä kohti merenkulun hiilineutraaliutta. Ratkaisun
jälkiasennus on helppoa, eli alusten omistajat välttävät pitkät ajat,
jolloin alus on poissa käytöstä. Jälkiasennettava
konversioratkaisu mahdollistaa aluksi operoinnin LNG-
polttoaineella siten, että palamatta jäävän metaanin osuus on
hyvin pieni. Modulaarista konseptia kehitetään edelleen sallimaan
vaihtoehtoisten, ympäristöystävällisten polttoaineiden tai
polttoaineseosten käyttöönotto, kun ne tulevat kaupallisesti
saataville. Kehitysohjelma saatiin hiljan päätökseen. Ensimmäiset
moottoritestit suoritettiin onnistuneesti Wärtsilän 2-
tahtimoottoreiden laboratoriossa Triestessä.
Marraskuussa Wärtsilä lanseerasi uuden IQ -sarjan pakokaasujen
käsittelyjärjestelmän. IQ -sarja on uusin kehitysaskel merenkulun
pakokaasujen käsittelyteknologioissa. Järjestelmään tehtyjen
lukuisten parannusten ansiosta teknologia on erinomainen
vaihtoehto erityisesti konttialuksiin päästömääräysten
täyttämiseksi. IQ -sarjan rikkipesurin innovatiivisilla
suunnitteluratkaisuilla päästään samoihin puhdistustuloksiin
entistä pienemmällä laitteella. Rikkipesuri vie 25% vähemmän
tilaa, on 30% kevyempi ja tilavuudeltaan 35% pienempi, eli se
syö mahdollisimman vähän aluksen rahtikapasiteettia ja siten
kannattavuutta.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
50
100
150
200
2017
2018
2019
2020
2021
MEUR
Tutkimus- ja kehitysmenot
Prosenttia liikevaihdosta
Tu tkimus - ja kehitysmenot
Strategiset projektit
Tammikuussa Wärtsilä solmi aiesopimuksen Vaasan Sähkön ja
EPV Energian sekä Vaasan kaupungin kanssa
yhteistyöhankkeesta, jonka tavoitteena on hyödyntää päästötöntä
vetyä sähköntuotannossa, teollisuudessa ja
liikennesovelluksissa. Tavoitteena on rakentaa yh dessä Power-
to -X-to -Power -järjestelmä Vaasaan ja pilotoida vientimarkkinoille
soveltuvaa vetypohjaista energiantuotantoratkaisua.
Maaliskuussa Wärtsilä teki miljoonan euron lisäinvestoinnin
suomalaiseen Soletair Poweriin, joka kehittää ilmasta
talteenotettavan hiilidioksidin hyödyntämiseen liittyvää
teknologiaa. Investoinnin avulla Soletair Power voi edistää
maailmanlaajuisia myyntiponnistelujaan sekä laajentaa
rakennusten ilmanvaihtoa varten suunnitellun hiilidioksidin
talteenottoratkaisunsa tuotantoa. Wärtsilän alkuperäinen 500 000
euron sijoitus yhtiöön tehtiin vuonna 2019.
Huhtikuussa Wärtsilä aloitti Välimeren ja Afrikan suurimman
konttisataman Tanger Medin kanssa yhteistyön, jonka tavoitteena
on edistää satamien tehokkuutta maailmanlaajuisesti kehittämällä
yhdessä uusi huippuluokan tietojärjestelmä satamien hallintaa
varten (Port Management Information System, PMIS). Molemmat
organisaatiot vahvistivat pitkäaikaisen sitoumuksensa ottaa
käyttöön nykyaikaiset Smart Port -työkalut satamatoiminnoissa ja
digitalisaatiossa. Näihin lukeutuvat oikea -aikaista satamaan
saapumista tukevat Just -In -Time (JIT) -ratkaisut, koneoppiminen
ja tekoäly sekä muut innovatiiviset ratkaisut. Uuden PMIS:n
tavoitteena on vastata Tanger Med Port Complexia käyttävien
johtavien valtamerialusten ja merenkulun allianssien tarpeisiin
alusten liikennöinnin optimoimiseksi sekä standardoidun master
datan ja tapahtumatietojen käyttämiseksi.
Kesäkuussa Wärtsilä ja Vantaan Energia Oy solmivat
yhteistyösopimuksen Vantaan Energian Power -to -Ga s-
voimalaitoksen esisuunnittelusta ja kehittämisestä. Vuonna 2025
käyttöönotettavaksi suunniteltu laitos tuottaisi 10 MW:n
polttoaineteholla hiilineutraalia, synteettistä metaania
kaupallisessa mittakaavassa. Synteettinen metaani tuotetaan
talteenotetusta hiilidioksidista sekä uusiutuvalla energialla
tuotetusta vedystä.
Heinäkuussa Wärtsilä ja korealainen laivanrakennusyhtiö
Samsung Heavy Industries (SHI) solmivat sopimuksen yhteisestä
kehitysohjelmasta, jonka tarkoituksena on kehittää
ammoniakkikäyttöisiä aluksia, joissa on 4-tahtiset apumoottorit.
Wärtsilä on johtavia tulevaisuuden puhtailla polttoaineilla käyvien
moottoreiden kehittäjiä. SHI uskoo ensimmäisten ammoniakkia
käyttävien uusien alusten olevan konttialuksia ja erittäin suuria
raakaöljyaluksia, joissa päämoottoreina on 2-tahtimoottorit ja
apumoottoreina Wärtsilän 4-tahtimoottorit.
Syyskuussa Wärtsilä paransi valmiuksiaan liittyen hiilidioksidin
talteenottoon ja varastointiin (carbon capture and storage, CCS)
merenkulkusovelluksissa osana LINCCS -konsortiota. LINCCS-
projektin tavoitteena on alentaa hiilidioksidin
varastointikustannuksia 70% ja kehittää hiilidioksidin
talteenottoteknologioita useilla eri sektoreilla. LINCCS -konsortion
ilmoitettiin myös saavan Norjan valtion Green Platform -
aloitteesta 111 miljoonaa Norjan kruunua seuraavan kolmen
vuoden aikana. Hiilidioksidin talteenottoteknologia voi
merkittävästi tukea merenkulkualan hiilineutraaliustavoitteita. Yksi
LINCCS -projektin tärkeimmistä tavoitteista onkin tuoda
markkinoille merenkulun CCS -ratkaisu. Wärtsilä johtaa tätä työtä
tukenaan Sustainable Energy Catapult Center ja SINTEF Energy.
Lokakuussa Wärtsilä ja norjalaisvarustamo Eidesvik Offshore
ASA allekirjoittivat uraa uurtavan yhteistyösopimuksen, jonka
tavoitteena on muuttaa offshore -tukialuksen (OSV)
polttomoottorit käyttämään polttoaineenaan ammoniakkia.
Sopimus kattaa myös tarvittavat polttoainehuolto - ja
turvallisuusjärjestelmät. Alustavasti vuoden 2023 loppuun
mennessä valmistuvaksi suunniteltu projekti on
maailmanlaajuisesti ensimmäinen laatuaan.
Jälkiasennuskohteeksi suunnitellussa offshore -tukialuksessa on
Wärtsilän monipolttoainemoottorit, joiden pääasiallinen polttoaine
on LNG. Konversion jälkeen aluksessa voidaan käyttää 70-
prosenttista ammoniakkiseosta. Lopullisena tavoitteena on
käyttää puhdasta ammoniakkia ja minimoida sytytyspolttoaineen
käyttö.
Marraskuussa Wärtsilä Voyage solmi Singaporen merenkulku - ja
satamahallinnon (MPA) kanssa tärkeän sopimuksen älysatamien
innovaatioita ja digitalisaatiota koskevan yhteistyön
vahvistamisesta. Strategisen kumppanuuden päätavoitteita on
kehittää ja edistää digitalisaatiota kiihdyttäviä innovatiivisia
ratkaisuja, edistää sähköisten navigointijärjestelmien sekä
aluksen ja sataman välisten turvallisten tiedonsiirtoratkaisujen
yhteentoimivuutta matkojen optimoimiseksi sekä rakentaa
luotettavaa, kyberturvallista ja kustannustehokasta tiedonvaihtoa
kaikkien ekosysteemikumppanien välille toiminnan tehokkuuden
lisäämiseksi.
Henkilöstö
Wärtsilän henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 17 305 (17 792).
Keskimääräinen henkilöstömäärä oli vuonna 2021 17 461
(18 307).
Wärtsilän henkilöstöstä 21% (21) työskenteli Suomessa ja 40%
(41) muualla Euroopassa. Henkilöstöstä 21% (22) työskenteli
Aasiassa, 12% (11) Amerikassa ja 5% (5) muissa maissa.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
0
5 000
10 000
15 000
20 000
2017
2018
2019
2020
2021
Henkilöstö tilikauden lopussa
Henkilöstö keskimäärin
Henkilöstö Suomessa
Henkilöstö
Muutokset ylimmässä johdossa
Håkan Agnevall (s. 1966, DI, MBA) aloitti Wärtsilä Oyj Abp:n
konsernijohtajana 1.2.2021. Hänen edeltäjänsä Jaakko Eskola
jatkoi hallituksen ja johtokunnan neuvonantajana kunnes jäi
eläkkeelle 30.6.2021.
Elokuussa Wärtsilä nimitti Teija Sarajärven (s. 1969), FM,
henkilöstöjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi. Sarajärvi aloitti
tehtävässä 1.1.2022 Alid Dettken seuraajana .
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
Kasvava ympäristötietoisuus, kiristyvä sääntely, asiakkaiden
odotukset ja hiilineutraaliuden tavoittelu tuovat
perustavanlaatuisia muutoksia sekä merenku lku - että energia-
alalle. Wärtsilä on kansainvälisesti johtava innovatiivisen
teknologian ja elinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku - ja
energiamarkkinoilla. Wärtsilä keskittyy kestävän kehityksen
mukaisiin innovaatioihin teknologioissa ja palveluissa, joilla se
auttaa asiakkaitaan jatkuvasti parantamaan
ympäristösuorituskykyään ja taloudellista tulostaan. Wärtsilällä on
laajan teknologi avalikoimansa ja erikoistuneiden palveluidensa
ansiosta hyvät valmiudet tukea merenkulku - ja
energiamarkkinoiden hiilin eutraaliuspyrkimyksiä sekä vähentää
päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä . Nämä valmiudet tukevat
asiakkaita heidän pyrkimyksissä än pienentää hiilijalanjälkeään ja
noudattaa sääntely ä. Wärtsilän tutkimus - ja tuotekehitystoiminnot
keskittyvät jatkossakin edistyksellisten ympäristöteknologioiden ja
ratkaisujen kehittämiseen.
Wärtsilä on sitoutunut tukemaan YK:n Global Compact -aloitteen
ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristöä ja korruption torjuntaa
koskevia periaatteita. Wärtsilä on myös sitoutunut tukemaan YK:n
kestävän kehityksen tavoitteita, jotka käsittelevät asioita, joihin
Wärtsilällä on positiivinen vaikutus. Tällaisia ovat esimerkiksi
puhdas energia, vähähiilinen merenkulun ekosysteemi ja
vastuullinen liiketoiminta.
Vastuullinen liiketoiminta
Wärtsilän toimintaperiaatteet (Code of Conduct) määrittelevät
koko henkilöstöä sitovat säännöt ja ohjaavat Wärtsilän
liiketoiminnan vastuullisuutta koskevia päätöksiä.
Toimintaperiaatteita täydentävät koko konsernin kattavat
politiikat, mukaan lukien laatu -, ympäristö -, työterveys - ja
turvallisuuspolitiikka, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja
oikeudenmukaisia työsuhdekäytäntöjä koskeva politiikka sekä
lahjonnan ja lahjusten torjuntaa, säännöstenmukaista raportointia
sekä hankintoja koskevat politiikat.
Wärtsilä soveltaa toimintaperiaatteitaan aktiivisesti, edistää niiden
täytäntöönpanoa tehokkaalla koko henkilöstölle suunnatulla
viestinnällä ja valvoo sisäisesti periaatteiden noudattamista
varmistaakseen, että ne ymmärretään ja niihin sitoudutaan
kaikkialla organisaatiossa. Code of Conduct -koulutuksen oli
suorittanut vuoden 2021 lopussa 16 712 työntekijää eli 94% koko
henkilöstöstä.
Toimittajat ja liikekumppanit ovat olennainen osa Wärtsilän
tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoketjua. Heidän odotetaan
noudattavan samoja korkeita juridisia ja eettisiä normeja sekä
liiketapoja kuin Wärtsilä itsekin noudattaa. Tiedot Wärtsilän
vaatimuksista sisällytetään toimittajille suunnattuihin
sopimusmalleihin.
Ympäristövastuu
Wärtsilän pääasiallinen panos ympäristösuorituskyvyn
parantamiseen on luotettavi en ja turvalli sten teknologioi den ja
palveluj en tarjoaminen asiakkaille. Ne paitsi auttavat täyttämään
ympäristömääräykset myös tuke vat merenkulku - ja energia -alan
kestävää kehitystä. Wärtsilän tuotteiden ja ratkaisujen suunniteltu
käyttöikä on jopa 30 vuotta. Siksi keskittyminen tuotteen tai
järjestelmän suorituskyvyn parantamiseen on ratkaisevan tärkeä
osa tutkimus - ja kehitystyötä samoin kuin suorituskyvyn
elinkaarioptimointi. Tuotteidensa ja ratkaisujensa
ympäristösuorituskyvyn parantamisen lisäksi Wärtsilä valvoo
jatkuvasti oman toimintansa vaikutuksia ja pyrkii vähentämään
ene rgiankulutusta kaikissa toimipisteissään .
Wärtsilän laatu -, ympäristö - ja työterveys - ja
työturvallisuuspolitiikka (QEHS) määrää yhtiön tuotteiden ja
palvelujen ympäristövaikutusten hallinnan periaatteet.
Ympäristöasioihin ja ilmastonmuutokseen liittyvät mahdolliset
riskit liittyvät pääasiassa päästörajoituksiin ja asiakkaiden
asennemuutoksiin polttomoottoreiden ja fossiilisten
polttoaineiden käytön osalta. Riskejä hallitaan keskittymällä
tutkimus - ja kehitystoiminnassa tuotteiden hyötysuhteen
parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen sekä kehittämällä
laaja tuotevalikoima, johon sisältyy jätteiden ja melun
vähentämiseen sekä jätevesien ja painolastivesien käsittelyyn
liittyviä teknologioita. Vuonna 2021 tutkimu kseen ja
tuote kehity kseen liittyvät kulut oliva t yhteensä 175 miljoonaa
euroa eli 3,7% liikevaihdosta. Näistä investoinneista valtaosa
tähtä si ympäristösuorituskyvyn parantamiseen. Merkittäviä
kestävän kehityksen innovaatioihin liittyviä saavutuksia olivat
edistysaskeleet moottoriteknologian kehittämisessä hiilettömien
polttoaineiden käyttöä varten.
Merenkulkumarkkinoille Wärtsilä lanseerasi ratkaisuja, jotka
tukevat yhtiön päämäärää kehittää kestävää yhteiskuntaa
teknologia - ja palveluinnovaatioiden avulla. Markkinoille tuotiin
päivitetty versio 20DF -monipolttoainemoottorista. Uusittu moottori
on entistä tehokkaampi ja polttoainetaloudellisempi. Samalla
palamattoman metaanin osuus laski peräti 40%. Energiasektorille
Wärtsilä esitteli sähköverkon tasapainotusteknologian osana
tuotetarjoomaa, jonka tarkoituksena on nopeuttaa
energiamurrosta kustannustehokkaasti. Tarjooma koostuu
voimalaitoksista sekä energian varastointi - ja
hallintajärjestelmistä.
Wärtsilä julkisti sitoumuksensa kunnianhimoisiin Set for 30
-hiilineutraalius tavoitteisiin. Yhtiön tavoitteena on, että vuoteen
2030 mennessä:
• sen oma toiminta on hiilineutraalia ja
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
• sen tuotevalikoima on valmis hiilettömiä polttoaineita
varten.
Sosiaalinen vastuu ja työsuhdeasiat
Wärtsilä on vastuullinen työnantaja ja tarjoaa henkilöstölle
työpaikan, jossa vallitsevat avoimuus, toisten kunnioitus,
luottamus, tasa -arvo ja mahdollisuudet henkilökohtaiseen
kehittymiseen. Yhtiö on allekirjoittanut YK:n Global Compact -
aloitteen ja tukee kansainvälisen työjärjestö n ILO:n määrittelemiä
työhön liittyviä oikeuksia. Työntekijöiden tasavertaisia
mahdollisuuksia ja oikeudenmukaisia työsuhdekäytäntöjä
koskeva konsernipolitiikka ohjaa yhtenäisesti kaikkien Wärtsilä-
yhtiöiden käytäntöjä. Henkilöstöjohtamisen prosesseja, työkaluja
ja yhteisiä toimintatapoja kehitetään johdonmukaisuuden
varmistamiseksi maa - ja organisaatiorajoista riippumatta.
Wärtsilän kaikki yksiköt noudattavat globaalia tehtävien
vaativuusluokittelua ja yhtenäisiä palkitsemisperiaatteita, joilla
varmistetaan läpinäkyvyys ja kaikkien työntekijöiden
oikeude nmukainen kohtelu.
Wärtsilän henkilöstöstrategian tavoitteena on varmistaa, että
liiketoiminnoilla on käytettävissään tarvitsemansa osaavat ja
motivoituneet työntekijät. Osaamisen kehittämiseksi henkilöstölle
tarjotaan laajasti erilaisia sisäisiä koulutuksia, joiden aiheita ovat
mm. konetekniikka, työturvallisuus ja -terveys, kielet ja kulttuuri,
projektijohtaminen, ympäristö ja johtaminen. Wärtsilän
henkilöstölle kertyi keskimäärin 1,1 koulutuspäivää vuonna 2021.
Wärtsilä pyrkii tarjoamaan työntekijöilleen ja
sopimuskumppaneilleen turvallisen työskentely -ympäristön sekä
minimoimaan tuotteidensa ja palvelujensa käyttöön liittyvät
terveys - ja turvallisuusriskit. Yhtiön työterveys - ja
turvallisuusperiaatteet määritellään yhtiön toimintaperiaatteissa,
laatu -, ympäristö -, työterveys - ja työturvallisuuspolitiikassa
(QEHS) sekä ympäristö -, työterveys - ja
työturvallisuusdirektiivissä (EHS). Kaikilta Wärtsilän yksiköiltä
vaaditaan QEHS-politiikan sekä EHS -direktiivin mukainen
johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelm än lisäksi Wärtsilä-
yhtiöissä on käytössä paikallisen lainsäädännön edellyttämiä
työsuojeluohjelmia. Wärtsilän pitkän aikavälin tavoitteena on nolla
tapaturmaa. Vuonna 2021 konsernin poissaoloon johtavien
tapaturmien taajuusindeksi oli 1,55 (2,03) .
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Wärtsilä tukee ja kunnioittaa YK:n yleismaailmalliseen
ihmisoikeuksien julistukseen kirjattuja ihmisoikeuksia. Wärtsilä on
myös allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen ja on siten
sitoutunut sen ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristöä ja
korruption torjuntaa koskeviin periaatteisiin. Työntekijät eivät saa
rikkoa näitä oikeuksia millään tavoin, eivät suoraan eivätkä
välillisesti. Wärtsilä ei hyväksy minkäänlaista pakkotyötä tai
lapsityövoiman käyttöä. Ihmis - ja työelämän oikeudet ovat osa
toimintaperiaatekoulutusta, ja ne on sisällytetty Wärtsilän
tasavertaisia mahdollisuuksia ja oikeudenmukaisia
työsuhdekäytäntöjä koskevaan politiikkaan sekä yhtiön
toimittajakäsikirjaan .
Korruption ja lahjonnan vastaiset menettelyt
Wärtsilän toimintaperiaatteet, korruption vastainen politiikka ja
itsenäisiä välittäjiä koskeva ohjeistus (Broker Directive)
nimenomaisesti kieltävät yhtiötä ja sen työntekijöitä ottamasta tai
tarjoamasta minkäänlaista lahjuksena pidettävää etua sekä
ryhtymästä minkäänlaisiin toimiin, jotka voisivat johtaa
eturistiriitaan tai lojaaliusrikkomukseen. Näissä ohjeissa
velvoitetaan noudattamaan paikallisia korruption vastaisia lakeja
kaikissa maissa, joissa Wärtsilä toimii tai aikoo toimia, ja
kehotetaan raportoimaan mah dollisista rikkomuksista.
Wärtsilä tiedostaa riskin joutua ulkopuolisten toimijoiden vilpin
kohteeksi ja että korruption ja vilpin riski on korostunut monilla
yhtiön toiminta -alueilla. Siksi kaikilta työntekijöiltä edellytetään
tiukkojen korruption vastaisten menettelytapojen ehdotonta
noudattamista. Henkilöstölle järjestetään laajalti koulutusta
lahjonnan vastaisista periaatteista ja lainsäädännöstä sekä yhtiön
niitä koskevista politiikoista ja toimintatavoista. Vuoden 2021
loppuun mennessä 88% Wärtsilän työntekijöistä oli osallistunut
lahjonnan torjuntaa koskevaan koulutukseen. Henkilöstöä
kannustetaan antamaan palautetta ja kertomaan
havaitsemastaan kyseenalaisesta toiminnasta linjajohdolle tai
suoraan Compliance -toiminnolle, lakiasiainosastolle tai sisäiselle
tarkastukselle. Wärtsilällä on myös työkalu, jonka kautta
työntekijät voivat ilmoittaa rikkomuksista .
EU:n kestävän rahoituksen taksonomian mukainen raportointi
Wärtsilä pyrkii tuke maan merenkulku - ja energia -alan
hiilineutraaliusta voitteita. Hiilineutraalius onkin yhtiön strategian
ytimessä. Wärtsilän vahva asema, osaaminen ja kyvykkyydet
edistävät olennaisesti näiden tavoitteiden saavuttamista ja
auttavat asiakkaita muuttamaan toimintansa hiilineutraaliksi.
Wärtsilällä on keskeinen rooli alusten ja koko merenkulun
arvoketjun hiilineutraaliuskehityksessä. Yhtiön laaja tuote - ja
ratkaisuvalikoima, muun muassa moottorit, propulsiojärjestelmät,
hybridiratkaisut, integroidut voimansiirtojärjestelmät, päästöjä
vähentävät ratkaisut ja lai valiikenteen optimointiratkaisut, tukevat
keskeisesti siirtymää kohti päästötöntä merenkulkua.
Energia - ja merenkulkualat nojautuvat edelleen pitkälti fossiilisiin
polttoaineisiin. Wärtsilän nykyisen valikoiman avulla yhtiön
asiakkaat voivat jo nyt vaihtaa hiilineutraaleihin polttoaineisiin,
kuten biopolttoaineisiin tai synteettiseen metaaniin. Vaikka
siirtym ä fossiilisista polttoaineista hiilineutraaleihin tai hiilettömiin
polttoaineisiin tapahtuu vaiheittain , Wärtsilä llä on jo valmiudet
edistää sitä tarjoamalla teknologioita, joiden avulla sen asiakkaat
voivat käyttää kestävämpiä polttoaineita niiden tullessa saataville.
Energia -alalla Wärtsilän teknologiat mahdollistavat uusiutuvan
energiantuotannon maksimaalisen ja optimaalisen
hyödyntämisen. Joustavat moottorivoimalat yhdessä energian
varastointiratkaisujen kanssa parantavat energiajärjestelmän
tehokkuutta ja huoltovarmuutta sekä pienentävät
kasvihuonekaasupäästöjä.
Vuonna 2021 Wärtsilä ilmoitti, että yhtiön tavoitteena on pystyä
tarjoamaan hiilettömille polttoaineille valmis tuotevalikoima. Yhtiö
haluaa tukea asiakkaitaan ja koko merenkulku - ja
energiasektoreita niiden matkalla kohti hiilineutraaliutta. Wärtsilän
tuotteet ja ratkaisut vastaavat tiukimpi inkin
ympäristövaatimuksi in , ja näillä sektoreilla käytettävien
moottoreiden polttoainejoustavuus on tärkeä muutoksen
mahdollistaja.
Heinäkuussa 2021 Wärtsilä käynnisti laajan testiohjelman kohti
vedyllä ja ammoniakilla toimivia hiilettömiä ratkaisuja. Wärtsilän
polttoaineesta riippumattoman lähestymistavan ansiosta yhtiö
pystyy tukemaan energia - ja merenkulkusektoreita kestävien ja
tehokkaiden polttoainestrategioiden käyttöönotossa useissa
kustannuksiltaan optimoiduissa vaiheissa. Yhtiö on investoinut
jatkuvasti ja järjestelmällisesti tutkimus - ja kehitystyöhön ja
panostanut pitkäjänteisesti tuotekehitykseen, jossa keskitytään
polttoainejoustavuuteen, energiatehokkuuteen ja päästöjen
vähentämiseen. Wärtsilän moottoreissa voi jo nyt käyttää
biopolttoaineita, metanolia ja vetyseoksia. Wärtsilä odottaa
saavansa puhtaalla vetypolttoaineella toimivan moottori - ja
laitoskonseptin energiamarkkinoille vuoteen 2025 mennessä.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Wärtsilä on jo onnistuneesti testannut laivamoottoria, joka käyttää
70% ammoniakkia sisältävää polttoainesekoitusta. Yhtiö odottaa
saavansa puhtaalla ammoniak illa toimivan moottorikonseptin
merenkulkumarkkinoille vuonna 2023.
Wärtsilä on tehnyt ensimmäisen alustavan arvioinnin
taloudellisista toiminnoistaan EU:n kestävän rahoituksen
taksonomian ensimmäisen ilmastoa koskevan delegoidun
säädöksen perusteella, kuten 8. artiklaa koskevassa
delegoidussa säädöksessä vaaditaan. Alustavan arvion
perusteella Wärtsilän taksonomiaa koskevat keskeiset
tulosindikaattorit (KPI) vuodelle 2021 ovat:
Yhteensä
(MEUR)
Taksonomia-
kelpoista (%)
Ei-taksonomia-
kelpoista (%)
Liikevaihto
4 778
8
92
Investoinnit
226
22
78
Operatiiviset
kulut
176
8
92
Suuri osa Wärtsilän taloudellisista toiminnoista ei tällä hetkellä
ole ensimmäisen ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen
piirissä. Merenkulku - ja energia -alan palvelu t kattoivat 52%
Wärtsilän liikevaihdosta vuonna 2021. Palvelut ovat
avainasemassa laittee n käyttöajan, luotettavuuden,
vähäisemmän polttoaineenkulutuksen ja pienempien päästöjen
mahdollistajana . Palvelu t eivät kuitenkaan kuulu taksonomian
piiriin .
Wärtsilällä on keskeinen rooli alusten ja koko merenkulun
arvoketjun hiilineutraaliuskehityksessä . Yhtiön laaja tuote - ja
ratkaisuvalikoima, muun muassa moottorit, propulsiojärjestelmät,
hybridiratkaisut, integroidut voimansiirtojärjestelmät ja päästöjä
vähentävät ratkaisut, tukevat keskeisesti siirtymää kohti
päästötöntä merenkulkua. Ne jäävät kuitenkin kaikki taksonomian
ulkopuolell e, koska siihen sisältyy ainoastaan alusten valmistus –
ei alusteknologi at tai -komponent it. Energia liiketoiminnassa myös
hiilineutraale ja polttoaineita varten valmiit, maakaasulla tai muilla
fossiilisilla polttoaineilla toimivat moottorit jäävät taksonomian
ulkopuolell e.
Kaikkiaan 8% Wärtsilän liikevaihdosta arvioitiin olevan
taksonomia kelpois ta sisältäen energian varastointiliiketoimin nan,
biokaasuratkaisut ja digitaaliset laivaliikenteen
optimointiratkaisut.
Voidakseen raportoida nämä luvut Wärtsilä on arvioinut
taloudellisia toimintojaan ilmastoa koskevaan delegoituun
säädökseen sisällytettyjen taloudellisten toimintojen perusteella.
Taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnot on tunnistettu
vertaamalla deleg oidussa säädöksessä viitattuja NACE -koodeja
Wärtsilän taloudellisiin toimintoihin. Taloudellisten toimintojen
taksonomiakelpoisuuden määrittämiseksi on lisäksi arvioitu
asianmukaisia merkittävän edistävyyden kynnysarvoja.
Taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen liikevaihdot,
investoinnit ja operatiiviset kulut kerättiin kirjanpitojärjestelmästä.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Tunnistetut taksonomiakelpoiset taloudelliset
toiminnot
Huomautukset
Liikevaihto
• Energian varastointiliiketoiminta
• Biokaasuratkaisut
• Digitaaliset laivaliikenteen optimointiratkaisut
Wärtsilä pitää energian varastointiliiketoimintaansa
taksonomiakelpoisena taloudellisena toimintona. Wärtsilän energian
varastointiratkaisut ja energian hallintajärjestelmät mahdollistavat
uusiutuvan sähkön tehokkaan varastoinnin. Wärtsilän biokaasuratkaisuja
pidetään taksonomiakelpoisina muiden vähähiilisten teknologioiden
valmistusta koskevan kategorian kautta. Digitaalisia laivaliikenteen
optimointiratkaisuja pidetään taksonomiakelpoisina
kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä datavetoisia ratkaisuja koskevan
kategorian kautta. Wärtsilä ei pitänyt monipolttoainemoottoriratkaisuja
taksonomiakelpoisina tässä vaiheessa.
Investoinnit
• Uudet rakennukset (vuokra)
• Henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot
• Laivaliikenteen optimointiin liittyvät aktivoidut
tutkimus- ja kehitysmenot
Kaikki uusiin rakennuksiin tai uusiin ajoneuvoihin liittyvät investoinnit ovat
taksonomiakelpoisia. Aktivoitujen tutkimus- ja kehitysmenojen suhteen
taksonomiakelpoisuus noudattaa samaa logiikkaa kuin liikevaihdon
kohdalla. Taksonomiakelpoiseen valmistukseen liittyviä investointeja ei
tunnistettu.
Operatiiviset
kulut
• Tulevaisuuden polttoaineisiin liittyvät
aktivoimattomat tutkimus- ja kehitysmenot
• Dataratkaisuihin liittyvät aktivoimattomat tutkimus-
ja kehitysmenot
Aktivoimattomien tutkimus- ja kehitysmenojen suhteen
taksonomiakelpoisuus noudattaa samaa logiikkaa kuin liikevaihdon
kohdalla. Sellaisiin aktivoimattomiin tutkimus- ja kehitysmenoihin, jotka
koskevat moottoreidemme kykyä käyttää tulevaisuuden vihreitä ja
hiilettömiä polttoaineita, liittyviä operatiivisia kuluja pidettiin kuitenkin
taksonomiakelpoisina, koska näillä polttoaineilla asiakkaamme voivat
tulevaisuudessa tuottaa sähköä uusiutuvista, fossiilittomista kaasu- ja
nestepolttoaineista. Taksonomiakelpoiseen valmistukseen liittyviä
operatiivisia kuluja ei tunnistettu.
Raportointisegmentit
Wärtsilä Marine Power
Marine Powerin tilauskertymä vuonna 2021 kasvoi 16% 2 011
miljoonaan euroon (1 737 ) edellisvuoteen nähden. Tilaus-
laskutussuhde oli 1,08 (0,99). Palveluiden tilauskertymä kasvoi
22% 1 305 miljoonaan euroon (1 070) . Laitteiden tilauskertymä
kasvoi 6% 706 miljoonaan euroon (667).
Tärkeimpiä laitteiden
tilauskertymään myötävaikuttaneita segmenttejä olivat
kauppalaivat (40%), risteilyalukset (12%), matkustajalautat (11%)
ja erikoisalukset (16%). Markkinaolosuhteet ja hintakilpailutilanne
pysyivät haastavina.
Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 8% 1 994
miljoonaan euroon (1 839).
Liikevaihto kasv oi 7% 1 863 miljoonaan euroon (1 748)
edellisvuoteen nähden. Palveluiden liikevaihto kasvoi 12% 1 226
miljoonaan euroon (1 096), minkä taustalla oli risteilyalusten
uudelleenaktivointi vuoden toisella puoliskolla . Laitteiden
liikevaihto laski 2% 637 miljoo naan euroon (652) johtuen
alhaisesta tilauskertymästä aiemmin . Vertailukelpoinen liiketulos
oli 195 miljoonaa euroa (137 ) eli 10,5% liikevaihdosta (7,8).
Tulosparannuksen taustalla olivat ennen kaikkea suotuisa
liikevaihdon jakauma laitteiden ja palveluiden kesken,
risteilyalusten uudelleenaktivointi ja kasvaneet palveluvolyymit
vuoden toisella puoliskolla sekä toteutetut tehostamistoimet.
Kannattavuutta heikensivät tehtaiden alhaiset käyttöasteet ja
kohonneet kustannukset. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin
sisältyi 15 miljoonaa euroa kuluja, jotka liittyivät pääasiassa
Wärtsilä CME -yhteisyrityksen sulkemiseen Zhenjiangissa
Kiinassa ja toiminnan laajuuden muutoksiin Vaasassa sijaitsevan
uuden Smart Technology Hubin myötä.
Divestments
Toukokuussa Wärtsilä ilmoitti Delivery Centre Santanderin
myynnistä Javier Cavada Corporación Cantabrialle (“JCCC”).
Delivery Centre Santander on huippuluokan valimo, joka pystyy
valamaan korkealaatuista NiAlBronze -seosta. Laitos sijaitsee
Santanderissa Pohjois -Espanjassa, ja siellä työskentelee 45
ammattilaista. Sen vuosittainen kapasiteetti on 700 tonnia. Osana
yrityskauppaa Wärtsilä ja JCCC solmivat strategisen
tuotantosopimuksen, jonka mukaan JCCC toimittaa
pronssiseosvaluja Wärtsilä Marine Powerille. Kauppa odotetaan
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
saatavan päätökseen vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla,
kun kaupan ehdot on täytetty.
Myös toukokuussa Wärtsilä ja sen yhteisyrityskumppani
Zhenjiang CME Co Ltd (CSSC Marine Power, jonka omistaa
CSSC -konserni) ilmoittivat Wärtsilä CME -yhteisyrityksen
sulkemisesta Zhenjiangissa Kiinassa. Osa yhteisyrityksen
tuotantoon ja toimituksiin liittyvistä toiminnoista on siirretty
Propulsion Delivery Centre Wuxiin (DCW), joka sijaitsee
Kiinassa.
Wärtsilä Marine Systems
Marine Systemsin tilauskert ymä vuonna 2021 kasvoi 55% 835
miljoonaan euroon (539) edellisvuoteen nähden. Tilaus-
laskutussuhde oli 1,28 (0,67). Palveluiden tilauskertymä kasvoi
14% 235 miljoonaan euroon (205). Laitteiden tilauskertymä
kasvoi 80% 600 miljoonaan euroon (334). Vuoden lopun
tilauskanta kasvoi 22% 1 042 miljoonaan euroon (857) kaikkien
muiden liiketoimintayksiköiden paitsi Exhaust Treatmentin kasvun
siivittämänä .
Liikevaihto laski 19% 654 miljoonaan euroon (808) edellisvuoteen
nähden. Palveluiden liikevaihto laski 4% 211 miljoonaan euroon
(219) . Laitteiden liikevaihto laski 25% 444 miljoonaan euroon
(588). Vertailukelpoinen liiketulos oli 52 miljoonaa euroa (83) eli
7,9% liikevaihdosta (10,3 ) rikkipesureiden volyymien
pienentymisen ja uusiin aluksiin asennettavien rikkipesureiden
matalampien katteiden seurauksena. Vertailukelpoisuuteen
vaikuttaviin eriin sisältyi 4 miljoonaa euroa toiminnan laajuuden
muutoksiin ja organisaation optimointiin liittyviä kuluja .
Wärtsilä Voyage
Voyagen tilauskertymä vuonna 2021 kasvoi 12% 292 miljoonaan
euroon (262) edellisvuoteen nähden. Tilaus -laskutussuhde oli
1,05 (1,06). Palveluiden tilauskertymä kasvoi 19% 109
miljoonaan euroon (92) . Laitteiden tilauskertymä kasvoi 8% 183
miljoonaan euroon (170). Koronapandemian tilauskertymää
vuonna 2020 painanut vaikutus hälveni merkittävästi vuoden
2021 kuluessa toimialan sopeutuessa pandemiaan ja
asiakasaktiviteetin lähestyessä pandemiaa edeltävää tasoa.
Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 5% 288 miljoonaan euroon
(275).
Liikevaihto kasvoi 13% 279 miljoonaan euroon (248)
edellisvuoteen nähden. Kasvun taustalla oli pääasiassa
asiakasaktiviteetin vahvistuminen kohti pandemiaa edeltävää
tasoa, mikä tuki ei-sopimuspohjaisten palveluiden ja
uudisprojektien kysynnän elpymistä. Palveluiden liikevaihto
kasvoi 25% 105 miljoonaan euroon (85) . Laitteiden liikevaihto
kasvoi 6% 174 miljoonaan euroon (163). Vertailukelpoinen
liiketulos oli -28 miljoonaa euroa
(-41) eli -9,9% liikevaihdosta (-16,5 ). Tulosta paransivat
korkeammat myyntimäärät, suotuisampi liikevaihtojakauma
laitteiden ja palveluiden kesken sekä toteutetut
tehostamistoimenpiteet. Samaan aikaan investoinnit digitaalisiin
kyvykkyyksiin ja koronapandemiasta johtuneet henkilöstön
maailmanlaajuisen käytön rajoitukset rasittivat liiketulosta.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 12 miljoonaa euroa
tehokkuuden parantamiseen liittyviä kuluja.
Wärtsilä Energy
Energyn tilauskertymä vuonna 2021 kasvoi 48% 2 444
miljoonaan euroon (1 653) edellisvuoteen nähden. Tilaus-
laskutussuhde oli 1,31 (1,02). Palveluiden tilauskertymä kasvoi
9% 916 miljoonaan euroon (840) . Laitteiden tilauskertymä kasvoi
88% 1 529 miljoonaan euroon (813). Laitteiden kysyntä oli
suurinta Amerikassa. Wärtsilä sai tilaukset merkittävistä
voimalaitosprojekteista Yhdysvalloissa, Meksikossa ja
Brasiliassa. Energian varastointimarkkinoilla kysyntä oli vahvaa,
ja tilauksia saatiin 3 000 MWh:n edestä. Vuoden lopun
tilauskanta kasvoi 31% 2 393 miljoonaan euroon (1 830).
Liikevaihto kasvoi 15% 1 861 miljoonaan euroon (1 620)
edellisvuoteen nähden. Palveluiden liikevaihto kasvoi 14% 891
miljoonaan euroon (782) . Laitteiden liikevaihto kasvoi 16% 970
miljoonaan euroon (83 8). Vertailukelpoinen liiketulos oli 136
miljoonaa euroa (101 ) eli 7,3% liikevaihdosta (6,3).
Myyntivolyymien hyvä kehitys ja parempi palvelukapasiteetin
käyttöaste tukivat liikevoittomarginaalin kehitystä. Kannattavuutta
rasittivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä suoritetun
perusteellisen projektiriskiarvion perusteella tehdyt noin 20
miljoonan euron nettovaraukset, tehdaskapasiteetin alhainen
käyttöaste sekä kustannusten nousu.
Muut liiketoiminnot
Wärtsilä Portfolio Business
Portfolio Businessin tilauskertymä vuonna 2021 laski 9% 153
miljoonaan euroon (168) edellisvuoteen nähden. American Hydro
-liiketoimintayksikössä nähtiin kasvua, mutta vuonna 2021
toteutetuilla liiketoimintayksiköiden myynneillä oli puolestaan
negatiivinen vaikutus. Vuoden lopun tilauskanta laski 45% 142
miljoonaan euroon (257) johtuen pääasiassa myytyjen
liiketoimintayksiköiden tilauskantojen poistumisesta .
Liikevaihto laski 33% 121 miljoonaan euroon (181) edellisvuoteen
nähden johtuen vuonna 2021 toteutetuista liiketoimintayksiköiden
myynneistä . Vertailukelpoinen liiketulos oli 2 miljoonaa euroa (-6)
eli 1,6% liikevaihdosta (-3,1 ), mihin vaikutti lähinnä Water &
Waste -liiketoimintayksikön parantunut kannattavuus.
Yritysmyynneistä johtuvia, vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä
kirj attiin 11 miljoonaa euroa .
Yritysmyynnit
Tammikuussa Wärtsilä ilmoitti myyvänsä 100% omistamansa
Entertainment -liiketoiminnan, Wärtsilä Funa GmbH:n, osakkeista
ranskalaiselle pörssiyhtiölle Videlio SA:lle. Tämä Wärtsilän
entinen liiketoiminta suunnittelee, valmistaa ja integroi viihde -,
valaistus -, valaistuksen säätö -, kuulutus - ja digitaalisen
äänentoiston järjestelmiä risteilyaluksiin ja huvipuistoihin.
Yrityksestä tuli osa Wärtsilää L-3 Communications MSI:n oston
yhteydessä vuonna 2015. Sillä on 172 työntekijää viidessä
maassa, suurin osa Saksan Emdenissä. Liikevaihto vuonna 2020
oli noin 50 miljoonaa euroa. Kauppa saatettiin päätökseen
huhtikuussa.
Maaliskuussa Wärtsilä ilmoitti myyvänsä 100% omistamansa
Wärtsilä Euroatlas GmbH:n osakkeista ruotsalaiselle globaalisti
toimivalle sijoitusyhtiö Mimirille. Tämä Wärtsilän entinen
liiketoiminta tarjoaa globaalille asiakaskunnalleen räätälöityjä
korkean suorituskyvyn tehonmuunnosratkaisuja meri -, ilmailu - ja
maasovelluksiin, jotka edellyttävät ehdotonta luotettavuutta,
tehotiheyttä ja huippuluokan energiatehokkuutta ankarissa
ympäristöolosuhteissa. Yhtiö tuli osaksi Wärtsilää L-3
Communications MSI:n oston yhteydessä vuonna 2015. Sillä on
79 työntekijää Bremenissä Saksassa. Kauppa saatettiin
päätökseen heinäkuussa.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Syyskuussa Wärtsilä ilmoitti myyvänsä Tank Control Systems
-liiketoimintansa tanskalaiselle Svanehøj’lle, joka suunnittelee ja
valmistaa kaasualan erikoispumppuja. Wärtsilä Tank Control
Systems suunnittelee, valmistaa ja myy korkealuokkaisia
mittausjärjestelmiä LNG -alusten, offshore -kaasuvarastojen sekä
LNG -terminaalien kaasutankkeihin. Tank Control Systems on
myös yksi alan johtavista turvallisuustuotteiden valmistajista
maissa oleville LPG -varastoille sekä maanalaisille
luolavarastoille. Liiketoiminnasta tuli osa Wärtsilää Total
Automation -yritysoston myötä vuonna 2006. Henkilöstöä on
yhteensä noin 50 Britanniassa, Ranskassa ja Singaporessa.
Liikevaihto vuonna 2020 oli 7,5 miljoonaa euroa. Kauppa
saa tettiin päätökseen tammikuussa 2022.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Koronaviruksen uudet variantit ja niiden leviämisen estämiseksi
tehtävät toimenpiteet muodostavat keskeisimmän riskin laitteiden
ja palvelujen kysynnälle lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Niiden
vaikutukset ulottuvat maailmanlaajuiseen energiankulutukseen,
meriliikenteeseen sekä kuluttajien luottamukseen risteily - ja
matkustajalauttaliikennettä kohtaan. Liikkumisrajoitukset
vaikuttavat yhä liiketoimintaan, projektien toimitusaikatauluihin ja
palvelumahdollisuuksiin. Toimitusketjujen häiriöt ja
koronaviruspandemiaan liittyvät henkilöstön karanteenit ja
sairauspoissaolot saattavat vaikuttaa tehtaiden toimintaan ja
varaosatoimituksiin. Ne aiheuttavat myös raaka -aineiden ja
komponenttien hintoihin ja saatavuuteen sekä
kuljetuskustannuksiin liittyviä riskejä. Vaikka koronarokotukset
etenevät yleisesti ottaen hyvin, pandemian kesto, rokotteiden
teho koronaviruksen uusia variantteja vastaan ja maakohtaisten
rokotusohjelmien täytäntöönpanon nopeus maailmanlaajuisesti
aiheuttavat edelleen huomattavaa epävarmuutta erityisesti
kehittyvissä maissa.
Viranomaiset, rahoittajat ja loppuasiakkaat painostavat
merenkulku - ja laivanrakennusalaa yhä voimakkaammin kohti
hiilineutraaliutta. Tarkoituksenmukaisen tulevan teknologian
kehitykseen ja käyttöönottoon liittyvät epävarmuustekijät voivat
vaikuttaa varustamoiden ja laivayhtiöiden halukkuuteen
investoida sekä uusiin että olemassa oleviin aluksiin. Samalla
vaihtoehtoisten polttoaineiden rajallinen infrastruktuuri,
perinteisten ja vaihtoehtoisten polttoaineiden merkittävä hintaero
sekä sääntely -ympäristöön ja uuden teknologian käyttöönottoon
liittyvät epävarmuudet voivat asettaa esteitä vihreälle siirtymälle.
Yhä voimassa olevat matkustusrajoitukset, ihmisten rajallinen
kyky ja halu matkustaa sekä koronaviruksen tartuntamäärien uusi
kasvu ovat riski risteily - ja matkustajalauttamarkkinoiden
elpymiselle. Offshore -öljy - ja -kaasuteollisuudessa raakaöljyn
kysynnän kehitykseen liittyvä epävarmuus ja öljyn hintavaihtelut
pakottavat öljy -yhtiöt arvioimaan uudelleen sekä investointejaan
öljynetsintätoimintaan että operatiivisia kustannuksiaan, mikä voi
johtaa yhä useamman porausyksikön ja tukialuksen poistamiseen
käytöstä. Öljyn hintavaihtelu vaikuttaa myös vähärikkisen ja
rikkipitoisen polttoaineen väliseen hintaeroon. Pieni hintaero tai
rikkipitoisen polttoaineen heikompi saatavuus tulevaisuudessa
voivat vähentää rikkipesuri -investointeja. Vallitsevat
markkinaolosuhteet voivat ylläpitää hintapainetta.
Energiamarkkinoilla koronaviruspandemia, valuuttakurssien
heilahtelut ja mahdolliset rahoitusta koskevat rajoitteet
todennäköisesti lykkäävät uutta voimantuotantokapasiteettia
koskevia sijoituspäätöksiä taloudellisen toiminnan
maailmanlaajuisesta kasvusta huolimatta. Monet maat
kamppailevat edelleen pandemian kanssa, mikä rajoittaa niiden
mahdollisuuksia toteuttaa uusia infrastruktuurihankkeita.
Energiamurros voi myös väliaikaisesti hidastua, kun huomio
keskittyy viruksen leviämisen hillitsemiseen ja sen vaikutusten
lieventämiseen. Jo sovittuihin ja ehdotettuihin elvytyspaketteihin,
jotka tähtäävät uusiutuviin energianlähteisiin tehtävien
investointien nopeuttamiseen, sisältyy edelleen epävarmuutta
rahoituksen kohdistamisen periaatteista ja
toteuttamisaikatauluista. Elvytystoimenpiteiden toteutuessa
joustavien voimajärjestelmien tarve kuitenkin korostuu.
Ilmastopolitiikan ja sääntelyn muutokset aiheuttavat
epävarmuutta markkinoilla, sillä ne voivat vaikuttaa asiakkaiden
teknologiavalintoihin. Myös geopoliittiset jännitteet ja
kauppapakotteet luovat merkittäviä haasteita
kysyntäympäristölle. Vallitsevasta kilpailuympäristöstä johtuva
hintapaine on edelleen riski. Kaasun hintavaihtelu ja hintojen
nousu voivat vaikuttaa kaasua käyttävän perusvoiman tuotannon
kilpailukykyyn. Niillä ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävää
vaikutusta säätövoimaan. Lisäksi riskejä liittyy siihen, kuinka
tehokkaasti ja nopeasti energian varastointiliiketoimintaa ja -
resursseja pystytään skaalaamaan kasvavaan kysyntään
vastaamiseksi.
Geopoliittisen ympäristön epävarmuus ja kauppapakotteiden ja
-saartojen mahdollinen käyttöönotto muodostavat riskin yhtiön
asiakassuhteille ja kansainväliselle liiketoiminnalle. Datan käyttö
lisääntyy merenkulussa ja laivanrakennuksessa sekä
energiamarkkinoilla nopeasti, mikä tarkoittaa, että kyberuhkat
voivat aiheuttaa erilaisia taloudellisia, operatiivisia tai
maineeseen kohdistuvia vahinkoja liiketoiminnalle.
Konserni on vastaajana eräissä oikeusjutuissa, jotka liittyvät sen
normaaliin liiketoimintaan. Oikeusjutut koskevat muun muassa
sopimus - ja muita vastuita, työsuhdeasioita, omaisuusvahinkoja
sekä sääntelyasioita. Konserni saa ajoittain erisuuruisia ja
vaihtelevassa määrin perusteltuja korvausvaatimuksia. Eräs
saaduista vaatimuksista on erityisen suuri. Konsernin
periaatteisiin kuuluu varausten tekeminen vaatimusten sekä
oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen varalta silloin, kun
epäsuotuisa lopputulos on todennäköinen ja kulujen suuruus
voidaan kohtuullisella varmuudella arvioida.
Vuosikertomuksen Riskit ja riskienhallinta -osio sisältää
perusteellisemman kuvauksen Wärtsilän riskeistä ja
riskienhallinnasta.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Vuonna 2021 Wärtsilän osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä
433 886 295 kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 4 561
miljoonaa euroa. Wärtsilän osakkeilla käydään kauppaa myös
vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla kuten Turquoisessa, BATS
CXE:ssä ja BATS BXE:ssä. Osakkeita vaihdettiin näillä
vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla yhteensä 32 692 101
kappaletta.
Liputus ilmoitukset
Wärtsilä ei saanut tietoonsa omistuksessa tapahtuneita
muutoksia vuonna 2021.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Wärtsilän 4.3.20 21 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti
tilinpäätöksen, käsitteli toimielinten palkitsemispolitiikan ja
palkitsemisraportin 2020 sekä myönsi hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2020 .
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan.
Hallituksen jäseniksi valittiin Maarit Aarni -Sirviö, Karen Bomba,
Karin Falk, Johan Forssell, Tom Johnstone, Risto Murto, Mats
Rahmström ja Tiina Tuomela .
Tilintarkastajaksi vuodelle 2021 valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy.
Osingonjako
Yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen, että osinkoa
maksetaan kahdessa erässä yhteensä 0,20 euroa/osake.
Osingon ensimmäinen erä 0,10 euroa/osake maksettiin
15.3.202 1 ja toinen erä 0,10 euroa/osake 20.9.202 1.
Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 yhtiön
oman osakkeen hankkimisesta. Hallitus voi valtuutuksen
perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta muutoinkin
kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa.
Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18
kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä.
Osakeantivaltuutus
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 osakkeen
suuruisesta osakeannista. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle
maksua vastaan tai maksutta. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle
suunnatulla annilla myös muutoin kuin siinä suhteessa, jossa
osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita,
jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Suunnatusta osakeannista voidaan päättää yhtiön
pääomarakenteen kehittämiseksi tai yrityskauppojen tai
liiketoimintajärjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi.
Lisäksi valtuutusta voidaan käyttää osana yhtiön
kannustinjärjestelmiä enintään 10 000 000 osakkeeseen asti,
mikä vastaa 1,69% yhtiön kaikista osakkeista. Hallituksen
osakeantivaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen
päätöksestä. Kannustinjärjestelmiä koskeva valtuutus on
kuitenkin voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä.
Tämä valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 5.3.2020
antaman valtuutuksen.
Hallituksen järjestäytyminen
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään
järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi Tom Johnstonen ja
varapuheenjohtajaksi Risto Murron. Hallitus päätti perustaa
Osakkeet Nasdaq Helsingissä
31.12.2021
Ulkona olevien
osakkeiden määrä
Omien osakkeiden määrä
Osakemäärä yhteensä
Osakevaihto 1-12/2021
WRT1V
590 023 390
1 700 000
591 723 390
433 886 295
1.1.-31.12.2021
Ylin
Alin
Keskikurssi*
Päätöskurssi
Osakekurssi
13,87
7,78
10,51
12,36
*Kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi
Markkina-arvo
31.12.2021
31.12.2020
MEUR
7 314
4 823
Ulkomaalaisomistus
31.12.2021
31.12.2020
%
52,7
50,7
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
0,33
0,35
0,38
0,40
0,43
0,46
0,48
0,48
0,20
0,24
0,00
0,25
0,50
0,75
1,00
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
EUR
Osinko per osake
Laimentamaton osakekohtainen tulos
tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan. Hallitus valitsi
keskuudestaan valiokuntiin seuraavat jäsenet:
Tarkastusvaliokunta:
puheenjohtaja Tiina Tuomela, Maarit
Aarni -Sirviö, Risto Murto
Henkilöstövaliokunta:
Forssell, Tom Johnstone
WÄRTSILÄN NÄKYMÄT VUODELLE 2022
Wärtsilä ennakoi kysyntäympäristön olevan ensimmäisellä
vuosineljänneksellä parempi kuin viime vuoden vastaavalla
ajanjaksolla. Vallitsevat markkinaolosuhteet tekevät näkymästä
kuitenkin epävarman.
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS
Hallitus ehdottaa, että tilivuodelta 2021 maksetaan osinkoa
0,24
euroa/osake. Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1
025 711 618,25 euroa, josta tilikauden voitto on 188 242 150 ,86
euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 590 023 390
kappaletta. Osinko maksetaan kahdessa erässä.
Ensimmäinen erä 0,12 euroa/osake maksetaan
osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
7.3.2022 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään
osakasluetteloon. Hallitus esittää, että tämän erän osinko
maksetaan 14.3.2022.
Osingon toinen erä 0,12 euroa/osake maksetaan lokakuussa
2022. Osingon toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka
on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland
Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus päättää 27.9.2022
pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen osinkoerän
osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän.
Suomalaisen arvo -osuusjärjestelmän nykyisten sääntöjen
mukaisesti osingon täsmäytyspäivä olisi silloin 29.9.2022 ja
osingon maksupäivä 6.10.2022.
Osinko
Yhtiökokouksen 8.3.2018 hyväksymä maksuton osakeanti nosti osakkeiden
kokonaismäärän 591 723 390 osakkeeseen. Vertailukausien 2011 -2017 luvut
on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
VIISIVUOTISKATSAUS
Wärtsilä esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, joita ei ole määritelty IFRS-standardissa. Vaihtoehtoiset
tunnusluvut, kuten vertailukelpoinen liiketulos, vertailukelpoinen oikaistu EBITA, liiketoiminnan rahavirta ja
nettovelkaantumisaste, ovat johdon seuraamia ja käyttämiä tunnuslukuja heidän arvioidessaan yhtiön
liiketoiminnan kehitystä ja taloudellisesta tilannetta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut, kuten vertailukelpoinen
liiketulos ja nettovelkaantumisaste, ovat myös Wärtsilän taloudellisen tuloksen tavoitteita. Vaihtoehtoiset
tunnusluvut antavat hyödyllistä tietoa pääomamarkkinoille.
Wärtsilän esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään IFRS-tunnusluvuista. Tunnuslukujen
laskentakaavat ovat luettavissa osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat.
Oikaistu
MEUR
2021
2020
2019
2018
2017*
Liikevaihto
4 778
4 604
5 170
5 174
4 911
josta Suomen ulkopuolella
%
98,5
97,9
98,5
98,9
97,7
Vienti Suomesta
1 845
1 702
1 933
2 145
1 953
Henkilöstö keskimäärin
17 461
18 307
19 110
18 899
17 866
josta Suomessa
3 687
3 706
3 868
3 766
3 521
Tilauskanta
5 859
5 057
5 878
6 166
5 100
Tietoja konsernin tuloslaskelmasta
Poistot ja arvonalentumiset
162
174
180
130
134
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
3
3
-9
13
13
Vertailukelpoinen liiketulos
357
275
457
577
576
prosentteina liikevaihdosta
%
7,5
6,0
8,8
11,2
11,7
Liiketulos
314
234
362
543
538
prosentteina liikevaihdosta
%
6,6
5,1
7,0
10,5
11,0
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA
388
308
498
621
612
prosentteina liikevaihdosta
%
8,1
6,7
9,6
12,0
12,5
Rahoitustuotot ja -kulut
-18
-43
-47
-40
-47
Tulos ennen veroja
296
191
315
502
491
prosentteina liikevaihdosta
%
6,2
4,2
6,1
9,7
10,0
Tilikauden tulos
193
133
218
386
375
prosentteina liikevaihdosta
%
4,0
2,9
4,2
7,5
7,6
Tietoja konsernin taseesta
Pitkäaikaiset varat
2 539
2 427
2 518
2 369
2 285
Lyhytaikaiset varat
3 982
3 706
3 797
3 690
3 363
Myytävänä olevat omaisuuserät
2
99
82
-
-
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
2 315
2 177
2 396
2 418
2 352
Määräysvallattomien omistajien osuus
8
11
14
14
24
Korolliset velat
973
1 327
1 096
823
619
Korottomat velat
3 227
2 648
2 824
2 804
2 653
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
0
68
68
-
-
Oma pääoma ja velat yhteensä
6 523
6 232
6 398
6 059
5 648
Tietoja konsernin rahavirtalaskelmasta
Liiketoiminnan rahavirta
731
681
232
470
430
Investointien rahavirta
-128
-55
-95
-240
-235
Rahoituksen rahavirta
-580
-44
-256
-118
-278
Bruttoinvestoinnit
143
117
122
306
255
prosentteina liikevaihdosta
%
3,0
2,5
2,4
5,9
5,2
Tutkimus - ja kehitysmenot
175
153
164
165
141
prosentteina liikevaihdosta
%
3,7
3,3
3,2
3,2
2,9
Osingonjako
142**
118
284
284
272
Tunnuslukuja
Tulos/osake (EPS), laimentamaton***
EUR
0,33
0,23
0,37
0,65
0,63
Tulos/osake (EPS), laimennettu***
EUR
0,33
-
-
-
-
Osinko/osake***
EUR
0,24**
0,20
0,48
0,48
0,46
Osinko/tulos
%
73,2**
88,2
130,8
73,7
70,8
Korkokate
15,0
7,1
7,7
10,8
11,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
%
9,7
7,1
11,5
18,1
18,5
Oman pääoman tuotto (ROE)
%
8,6
5,8
9,0
16,1
16,0
Omavaraisuusaste
%
38,6
38,1
40,8
44,4
46,3
Nettovelkaantumisaste
0,00
0,18
0,30
0,14
0,10
Oma pääoma/osake***
EUR
3,92
3,68
4,05
4,09
3,97
Nettokäyttöpääoma (WCAP)
EUR
-100
257
732
581
563
Tunnusluvut sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat ja velat.
* Vertailukauden 2017 luvut on oikaistu IFRS 15:n käyttöönoton seurauksena.
** Hallituksen esitys.
*** Yhtiökokouksen 8.3.2018 hyväksymä maksuton osakeanti (osakkeiden splittaus) nosti osakkeiden
kokonaismäärän 591.723.390:een. Vertailukausien luvut on oikaistu tämän mukaisesti.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
KVARTAALITUNNUSLUKUJA
MEUR
10–12/2021
7–9/2021
4–6/2021
1–3/2021
10–12/2020
7–9/2020
4–6/2020
1–3/2020
10–12/2019
Tilauskertymä
Marine Power*
659
443
463
446
440
410
391
496
656
Marine Systems*
308
191
183
153
133
174
119
113
147
Voyage*
93
53
60
86
55
44
56
107
93
Energy*
1 031
486
433
493
469
319
390
475
585
Portfolio Business*
59
14
14
66
21
34
55
57
74
Yhteensä
2 150
1 186
1 154
1 244
1 118
981
1 011
1 247
1 555
Tilauskanta tilikauden lopussa
Marine Power*
1 994
1 930
1 860
1 882
1 839
1 908
1 913
1 967
2 019
Marine Systems*
1 042
944
912
887
857
872
902
1 051
1 232
Voyage*
288
280
295
305
275
289
305
304
274
Energy*
2 393
2 056
2 035
2 029
1 830
1 865
1 939
2 087
2 014
Portfolio Business*
142
115
135
297
257
331
341
336
338
Yhteensä
5 859
5 325
5 238
5 399
5 057
5 265
5 401
5 745
5 878
Liikevaihto
Marine Power*
589
382
466
426
489
382
420
457
603
Marine Systems*
221
142
150
142
167
169
238
234
279
Voyage*
84
68
68
59
68
54
56
69
82
Energy*
670
487
416
288
465
347
457
351
648
Portfolio Business*
32
25
31
33
30
43
48
59
71
Yhteensä
1 597
1 103
1 131
946
1 220
995
1 220
1 170
1 684
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
1
1
1
1
1
1
-2
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA
165
95
79
49
111
69
63
65
213
prosentteina liikevaihdosta
10,4
8,6
7,0
5,1
9,1
7,0
5,2
5,6
12,6
Poistot ja arvonalentumiset
-40
-41
-42
-39
-49
-47
-38
-39
-39
hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot
-8
-8
-8
-8
-8
-8
-8
-9
-10
Vertailukelpoinen liiketulos
158
87
71
41
103
61
55
56
202
prosentteina liikevaihdosta
9,9
7,9
6,3
4,3
8,4
6,1
4,5
4,8
12,0
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
-14
-12
-14
-4
-13
-18
-6
-4
-39
Liiketulos
144
75
58
36
90
43
49
52
164
prosentteina liikevaihdosta
9,0
6,8
5,1
3,8
7,4
4,3
4,0
4,5
9,7
Rahoitustuotot ja -kulut
-10
-1
-5
-1
-12
-9
-13
-9
-11
Tulos ennen veroja
134
74
53
35
78
34
36
43
153
Tuloverot
-49
-25
-18
-11
-23
-9
-12
-14
-51
Tilikauden tulos
85
50
35
24
55
25
23
29
102
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, euroa
0,14
0,08
0,06
0,04
0,10
0,04
0,04
0,05
0,17
Tulos/osake (EPS), laimennettu, euroa
0,14
0,08
0,06
-
-
-
-
-
-
Bruttoinvestoinnit
45
35
34
29
38
25
27
27
44
osakkeet ja yrityshankinnat
1
1
1
2
Liiketoiminnan rahavirta
370
49
245
67
274
114
252
42
295
Nettokäyttöpääoma (WCAP) tilikauden lopussa
-100
107
73
243
257
431
492
660
732
Henkilöstö tilikauden lopussa**
Marine Power*
8 224
8 157
8 131
8 317
8 355
8 412
8 674
8 934
8 820
Marine Systems*
1 894
1 891
1 882
1 864
1 897
1 891
1 846
1 862
1 870
Voyage*
1 725
1 799
1 865
1 925
1 915
1 946
1 917
1 939
1 889
Energy*
4 980
4 975
4 953
4 905
4 888
4 837
4 799
4 819
5 137
Portfolio Business*
482
481
555
732
737
1 097
1 098
1 088
1 080
Yhteensä
17 305
17 303
17 386
17 742
17 792
18 183
18 334
18 642
18 795
* Vertailukausien 2019 ja 1–3/2020 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan uutta organisaatiorakennetta, joka tuli voimaan 1.7.2020.
** Vertailuluvut on oikaistu vastaamaan Portfolio Businessin kokoonpanoa ja muutosta allokointiperiaatteissa.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudelli nen katsaus
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Liiketulos
Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – kulut – poistot ja arvonalentumiset +/– osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksista
Tulos/osake (EPS), laimentamaton
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Tulos/osake (EPS), laimennettu
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana + laimennusvaikutteisten potentiaalisten
kantaosakkeiden lukumäärä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Tietyt tuotot ja kulut esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä kun niillä on merkittävä vaikutus
konsernin tuloslaskelmaan. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät muodostuvat uudelleenjärjestelyistä
johtuvista tuotoista ja kuluista, jotka tähtäävät konsernin toiminnan kapasiteetin sopeuttamiseen. Niihin voi
sisältyä myös muita tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolella syntyneitä tuottoja ja kuluja, kuten
arvonalentumisia, yrityshankintaan liittyviä kustannuksia, kolmansien osapuolten oikeudenkäynteihin liittyviä
kirjattuja suorituksia tai aikaisemmin lopetettuihin liiketoimintoihin liittyviä ennakoimattomia velvoitteita.
Vertailukelpoinen liiketulos
liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA
liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät – hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot
Bruttoinvestoinnit
sijoitukset osakkeisiin ja yrityshankintoihin + sijoitukset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
Korolliset nettovelat
pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat + pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat – korolliset saamiset –
rahavarat
Oma pääoma/osake
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Omavaraisuusaste
oma pääoma
oma pääoma ja velat – saadut ennakkomaksut
Nettovelkaantumisaste
korolliset velat – rahavarat
oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
oma pääoma ja velat – korottomat velat – varaukset, keskimäärin tilikauden aikana
Oman pääoman tuotto (ROE)
tilikauden tulos
oma pääoma, keskimäärin tilikauden aikana
Tilauskertymä
Tilikauden aikana vastaanotettujen tilausten kokonaismäärä, jotka toimitetaan joko kuluvana tilikautena tai sen
jälkeen.
Tilauskanta
Asiakkaiden tekemien, mutta vielä toimittamattomien tilausten arvo. Palvelusopimusten osalta vain seuraavan
24 kuukauden odotettu liikevaihto sisältyy tilauskantaan.
Nettokäyttöpääoma (WCAP)
(vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + verosaamiset + muut korottomat saamiset)
– (ostovelat + saadut ennakot + eläkevelvoitteet + varaukset + verovelat + muut korottomat velat –
osingonmaksuvelka)
Korkokate
tulos ennen veroja + poistot ja arvonalentumiset + korko- ja muut rahoituskulut
korko- ja muut rahoituskulut
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudelli nen katsaus
Osinko/osake
tilikaudelta jaettu osinko
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos
osinko/osake
tulos/osake (EPS), laimentamaton
Efektiivinen osinkotuotto
osinko/osake
oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa
Hinta/voitto (P/E)
oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa
tulos/osake (EPS), laimentamaton
Hinta/osakekohtainen oma pääoma (P/BV)
oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa
oma pääoma/osake
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudelli nen katsaus
TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
KONSERNIN TULOSLASKELMA
MEUR
2021
2020
Liite
Liikevaihto
2.1., 2.2.
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
-104
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
2.3.
Materiaalit ja palvelut
-2 714
-2 551
2.4.
Työsuhde -etuuksista aiheutuvat kulut
-1 230
-1 192
2.5.
Tuotot nettopositioiden suojista
-2
-1
Poistot ja arvonalentumiset
-162
-174
3.5.
Liiketoiminnan muut kulut
-467
-431
2.3.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
6.4.
Liiketulos
prosentteina liikevaihdosta
Rahoitustuotot
5.1.
Rahoituskulut
-33
-59
5.1.
Tulos ennen veroja
Tuloverot
-103
-58
2.6.
Tilikauden tulos
Jakautuminen:
emoyhtiön osakkeenomistajat
2.7.
määräysvallattomat omistajat
-1
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos:
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, euroa
2.7.
Tulos/osake (EPS), laimennettu, euroa
2.7.
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudelli nen katsaus
LAAJA TULOSLASKELMA
MEUR
2021
2020
Liite
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen:
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
-2
-1
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi, yhteensä
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus
-74
määräysvallattomien omistajien osuus
-1
-1
siirretty tuloslaskelmaan
-6
Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus laajasta tuloksesta
-2
Rahavirran suojaukset
arvonmuutokset
-13
-3
5.5.
siirretty tuloslaskelmaan
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset
arvonmuutokset
siirretty tuloslaskelmaan
-1
-1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi,
yhteensä
-81
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
-76
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Laajan tuloksen jakautuminen:
emoyhtiön osakkeenomistajat
määräysvallattomat omistajat
-1
-1
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudelli nen katsaus
KONSERNIN TASE
MEUR
31.12.2021
31.12.2020
Liite
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
3.1.
Aineettomat hyödykkeet
3.2.
Aineelliset hyödykkeet
3.3.
Käyttöoikeusomaisuuserät
3.4.
Osuudet osakkuus - ja yhteisyrityksissä
6.4.
Muut sijoitukset
5.2.
Korolliset sijoitukset
5.2.
Laskennalliset verosaamiset
4.6.
Myyntisaamiset
4.2., 5.2.
Muut saamiset
4.3.
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto -omaisuus
4.1.
Myyntisaamiset
4.2., 5.2.
Verosaamiset
Sopimukseen perustuvat varat
4.2.
Muut saamiset
4.3.
Rahavarat
5.3., 5.4.
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Myytävänä olevat omaisuuserät
6.3.
Varat yhteensä
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma
5.5.
Ylikurssirahasto
5.5.
Muuntoerot
-122
-197
5.5.
Arvonmuutosrahasto
-18
-9
5.5.
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
-36
-45
4.7.
Kertyneet voittovarat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysvallattomien omistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
Velat
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat
3.4., 5.4.
Muut korolliset velat
5.2., 5.4., 5.6.
Laskennalliset verovelat
4.6.
Eläkevelvoitteet
4.7.
Varaukset
4.5.
Sopimukseen perustuvat velat
4.2.
Muut velat
3.4., 4.4.
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat
3.4., 5.4.
Muut korolliset velat
5.2., 5.4., 5.6.
Varaukset
4.5.
Ostovelat
4.4., 5.2., 5.6.
Verovelat
Sopimukseen perustuvat velat
4.2.
Muut velat
3.4., 4.4.
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Velat yhteensä
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
6.3.
Oma pääoma ja velat yhteensä
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudelli nen katsaus
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
MEUR
2021
2020
Liite
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden tulos
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
3.5.
Rahoitustuotot ja -kulut
5.1.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -
tappiot ja muut oikaisut
-9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
-3
-3
6.4.
Tuloverot
2.6.
Muut oikaisut, joilla ei ole rahavirtavaikutusta
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Käyttöpääoman muutos:
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)
-177
Vaihto -omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)
4.1.
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)
-32
Käyttöpääoman muutos
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
Rahoituserät ja verot:
Korkotuotot
Korkokulut
-16
-14
Muut rahoitustuotot ja -kulut
-19
Maksetut verot
-100
-122
Rahoituserät ja verot
-111
-150
Liiketoiminnan rahavirta
Investointien rahavirta:
Yrityshankinnat
-1
6.1.
Muut sijoitukset
-1
-1
5.2.
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-142
-115
3.2., 3.3.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit
3.2., 3.3.
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit
6.2.
Osakkuusyhtiö- ja yhteisyritysosakkeiden myynnit
6.4.
Investointien rahavirta
-128
-55
Rahavirta investointien jälkeen
Rahoituksen rahavirta:
Omien osakkeiden takaisinosto
-18
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset
-433
-76
5.6.
Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
-4
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)
-4
Maksetut osingot
-121
-286
Rahoituksen rahavirta
-580
-44
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)
Rahavarat tilikauden alussa*
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-19
Rahavarat tilikauden lopussa*
* Rahavarat sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat.
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudelli nen katsaus
LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
MEUR
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Muunto-
erot
Arvonmuu-
tosrahasto
Etuuspohaisen
nettovelan
uudelleenmää-
rittämisestä
johtuvat erät
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021
-197
-9
-45
Muuntoerot
-1
Rahavirran suojaukset
käyvän arvon nettomuutos verojen jälkeen
-11
-11
-11
siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Laajan tuloksen erät
-9
-1
Tilikauden tulos
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-9
-1
Liiketoimet emoyhtiön osakkeenomistajien ja
määräysvallattomien omistajien kanssa
Maksetut osingot
-118
-118
-2
-120
Omien osakkeiden takaisinosto
-18
-18
-18
Osakeperusteiset maksut
Oma pääoma 31.12.2021
-122
-18
-36
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysval-
lattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
MEUR
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Muunto-
erot
Arvonmuu-
tosrahasto
Etuuspohaisen
nettovelan
uudelleenmää-
rittämisestä
johtuvat erät
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020
-114
-11
-55
Muuntoerot
-76
-76
-1
-77
Muuntoerot, siirretty tulolaskelmaan
-6
-6
-6
Rahavirran suojaukset
käyvän arvon nettomuutos verojen jälkeen
-3
-3
-3
siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Muut muutokset
-5
Laajan tuloksen erät
-82
-5
-75
-1
-76
Tilikauden tulos
-1
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-82
-1
Maksetut osingot
-284
-284
-2
-286
Muut muutokset
Oma pääoma 31.12.2020
-197
-9
-45
Lisätietoja osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista ja arvonmuutosrahastosta esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma.
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. LAADINTAPERIAATTEET JA MUUT ESITETTÄVÄT TIEDOT
Osion sisältö:
1.1. YHTEISÖN TIEDOT
1.2. LAATIMISPERUSTEET
1.3. UUDET JA MUUTETUT IFRS-STANDARD IT
1.4. JOHDON HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ
1.5. MUUTOKSET LAADINTAPERIAATTEISSA
Jotta lukija saisi paremman kokonaiskuvan tilinpäätöksestä, suurin osa konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteista sekä johdon harkintaan perustuvat ratkaisut, arviot ja oletukset esitetään asiaankuuluvan
liitteen yhteydessä.
1.1. YHTEISÖN TIEDOT
, Suomen lakien mukaan perustettu yhtiö, jonka kotipaikka
on
.
emoyhtiö.
Vuonna 2021 Wärtsilän liikevaihto oli 4,8 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 17.500. Yrityksellä on yli 200
toimipistettä yli 70 maassa eri puolilla maailmaa.
n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 27.1.2022 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen
jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
1.2. LAATIMISPERUSTEET
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting
Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2021 voimassa olleita IAS- ja IFRS-
standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen
kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat katteet eliminoidaan
konsernitilinpäätöksessä. Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan tilikauden tuloksesta sekä laajasta
tuloksesta. Konsernin taseessa määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana
eränään omassa pääomassa.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, eläkejärjestelyistä aiheutuvia varoja ja velkoja, käyvän
arvon suojaukseen tarkoitettuja suojauskohteita ja
käteisvaroina osakkeina
suoritettavia osakeperusteisia
liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon, ja myytävänä olevia omaisuuseriä, jotka on arvostettu joko
kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä, siihen kumpi näistä on alempi. Luvut ovat
miljoonia euroja lukuun ottamatta liitetietoa 7.2. Lähipiiritapahtumat, joka on esitetty tuhansissa euroissa.
1.3. UUDET JA MUUTETUT IFRS-STANDARDIT
Konserni otti vuonna 2021 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut standardit.
Muutokset standardiin IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.4.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
jatkavat jo vuonna 2020 esitetyn käytännön apukeinon voimassaoloa vuodella. Käytännön apukeino
yksinkertaistaa kirjanpitokäsittelyä sellaisten vuokriin liittyvien helpotusten osalta, jotka aiheutuvat suoraan
COVID-19:stä. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutokset standardeihin IFRS 9 ja IFRS 7 IBOR-uudistuksen toisen vaiheen seurauksena (sovellettava
1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) liittyvät asioihin, jotka saattavat vaikuttaa taloudelliseen
raportointiin silloin kun olemassa olevat korkojen vertailuarvot korvataan. Muutokset tarkentavat kuinka
uudistuksen seurauksena tapahtuneet muutokset sopimusperusteisissa rahavirroissa kirjataan sekä tarjoaa
väliaikaisen poikkeuksen suojauslaskennan soveltamiseen, jotta suojauslaskentaa ei tarvitse lopettaa IBOR-
uudistuksen seurauksena. Muutokset sisältävät myös lisäyksiä IFRS 7:n liitetietovaatimuksiin. Muutoksilla ei
ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muilla jo voimassa olevilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole merkittävää vaikutusta
konsernitilinpäätökseen tai muihin esitettäviin tietoihin.
Konserni ottaa vuonna 2022 tai myöhemmin käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet ja muutetut
standardit.
Muutokset standardiin IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat (sovellettava 1.1.2022 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla) täsmentävät niitä kuluja, jotka yhteisön pitää huomioida arvioidessaan sopimuksen
tappiollisuutta. Muutosten on tarkoitus tuoda selkeyttä ja apua standardin yhdenmukaiseen soveltamiseen, ja
niissä käytetään välittömien kulujen lähestymistapaa. Tavaroiden tai palvelujen toimittamisesta tehtyyn
sopimukseen välittömästi liittyvät kulut sisältävät sekä lisämenoja että kohdennettuja sopimustoimintaan
välittömästi liittyviä kuluja. Sopimustoimintaan välittömästi liittyvien kulujen määrittely edellyttää harkintaa.
Muutoksilla ei odoteta olevan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutokset standardiin IAS 16 Aineelliset käyttöoikeushyödykkeet (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla) kieltävät yhteisöjä vähentämästä aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta
mitään tuottoja myydyistä hyödykkeistä, jotka on tuotettu sinä aikana kun omaisuuserää on saatettu sellaiseen
paikkaan ja kuntoon, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Sellaisten hyödykkeiden
myyntituotot ja valmistuskulut kirjataan tuloslaskelmaan. Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
Muutokset standardiin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla) päivittävät viittauksia vuoden 2018 käsitteelliseen viitekehykseen sekä lisäävät poikkeuksen IAS
37:n ja IFRIC 21:n mukaisesti taseeseen merkittäviin velkoihin ja ehdollisiin velkoihin. Lisäksi muutoksilla
selvennetään miksei ehdollisia varoja saa kirjata hankinta-ajankohtana. Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
Muutoksilla* standardiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla) selvennetään velkojen luokittelua joko lyhytaikaisiksi tai pitkäaikaisiksi tilikauden lopussa olevien
oikeuksien mukaan. Yhtiön odotuksilla tai tilinpäätöspäivän jälkeisillä tapahtumilla ei ole vaikutusta luokitteluun.
Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutoksia* on tulossa standardiin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja Practice Statement 2:een (sovellettava
1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset IAS 1:een edellyttävät yhteisön esittävän olennaiset
laatimisperiaatteet merkittävien laatimisperiaatteiden sijaan. Muutokset IFRS Practice Statement 2:een sen
sijaan antavat ohjeistusta esitettävien laatimisperiaatteiden olennaisuuden arviointiin. Muutoksilla ei odoteta
olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutokset* standardiin IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet
(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) selventävät sekä kirjanpidollisten arvioiden että
niiden muutosten määritelmiä. Kirjanpidolliset arviot ovat tilinpäätöksessä esitettyjä rahamääräisiä eriä, joiden
arvostamiseen liittyy epävarmuutta. Lisäksi muutokset selventävät sitä, miten kirjanpidollisten arvioiden
muutokset eroavat laatimisperiaatteiden muutoksista ja virheiden korjauksista. Muutoksilla ei tule olemaan
vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Muutokset* standardiin IAS 12 Tuloverot (sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) edellyttävät
yhtiöiden kirjaavan vuokrien ja käytöstä poistamisesta johtuvien velvoitteiden alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä myös laskennallisia veroja, jos ne aiheuttavat yhtä suuret veronalaiset ja verotuksessa
vähennyskelpoiset väliaikaiset erot. Konserni arvioi standardin vaikutuksia parhaillaan.
IFRS 17 Vakuutussopimukset (sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) koskee
kaikentyyppisiä vakuutussopimuksia (ensivakuutukset ja jälleenvakuutus) riippumatta vakuutuksenantajan
tyypistä sekä tiettyjä takuita ja rahoitusinstrumentteja, joissa on harkinnanvaraisia osallistumisominaisuuksia.
Yleisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa vakuutussopimusten kirjanpitokäsittelyä. Konserni arvioi standardin
vaikutuksia parhaillaan.
Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla, jotka eivät ole vielä voimassa, ei odoteta olevan
merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai muihin esitettäviin tietoihin.
* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2021.
1.4. JOHDON HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää yrityksen johdolta harkintaan perustuvia ratkaisuja sekä
arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin, kuten ehdollisten
varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka nämä jatkuvan arvioinnin alla olevat
harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot pohjautuvat johdon kokemukseen menneestä sekä parhaaseen
näkemykseen nykyhetken tapahtumista ja tulevasta, lopputulemat saattavat erota arvioista.
Olennaisimmat Wärtsilän johdon harkintaan perustuvia arvioita ja oletuksia edellyttävät erät on listattu alla.
Lisätietoa saatavilla vastaavista liitetiedoista.
- myyntituottojen tuloutus erityisesti pitkäaikaisten hankkeiden ja sopimusten osalta (liitetieto 2.2.
Myyntituottojen tuloutus),
- epävarmat veropositiot (liitetieto 2.6. Tuloverot ),
- arvonalentumistestaus (liitetieto 3.1. Liikearvo),
- taloudellisten vaikutusaikojen ja arvonalentumistappioiden viitteiden arviointi (liitetiedot 3.2. Muut
aineettomat hyödykkeet ja 3.3. Aineelliset hyödykkeet),
- vuokrasopimusten vuokra-aikojen määrittely (liitetieto 3.4. Vuokrasopimukset),
- varastojen arvostaminen (liitetieto 4.1. Vaihto -omaisuus),
- myyntisaamisten arvostaminen (liitetieto 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat),
- takuuvarausten ja oikeudenkäynteihin liittyvien varausten kirjaaminen (liitetieto 4.5. Varaukset ),
- verotarkastusten lopputulokset ja verotuksen tappioista kirjattavat laskennalliset verosaamiset (liitetieto
4.6. Laskennalliset verot), ja
- eläke-etuusvelvoitteet (liitetieto 4.7. Eläkevelvoitteet),
Lisäksi liiketoimintojen yhdistämisten kirjanpitokäsittely voi vaatia merkittävää johdon harkintaa (liitetieto 6.1.
Yrityshankinnat).
COVID-19 -pandemian vuoksi Wärtsilä on tarkistanut konsernitilinpäätöksen laatimisessa käytettyjä arvioita ja
oletuksia. COVID-19 -pandemian aiheuttaman tilanteen mahdollinen vaikutus jokaisen arvion merkittäviin
tekijöihin on huomioitu, ja pandemian vaikutus taloudellisessa raportoinnissa käytettyihin arvioihin perustuu
johdon parhaaseen harkintaan.
1.5. MUUTOKSET LAADINTAPERIAATTEISSA
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja rahoitusvelat sisältävät
suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden. Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja rahoitusvelat sisältävät johdannaisinstrumentit, jotka
eivät täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
1.1.2021 alkaen Wärtsilä on mukauttanut laskentaperiaatteitaan johdannaisten tuloksen esittämiseen liittyen.
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten voitot ja tappiot sekä suojauslaskennan alaisten
johdannaisten tehoton osuus kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin, liiketoiminnan muihin kuluihin tai
rahoitustuottoihin ja -kuluihin sen mukaan, minne suojattava erä on kirjattu tuloslaskelmassa. Wärtsilä kirjaa
jatkossakin johdannaisten aika-arvon tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Muutoksen tarkoitus on yhdenmukaistaa suojauksen tuloksen ja suojattavan erän esittäminen
tuloslaskelmassa. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
2. KONSERNIN TALOUDELLINEN TULOS
Osion sisältö:
2.1. SEGMENTTI-INFORMAATIO
2.2. MYYNTITUOTTOJEN TULOUTUS
2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT
2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT
2.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
2.6. TULOVEROT
2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS
2.1. SEGMENTTI-INFORMAATIO
Wärtsilän raportoitavat segmentit ovat Wärtsilä Marine Power, Wärtsilä Marine Systems, Wärtsilä Voyage ja
Wärtsilä Energy. Lisäksi Wärtsilä Portfolio Business raportoidaan muina liiketoimintoina. Segmentit ja muut
liiketoiminnot kattavat sekä laitemyynnin että huoltotoiminnan omissa liiketoiminnoissaan.
Wärtsilän ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM, Chief Operating Decision Maker) on yhtiön toimitusjohtaja,
joka on samalla konsernijohtaja. Häntä tukee johtoryhmä ja joissain tapauksissa myös yhtiön hallitus.
Marine Powerilla, Marine Systemsillä, Voyagella, Energyllä ja Portfolio Businessillä on kullakin oma johtajansa.
Liiketoiminnat toimittavat erilliset taloustietonsa CODM:lle päätöksenteon tueksi. Wärtsilän esittämä segmentti-
informaatio vastaa sisäistä raportointia johdolle. Segmentti-informaatio raportoidaan liiketuloksen tasolle, sillä
liiketuloksen jälkeisiä eriä ei kohdisteta liiketoiminnoille.
Segmenttien ja muiden liiketoimintojen välistä sisäistä myyntiä ei raportoida johdolle, vaan liikevaihto ja
myynnin kustannukset kirjataan suoraan asiaankuuluvalle asiakkaalle, projektille ja tilaukselle. Epäsuorat
kustannukset ja hallintokulut kohdistetaan asiaankuuluvalle segmentille tai muille liiketoiminnoille pääasiassa
liikevaihdon ja henkilöstömäärän mukaan. Konsernin johdon näkemyksen mukaan nämä kohdistusperiaatteet
heijastavat parhaiten kunkin segmentin ja muiden liiketoimintojen todellisia kustannuksia. Kohdistusperiaatteet
tarkistetaan säännöllisin väliajoin.
Wärtsilän päämääränä on kehittää kestävää yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioiden avulla. Puhtaan
ja joustavan energian kysyntä sekä tehokkaiden ja turvallisten kuljetusjärjestelmien tarve vaikuttavat yhä
enemmän asiakkaiden toimintaan. Tämä luo perustan Wärtsilän Smart Marine ja Smart Energy -visioille.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Wärtsilän tavoitteena on johtaa merenkulkualan muutosta kohti älykästä merenkulun ekosysteemiä. Wärtsilä
tarjoaa asiakkaille uusia tapoja luoda arvoa hyödyntämällä tietoverkkoja, digitalisaatiota ja älyteknologiaa.
Vankkana perustana tälle on Wärtsilän asema meri- sekä öljy- ja kaasuteollisuuden johtavana
tuoteinnovaatioiden, integroitujen ratkaisujen ja elinkaaripalvelujen toimittajana.
Wärtsilällä on merenkulkuasiakkaita kaikilla suurimmilla alussegmenteillä, kuten perinteiset kauppalaivat,
kaasutankkerit, risteilyalukset ja matkustajalautat, laivastot ja erikoisalukset. Öljy- ja kaasuteollisuudessa
Wärtsilä palvelee aktiivisesti offshore-laitoksia ja niihin liittyviä aluksia sekä maalla sijaitsevia kaasulaitoksia.
Wärtsilän asiakaskunta koostuu laivanvarustamoista, telakoista ja laivojen liikennöitsijöistä.
Energian tuotanto ja kulutus kehittyvät kohti joustavampia ja kestävämpiä energiajärjestelmiä uusien
teknologioiden muuttuessa yhä edullisemmiksi. Wärtsilä tavoitteena on olla asiakkaidensa luottokumppani ja
valjastaa heidän käyttöönsä optimaalisen energiamurroksen tuottama lisäarvo tarjoamalla keskeiset kestäviin,
luotettaviin ja edullisiin voimantuotantojärjestelmiin tarvittavat teknologiat, palvelut ja ratkaisut.
Wärtsilä Marine Power
Marine Powerin toiminta keskittyy Wärtsilän kattavaan moottori- ja propulsiovalikoimaan. Sen tarjooma –
sisältäen moottorit, generaattorit, vaihdelaatikot, propulsiolaitteet sekä LNG-polttoainekäsittelyn,
energianhallinnan ja typen oksidien vähentämisen teknologiat – tekee Marine Powerista asiakkaiden johtavan
kumppanin meriteollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä etenkin polttoainejoustavuuden ja
hybridiratkaisujen avulla.
Marine Powerilla on kuusi liiketoimintayksikköä: Power Supply, Propulsion, Parts, Performance, Projects sekä
Field Services & Workshops. Wärtsilä Marine Power on suunniteltu tukemaan asiakkaita koko aluksen
elinkaaren ajan. Se suunnittelee, kehittää ja toimittaa korkealaatuisia tuotteita ja ratkaisuja, jotka takaavat
erinomaisen suorituskyvyn ja kykenevät vastaamaan muuttuviin ympäristövaatimuksiin, sekä tukee asiakkaita
laajalla huoltoverkostolla, joka tarjoaa varaosia, pätevää kenttähuoltohenkilöstöä sekä tuote- ja
ratkaisupäivityksiä ja vähentää operatiivista riskiä.
Wärtsilä Marine Systems
Marine Systems koostuu neljästä kokonaisvaltaisia elinkaariratkaisuja tarjoavasta liiketoimintayksiköstä:
Exhaust Treatment, Gas Solutions, Marine Electrical Systems ja Shaft Line Solutions.
Exhaust Treatment -liiketoimintayksikkö kehittää pakokaasujen puhdistamiseen liittyvää liiketoimintaa.
Wärtsilän pakokaasujen puhdistustekniikka on taloudellinen ja ympäristöystävällinen ratkaisu kaikkien uusien
ja olemassa olevien sääntöjen ja määräysten noudattamiseen. Wärtsilän rikkipesurijärjestelmät on suunniteltu
tarjoamaan joustavuutta ja luotettavuutta, missä tahansa asiakkaat toimivatkin.
Gas Solutions -liiketoimintayksikkö on johtava kaasuteknologian ja -palveluiden tarjoaja. Yksikön laajaan
tuotevalikoimaan sisältyy kaasunkuljetusalusten lastinkäsittelyjärjestelmät, nesteytys- ja kaasutusjärjestelmät
eri sovelluksille, polttoainejärjestelmät vaihtoehtoisille moottoriratkaisuille ja polttoaineille sekä uusiutuvan
kaasun järjestelmät, kuten biokaasuun liittyvät modernisointi- ja nesteytysratkaisut.
Marine Electrical Systems -liiketoimintayksikkö tarjoaa sähköjärjestelmien kokonaisratkaisuja niche-
markkinoilla kuten merivoimat ja superjahdit. Yksikkö vastaa koko projektista aina perussuunnittelusta
käyttöönottoon asti.
Shaft Line Solutions -liiketoimintayksikkö (entinen Seals & Bearings) tarjoaa ympäri maailmaa sijaitsevilta
tehtailtaan ja palvelupisteiltään tiivisteisiin ja laakereihin liittyviä kokonaisvaltaisia, integroituja ratkaisuja.
Yksikön ydinmarkkinoita ovat merivoima-, kauppalaiva- ja risteilyalussegmentit.
Wärtsilä Voyage
Voyage tukee laivamatkojen toteuttamistavan muutosta hyödyntämällä uusimpia digitaalisia teknologioita, jotka
parantavat turvallisuutta, tehokkuutta ja luotettavuutta sekä vähentävät päästöjä. Yhdistämällä
komentosiltajärjestelmät, pilvidatan hallinnan, datapalvelut, päätöksenteon tukityökalut ja pääsyn
reaaliaikaiseen tietoon Voyage on mukana luomassa tulevaisuuden digitaalista ekosysteemiä. Voyagella on
yksi suurimmista asennetuista laitekannoista ja tarjoomista koskien navigointi-, automaatio-, simulaatio- ja
koulutusratkaisuja sekä laivaliikenteen ohjausratkaisuja.
Voyage palvelee keskeisiä markkinasegmenttejä, kuten risteilyaluksia, matkustajalauttoja, kauppalaivoja ja
merivoimia, sekä myös muita kuin aluksia, kuten esimerkiksi satamaviranomaisia ja merenkulkulaitoksia.
Voyage toimii sekä uusien että jo olemassa olevien alusten markkinoilla. Voyage toteuttaa kasvustrategiaa,
joka perustuu innovatiiviseen tuotekehitykseen, järjestelmäintegraatioon, liitettävyyteen, etätoimintoihin ja
kyberturvallisuuteen älykkään merenkulun ekosysteemin kehityksen mukaisesti.
Wärtsilä Energy
Wärtsilän tarjooma sisältää joustavat voimalaitosratkaisut, energian hallinta- ja varastointijärjestelmät sekä
koko elinkaaren kattavat palvelut, jotka parantavat tehokkuutta ja varmistavat suorituskyvyn.
Wärtsilän kolme tärkeintä asiakassegmenttiä energiamarkkinoilla ovat sähkölaitokset, itsenäiset
voimantuottajat ja teollisuusasiakkaat. Wärtsilän energiaratkaisut soveltuvat hyvin monenlaisiin tarkoituksiin,
esimerkiksi perusvoiman tuotantoon, kantaverkon vakautta varmistavaan tuotantoon, kuormitushuippujen
tasaamiseen, kuormaa seuraavaan tuotantoon sekä tuuli- ja aurinkovoiman integrointiin. Wärtsilä tarjoaa
asiakkailleen kattavaa energiajärjestelmäosaamista, mukaan lukien täysin integroidut laitteet ja ohjelmistot
sekä lisäarvoa tuottavat elinkaaripalvelut.
Wärtsilä Portfolio Business
Portfolio Business raportoidaan muina liiketoimintoina.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Portfolio Business koostuu useista liiketoimintayksiköistä, joita johdetaan itsenäisesti. Tavoitteena on
nopeuttaa yksiköiden tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa niiden koko potentiaali yritysmyyntien tai muiden
strategisten vaihtoehtojen kautta. Portfolio Business kattaa säiliönohjausjärjestelmät, veden- ja
jätteenkäsittelyn sekä vesivoimaratkaisujen ja turbiinihuollon liiketoiminnan American Hydron.
Portfolio Business sisälsi myös viihdejärjestelmät- sekä muuntajat-liiketoimintayksiköt yritysmyynteihin asti.
Huhtikuussa 2021 Wärtsilä myi 100% viihdejärjestelmät-liiketoimintayksikön, Wärtsilä Funa GmbH:n,
osakkeista, ja heinäkuussa 2021 Wärtsilä myi 100% Wärtsilä EUROATLAS GmbH:n osakkeista. Wärtsilä
EUROATLAS kuului muuntajat-liiketoimintayksikköön.
2021
MEUR
Marine
Power
Marine
Systems
Voyage
Energy
Portfolio
Business
Yhteen-
sä
Liikevaihto
1 863
654
279
1 861
121
4 778
Poistot ja arvonalentumiset
-73
-20
-23
-31
-14
-162
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksista
3
0
0
0
0
3
Liiketulos
180
47
-39
134
-9
314
prosentteina liikevaihdosta
(%)
9,7
7,2
-14,1
7,2
-7,5
6,6
Vertailukelpoinen liiketulos
195
52
-28
136
2
357
prosentteina liikevaihdosta
(%)
10,5
7,9
-9,9
7,3
1,6
7,5
2020
MEUR
Marine
Power
Marine
Systems
Voyage
Energy
Portfolio
Business
Yhteen-
sä
Liikevaihto
1 748
808
248
1 620
181
4 604
Poistot ja arvonalentumiset
-68
-20
-27
-32
-28
-174
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksista
2
3
Liiketulos
134
81
-42
91
-29
234
prosentteina liikevaihdosta
(%)
7,7
10,0
-17,0
5,6
-16,2
5,1
Vertailukelpoinen liiketulos
137
83
-41
101
-6
275
prosentteina liikevaihdosta
(%)
7,8
10,3
-16,5
6,3
-3,1
6,0
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Wärtsilä esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, joita ei ole määritelty IFRS-standardeissa. Vaihtoehtoiset
tunnusluvut ovat johdon seuraamia ja käyttämiä tunnuslukuja heidän arvioidessaan yhtiön liiketoiminnan
kehitystä ja taloudellisesta tilannetta. Vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat hyödyllistä tietoa myös
pääomamarkkinoille.
Wärtsilän esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään IFRS-tunnusluvuista. Vaihtoehtoisten
tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat.
Wärtsilä julkistaa tiettyjä vertailukelpoisia tunnuslukuja kausien vertailtavuuden parantamiseksi. Tietyt tuotot ja
kulut esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, kun niillä on merkittävä vaikutus konsernin
tuloslaskelmaan. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuvat tuloista ja kuluista, jotka johtuvat Wärtsilän
toiminnan kapasiteetin sopeuttamiseen tähtäävistä uudelleenjärjestelytoimista. Ne voivat myös sisältää muita
tuottoja ja kuluja, jotka eivät liity Wärtsilän normaaliin liiketoimintaan, kuten arvonalentumistappiota,
yrityshankintoihin liittyviä kuluja, kolmansien osapuolten kanssa käydyn oikeudenkäynnin seurauksena
kirjattuja kuluja tai lopetettuihin toimintoihin liittyviä odottamattomia velvoitteita.
Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisesta liiketuloksesta liiketulokseen on esitetty alla olevassa taulukossa.
Tuloksen määreet ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
MEUR
2021
2020
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA
388
308
Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot
-31
-33
Vertailukelpoinen liiketulos
357
275
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Henkilöstön vähentämiseen liittyvät kulut
-14
-12
Arvonalentumiset ja alaskirjaukset
-10
-22
Voitot ja tappiot yritysmyynneistä
-1
6
Muut kulut
-18
-14
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
-43
-41
Liiketulos
314
234
Konsernitason tiedot
Segmentti-informaation lisäksi Wärtsilä raportoi segmenttien sekä muiden liiketoimintojen yhteenlasketun
palveluiden liikevaihdon.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Wärtsilän maantieteelliset raportointialueet ovat Suomi, muu Eurooppa, Aasia, Amerikka ja muut.
Maantieteellinen informaatio määräytyy liikevaihdon osalta asiakkaan kotimaan mukaan sekä pitkäaikaisten
varojen osalta sen mukaan, missä ne sijaitsevat. Pitkäaikaiset varat koostuvat liikearvosta, muista
aineettomista hyödykkeistä, aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuuseristä sekä sijoituksista
osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
Maantieteellinen informaatio
Tilikausilla 1.1.–31.12.2021 ja 1.1.–31.12.2020 Wärtsilällä ei ole ollut yksittäisiä merkittäviä asiakkaita eikä
maita. Myynti Yhdysvaltoihin oli 16% (11) ja myynti Kiinaan 9% (10) kokonaisliikevaihdosta.
MEUR
2021
2020
Liikevaihto
Suomi
73
98
Muu Eurooppa
1 518
1 445
Aasia
1 464
1 570
Amerikka
1 286
1 077
Muut
437
415
Yhteensä
4 778
4 604
Pitkäaikaiset varat
Suomi
409
329
Muu Eurooppa
1 533
1 515
Aasia
112
97
Amerikka
246
235
Muut
7
6
Yhteensä
2 307
2 183
Palveluiden liikevaihto
MEUR
2021
2020
Liikevaihto
Marine Power, palvelut
1 226
1 096
Marine Systems, palvelut
211
219
Voyage, palvelut
105
85
Energy, palvelut
891
782
Portfolio Business, palvelut
67
74
Yhteensä
2 499
2 255
2.2. MYYNTITUOTTOJEN TULOUTUS
Laadintaperiaatteet
Tuotot on esitetty nettona, josta on vähennetty välilliset verot, sopimussakot ja alennukset. Tuotot kirjataan,
kun tavaroiden hallinta tai palvelu luovutetaan asiakkaalle, siihen määrään, jonka konserni arvioi olevansa
oikeutettu saamaan kyseisten tavaroiden ja palveluiden luovutuksesta. Transaktion hintaan saattaa sisältyä
erilaisia elementtejä, kuten sopimussakkoja, suoritusbonuksia ja alennuksia. Muuttuva vastike sisällytetään
tuottoihin vain siihen määrään, johon ei erittäin todennäköisesti kohdistu merkittävää peruutusta.
Raportointipäivään mennessä kirjattu tuotto kuvastaa Wärtsilän tuottaman palvelun arvoa asiakkaalle.
Konserni kirjaa myyntituottoa sitä mukaa kun yksilöidyn suoritevelvoitteen mukaista tavaraa tai palvelua
luovutetaan asiakkaalle. Yleensä tavara tai palvelu katsotaan luovutetuksi, kun asiakas saa määräysvallan
siihen. Määräysvalta siirtyy joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa.
Wärtsilä keskittyy merenkulku- ja energiamarkkinoille laitteiden, ratkaisujen ja palvelujen toimittajana.
Asiakassopimuksista saadut tuotot ovat peräisin neljästä eri tulotyypistä: tuotteista, tuotteista ja palveluista,
projekteista sekä pitkäaikaisista sopimuksista. Kaikkia tulotyyppejä esiintyy kaikissa
raportointisegmenteissä ja muissa liiketoiminnoissa: Wärtsilä Marine Powerissa, Wärtsilä Marine
Systemsissä, Wärtsilä Voyage issa, Wärtsilä Energyssä ja Wärtsilä Portfolio Businessissä.
Tuotemyynnit koostuvat varaosien ja standardilaitteistojen myynneistä, joista tuotot kirjataan sillä hetkellä,
kun tuotteiden hallinta luovutetaan asiakkaalle, yleensä tavaroiden toimittamisen yhteydessä.
Tuotemyyntisopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritevelvoitteen.
Tuo tteet ja palvelut -tyyppiset tulot liittyvät lyhytaikaisiin palvelusuorituksiin, joihin sisältyy palvelun ja
laitteiden yhdistelmän toimittaminen. Tuotto kirjataan sillä hetkellä, kun palvelu suoritetaan. Tuotteet ja
palvelut -tyyppiset sopimukset sisältävät pääasiassa yhden suoritevelvoitteen.
Projekteja on sekä lyhyt- että pitkäaikaisia. Sopimusehdoista ja sopimuksen kestosta riippuen tuloutus
tapahtuu joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Laajamittaisissa, insinööritekniikkaa vaativissa
järjestelmä- tai laitetoimituksissa, kuten Energyn voimaloissa ja energian varastointijärjestelmissä sekä
Marine Systemsin kaasuratkaisujen toimitussopimuksissa, tuloutus tapahtuu ajan kuluessa, koska
konsernilla ei ole siihen asti tuotetulle omaisuuserälle vaihtoehtoista käyttöä ja konsernilla on oikeus saada
siitä maksu. Näihin liittyvät sopimukset sisältävät yleensä yhden suoritevelvoitteen, jonka täyttämisaste
määritellään kulupohjaisen menetelmän avulla (cost-to-cost), jossa myynnit ja tuotot kirjataan kunkin
sopimuksen osalta sen perusteella paljonko on toteutuneiden kulujen suhde arvioituihin kokonaiskuluihin.
Räätälöidyt laitetoimitusprojektit tuloutetaan yhtenä ajankohtana kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle,
yleensä toimituksen yhteydessä. Näihin liittyvät sopimukset sisältävät tavallisesti yhden suoritevelvoitteen,
mutta tietyissä tilanteissa, jos sopimus sisältää useita toimituksia, niitä voidaan pitää erillisinä
suoritevelvoitteina. Räätälöityä laitemyyntiä on pääasiassa Marine Powerissa ja Marine Systemsissä.
Palvelutoimintaan liittyvistä projekteista, kuten modernisointi- ja parannusprojekteista, myyntituotot kirjataan
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
ajan kuluessa, koska asiakaalla yleensä on määräysvalta paranneltavaan omaisuuserään. Näihin liittyvät
sopimukset sisältävät yleensä yhden suoritevelvoitteen.
Pitkäaikaiset sopimukset sisältävät pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset, jotka tuloutetaan ajan
kuluessa, koska asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa saamaansa palvelua. Täyttämisaste määritellään
kulupohjaisen menetelmän avulla (cost-to-cost), jossa myynnit ja tuotot kirjataan kunkin sopimuksen osalta
sen perusteella paljonko on toteutuneiden kulujen suhde arvioituihin kokonaiskuluihin. Näihin liittyvät
sopimukset sisältävät yleensä yhden suoritevelvoitteen per installaatio. Pitkäaikaiset sopimukset kerryttävät
tuottoja pääasiassa Energyssä ja Marine Powerissa.
Asiakassopimukset sisältävät usein Wärtsilän yleisten ehtojen mukaisia takuita, joita pidetään osana
asiakkaalle annettua lupausta. Laajat takuut tai takuut, jotka asiakas on vapaaehtoisesti ostanut, on
ilmoitettu erillisinä suoritevelvoitteina ja ne tuloutetaan tasaisesti takuuajan aikana.
Ajan kuluessa kirjattavat tuotot arvostetaan panokseen perustuvalla menetelmällä (syntyneiden menojen
perusteella arvioitu edistyminen), kun sopimuksen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Kun
lopputulosta ei pystytä luotettavasti määrittämään, aiheutuneet kulut rasittavat sen raportointikauden
tulosta, jolloin ne syntyvät, mutta tulot kirjataan vain siltä osin kuin yhtiö saa todellisten kustannusten
määrää vastaavia tuloja. Kaikki tappiot kirjataan kuluiksi välittömästi. Jos tavaroiden ja palveluiden tuotot
kirjataan tiettynä ajankohtana, tämä hetki määräytyy sen mukaan, milloin hallinta luovutetaan asiakkaalle.
Hallinnan luovutus perustuu pääasiassa riskien ja etujen siirtymiseen toimitusehdon mukaisesti.
Jos saman asiakkaan kanssa on lyhyen aikavälin kuluessa solmittu useita sopimuksia, arvioidaan
sopimuksia yhdessä.
Konserni soveltaa asiakassopimuksiin liittyvien merkittävien rahoituskomponenttien osalta IFRS 15.63:n
mukaista käytännön apukeinoa. Jos sopimuksessa sovittujen maksujen ja asiakkaalle luvattujen tavaroiden
tai palvelun luovutuksen välinen aika on korkeintaan yksi vuosi, mahdollisen merkittävän
rahoituskomponentin osalta ei tehdä oikaisua.
Konserni soveltaa myös IFRS 15.94:ssä esitettyä käytännön apukeinoa, jonka mukaan yritys voi kirjata
kuluiksi sopimuksen hankkimisesta syntyvät lisäkustannukset, jos kirjattavan omaisuuserän poistoaika olisi
korkeintaan yksi vuosi. Wärtsilälle ei ole syntynyt mitään sellaisia sopimuksen hankkimiseen liittyviä kuluja,
jotka olisi kirjattava omaisuuseräksi.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Myyntituotot tietyistä projekteista ja pitkäaikaisista sopimuksista kirjataan ajan kuluessa panokseen
perustuvalla menetelmällä, kun tulos pystytään luotettavasti määrittämään. Edistyminen ja kannattavuus
perustuvat johdon arvioihin, jotka edellyttävät merkittävää harkintaa valmiusasteesta,
kokonaiskustannuksista ja hankkeen valmistumisajankohdasta. Näitä arvioita tarkistetaan säännöllisesti.
Kirjattuja myyntituottoja ja kustannuksia oikaistaan projektin aikana, kun oletuksia koko projektin
lopputulemasta päivitetään. Muutokset oletuksissa johtuvat ensisijaisesti projektin tai sopimuksen
aikataulujen, toimitusten laajuuden, teknologian, kustannusten sekä mahdollisten muiden tekijöiden
muutoksista.
Sopimuksiin sisältyvien erotettavissa olevien tavaroiden ja palveluiden yksilöinti erillisiksi suoritevelvoitteiksi
edellyttää harkintaa, millä voi olla vaikutusta tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.
Projektisopimuksiin liittyy yleensä erilaisia harkinnanvaraisia elementtejä. Johto arvioi uudelleen kunakin
raportointikauden päättymispäivänä transaktion hinnan, mikä edellyttää merkittävää harkintaa, koska tämä
vaikuttaa tuoton kirjaamisajankohtaan. Myös saamisten arvostamiseen liittyy arvioita, jotka liittyvät lähinnä
saamisten todennäköisyyteen.
Jos erilliset sopimukset saman asiakkaan kanssa on neuvoteltu yhdessä tai ne liittyvät jollain muulla tavoin
toisiinsa, ne pitää käsitellä yhtenä sopimuksena. Tämän määrittely edellyttää harkintaa. Tuoton kirjaamisen
ajankohta ja määrä voivat vaihdella riippuen siitä, käsitelläänkö erillisiä sopimuksia useana vai yhtenä
sopimuksena.
Takuuvaraus kirjataan myyntituoton tuloutuksen yhteydessä. Varaus perustuu kokemusperäiseen tietoon
tulevien ja nykyisten vaateiden hoitamiseen tarvittavan takuuvarauksen tasosta. Tuotteisiin voi sisältyä
uutta, monimutkaista teknologiaa, mikä osaltaan vaikuttaa kyseisiin arvioihin ja voi johtaa siihen, etteivät
aiemmin tehdyt varaukset aina ole riittäviä.
Liikevaihto tulotyypeittäin ja suoritevelvoitteiden täyttämisen ajankohta
2021
MEUR
Marine
Power
Marine
Systems
Voyage
Energy
Portfolio
Business
Yhteen
-sä
Yhtenä ajankohtana
Tuotteet
632
137
22
351
23
1 165
Tuotteet ja palvelut
321
65
50
92
8
535
Projektit
681
183
130
298
39
1 332
Yhteensä
1 634
385
201
741
70
3 032
Ajan kuluessa
Projektit
71
266
73
792
50
1 252
Pitkäaikaiset sopimukset
157
3
5
328
494
Yhteensä
229
269
78
1 120
50
1 746
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Yhteensä
1 863
654
279
1 861
121
4 778
2020
MEUR
Marine
Power
Marine
Systems
Voyage
Energy
Portfolio
Business
Yhteen
-sä
Yhtenä ajankohtana
Tuotteet
586
139
21
319
27
1 091
Tuotteet ja palvelut
309
60
47
88
8
511
Projektit
641
347
102
402
56
1 548
Yhteensä
1 536
546
169
809
90
3 150
Ajan kuluessa
Projektit
71
259
71
517
91
1 010
Pitkäaikaiset sopimukset
142
2
7
293
445
Yhteensä
213
261
79
811
92
1 455
Yhteensä
1 748
808
248
1 620
181
4 604
2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut ovat tuottoja ja kuluja, jotka eivät suoraan liity konsernin operatiiviseen
toimintaan.
Liiketoiminnan muut tuotot pitää sisällään esimerkiksi omaisuuserien myyntivoitot ja säännöllisiä tuottoja,
kuten vuokratulot ja liiketoimintojen yhdistymisestä syntyvät tuotot, jotka eivät liity suoraan konsernin
ensisijaiseen liiketoimintaan. Liiketoiminnan muut tuotot sisältää myös avustukset, jotka kirjataan
tuloslaskelmalle systemaattisella tavalla niille kausille, joiden aikana kuluja on syntynyt.
Liiketoiminnan muut kulut pitää sisällään esimerkiksi matkakulut, laki- ja konsultointikulut, vuokrakulut,
vapaaehtoiset henkilöstökulut ja hallinnolliset kustannukset. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan myös
kulut sekä lyhytaikaisista että vähäarvoisia omaisuuseriä koskevista vuokrasopimuksista. Myös
omaisuuserien myyntitappiot ja vuokrasopimusten muutoksiin ja päättämisiin liittyvät kulut kirjataan
liiketoiminnan muihin kuluihin.
Liiketoiminnan muut tuotot
MEUR
2021
2020
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot
3
11
Julkiset avustukset
15
17
Romun myyntituotot
2
2
Sivutuotteiden myyntituotot
4
2
Tilausten peruutuksiin liittyvät tuotot*
23
2
Vakuutuskorvaukset
7
3
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten voitot sekä
suojauslaskennan tehoton osuus**
11
Muut***
19
24
Yhteensä
85
61
* Tilausten peruutuksiin liittyvät kulut ovat vastaavilla kulutileillä.
** Suojauslaskennan tehottomuus on 2 miljoonaa euroa.
*** Muut ei pidä sisällään merkittäviä yksittäisiä eriä.
Liiketoiminnan muut kulut
MEUR
2021
2020
Matkakulut
84
75
Vuokrakulut
41
40
Laki- ja konsultointikulut
81
77
IT-kulut
66
59
Muut henkilöstöön liittyvät kulut
49
48
Hallinnolliset kustannukset
38
39
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten tappiot sekä
suojauslaskennan tehoton osuus*
11
Muut**
97
93
Yhteensä
467
431
* Suojauslaskennan tehottomuus on 4 miljoonaa euroa.
** Muut ei pidä sisällään merkittäviä yksittäisiä eriä.
1.1.2021 alkaen suojauslaskennan alaisten johdannaisten tehoton osuus kirjataan liiketoiminnan muihin
tuottoihin, liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin sen mukaan, minne suojattava erä on
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
kirjattu tuloslaskelmassa. Lisätietoa laadintaperiaatteen muutoksesta on saatavilla kohdassa 1.5. Muutokset
laadintaperiaatteissa.
2.4. MAT ERIAALIT JA PALVELUT
Laadintaperiaatteet
Materiaalit ja palvelut sisältävät kulut tavarantoimittajilta tuotantoa varten ostetuista tarvikkeista ja
hyödykkeistä. Alennukset ja ostoihin liittyvien verojen hyvitykset on huomioitu kuluja vähentäen. Myös
ostovelkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat mukana materiaaleissa ja palveluissa.
MEUR
2021
2020
Ostot tilikauden aikana
-1 679
-1 475
Varastojen muutos
-5
-50
Ulkopuoliset palvelut
-1 030
-1 026
Yhteensä
-2 714
-2 551
2.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
Laadintaperiaatteet
Työsuhde -etuuksia ovat työsuorituksista tai työsuhteen päättämisestä eri muodoissa maksettavat
vastikkeet. Konsernilla on myös osakeperusteisia maksuja sekä muita henkilöstökuluja.
Osakeperusteisten pitkäaikaisten palkitsemisjärjestelmien arvostaminen riippuu kunkin järjestelmän
ehdoista. Yhtiön osakkeina suoritettavat palkkio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon myöntämispäivän
mukaisesti. Käteisenä suoritettavat palkkio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon raportointipäivän
mukaisesti, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Markkinaperusteiset oikeuden syntymisehdot, kuten osakehinnan kehitys, huomioidaan palkkio-oikeuden
käypää arvoa määrittäessä. Oikeuden syntymisehdot, jotka eivät ole markkinaperusteisia, kuten yhtiön
tuottama taloudellinen lisäarvo (EVA ) tai edellytetty palvelusaika, huomioidaan arvioitaessa niiden
osakkeiden lukumäärää, joihin oikeus syntyy. Arvioita niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oikeus syntyy,
tarkistetaan kunkin raportointikauden lopussa, ja muutos kirjataan tuloslaskelmaan.
Osakeperusteisten pitkäaikaisten palkitsemisjärjestelmien kulut kirjataan työsuhde-etuuksista aiheutuviin
kuluihin tuloslaskelmaan järjestelmän edellyttämän palvelusajan aikana. Kulut yhtiön osakkeina
suoritettavista palkkio-oikeuksista kirjataan omaa pääomaa vastaan, ja kulut käteisenä suoritettavista
palkkio-oikeuksista kirjataan velkoja vastaan.
Kun yhtiö on velvollinen pidättämään ja suorittamaan veroviranomaiselle käteisenä työntekijän
verovelvoitteen niihin osakkeisiin liittyen, joihin hänelle on syntynyt oikeus, tämä osuus huomioidaan
samalla tavalla kuin osakkeina suoritettava osuus.
Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä ja työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, jotka
perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai
etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat kiinteät maksut maksetaan erilliselle yhtiölle, kuten
vakuutusyhtiölle, ja kirjataan tuloslaskelmalla työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi sillä kaudella, johon
ne kohdistuvat. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen,
mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.
Laadintaperiaatteet etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyen on esitetty liitetiedossa 4.7. Eläkevelvoitteet.
MEUR
2021
2020
Palkat ja palkkiot
1 009
984
Eläkekulut
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
9
12
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt
77
64
Muut henkilösivukulut
136
132
Yhteensä
1 230
1 192
Lisätietoja johdon palkitsemisesta liitetiedossa 7.2. Lähipiiritapahtumat.
Pitkäaikaiset palkitsemisjärjestelmät
Palkkoihin ja palkkioihin sisältyy 8 miljoonaa euroa (7) kulua osakeperusteisista pitkäaikaisista
palkitsemisjärjestelmistä. Tilikauden 2021 lopussa Wärtsilällä oli voimassa kolme pitkäaikaista
palkitsemisjärjestelmää.
Kaksi palkitsemisjärjestelmistä perustuu yhtiön osakkeen markkina-arvon kehitykseen ennalta määrätyllä
aikavälillä ja palkkiolle on asetettu yläraja. Kun palkitsemisjärjestelmä päättyy ja työssäoloehto täyttyy, palkkio
suoritetaan osakkeina (2019–2021 ja 2020–2022 ohjelmat). Johtoryhmän jäsenten tulee hankkia Wärtsilän
osakkeita 50%:lla saamistaan nettopalkkioista, kunnes omistus, jonka määrä vastaa arvoltaan henkilön
perusvuosipalkkaa bruttona, on saavutettu.
Kyseisissä palkitsemisjärjestelmissä maksettavan palkkion suuruus perustuu osakkeen kolmen vuoden
kurssikehitykseen. Vuoden 2019–2021 ohjelmassa on 3.984.750 palkkio-oikeutta ja vuoden 2020–2022
ohjelmassa 7.028.500 palkkio-oikeutta. Vuoden 2019–2021 ohjelmassa osakkeen lähtöhintana on 16,76 euroa
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
ja vuoden 2020–2022 ohjelmassa 11,10 euroa. Palkitsemisjärjestelmissä huomioidaan 100% niiden
juoksuaikana maksettavista osingoista. Vuoden 2019–2021 ohjelmassa maksettava palkkio voi olla
korkeintaan 6,56 euroa per palkkio-oikeus ja vuoden 2020–2022 ohjelmassa 4,31 euroa per palkkio-oikeus.
Ohjelman 2019–2021 myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo on 2,69 euroa per palkkio-oikeus ja
ohjelman 2020–2022 1,34 euroa per palkkio-oikeus.
Kolmas pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä on vuosille 2021–2023. Se on suoritusperusteinen osakeohjelma,
jonka mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön
tuottamalle taloudelliselle lisäarvolle saavutetaan ja työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä
perustuu saavutettuun EVA -tasoon, jonka yläraja on asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on
asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan.
Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 3.559.203
osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä.
Ohjelman 2021–2023 myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on 8,42 euroa.
2021
2020
Henkilöstö keskimäärin
17 461
18 307
Henkilöstö tilikauden lopussa
17 305
17 792
2.6. TULOVEROT
Laadintaperiaatteet
Tuloslaskelman verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tuloksesta paikallisten
säännösten mukaan maksettavaksi tulevat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä
laskennallisten verojen muutoksen. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät
verovaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan
kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin
laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Kauden verokulu on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevien tai jo hyväksyttyjen, mutta ei vielä
lainvoimaisten verolakien perusteella niissä maissa, joissa konserniyhtiöt operoivat ja joissa niillä on
verotettavaa tuloa.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Konserni on velvollinen maksamaan tuloveroja usean toimivallan alueella, joten tuloverojen ja verovelkojen
laskenta edellyttää harkintaa ja arviointia. Johto pyrkii tuloveropositioiden säännöllisellä arvioinnilla
tunnistamaan tilanteet, joihin liittyy verosäännösten tulkintaan liittyvää epävarmuutta. Epävarmoihin
veropositioihin liittyvät varaukset kirjataan, kun pidetään todennäköisenä, että veroviranomaiset eivät tule
hyväksymään positioita. Kirjattu varaus perustuu arvioon veroviranomaisille maksettavien lopullisten
verojen määrästä.
MEUR
2021
2020
Tuloverot
tilikaudelta
-88
-107
edellisiltä tilikausilta
-9
8
Laskennallisten verojen muutos
syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot
-5
40
verokantojen muutoksen vaikutus
-1
Yhteensä
-103
-58
Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja
296
191
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20,0%
-59
-38
Verokannan muutoksen vaikutus
-1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus
15
Verovapaiden tulojen ja vähennyskelvottomien kulujen vaikutus
-4
-7
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulosten vaikutus
1
1
Kirjaamattomien verotappioiden hyödyntäminen
1
2
Käyttämättömät tilikauden tappiot
-18
-25
Muut verot*
-11
-14
Muut jaksotuserot
-1
Tuloverot edellisiltä tilikausilta
-9
8
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut verot
-103
-58
Efektiivinen verokanta (%)
34,7
30,3
* Muut verot koostuvat pääosin hyödyntämättä jääneistä lähdeveroista ja muista kuin suoraan verotettavaan
tuloon perustuvista veroista.
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot esitetään Laajassa tuloslaskelmassa. Laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen muutokset esitetään liitetiedossa 4.6. Laskennalliset verot.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Wärtsilässä on vireillä verotarkastuksia joissakin maissa, mistä voi aiheutua jälkiveropäätöksiä ja niistä johtuvia
veroja liitännäismaksuineen.
2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona
olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla kauden aikana.
Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset maksut
Wärtsilällä on pitkäaikaisia palkitsemisjärjestelmiä, jotka voidaan suorittaa osakkeina. Nämä ehdollisesti
liikkeeseen laskettavat osakkeet lasketaan liikkeeseen, kun tietyt ennaltamääritellyt ehdot
palkitsemisjärjestelmässä täyttyvät palkitsemisjärjestelmän ehdoissa asetetun aikaikkunan puitteissa. Jos
suoritus tapahtuisi raportointipäivänä, siitä seuraisi 1.326.045 osakkeen liikkeeseenlasku. Näitä osakkeita
pidetään potentiaalisina kantaosakkeina, joilla on laimentava vaikutus EPS:iin.
MEUR
2021
2020
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
194
134
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana
590 579 335
591 723 390
Laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
kauden aikana
1 326 045
-
Laimennetun EPS:in laskennassa käytettävä ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana
591 905 380
-
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos:
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, euroa
0,33
0,23
Tulos/osake (EPS), laimennettu, euroa
0,33
-
Lisätietoja osakkeiden lukumäärästä esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
3. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET
Osion sisältö:
3.1. LIIKEARVO
3.2. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
3.3. AINEELLISET HYÖDYKKEET
3.4. VUOKRASOPIMUKSET
3.5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
3.1. LIIKEARVO
Laadintaperiaatteet
Liiketoimintojen yhdistämisissä muodostuva liikearvo on jäännöserä, joka syntyy vähennettäessä
hankintamenosta hankkijaosapuolen osuus hankitun kohteen käypään arvoon arvostetusta
nettovarallisuudesta hankintapäivänä. Hankintameno arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon
sisältäen myös mahdollisen aikaisemman omistuksen hankinnan kohteessa.
Liikearvon kohdistaminen
Yrityshankinnoissa syntyvä liikearvo on kohdistettu toimintasegmenteille ja muille liiketoiminnoille, jotka ovat
myös konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt liikearvon arvonalentumistestauksessa. Nämä ovat Marine
Power, Marine Systems, Voyage, Energy ja Portfolio Business.
Liikearvon arvonalentumiset
Rahavirtaa tuottaviin yksiköihin kohdistuvan liikearvon tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai
useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan liikearvosta kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Mahdollisen arvonalentumisen määrittämiseksi konsernin omaisuus jaetaan pienimpiin
mahdollisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin (RTY), jotka ovat pääosin riippumattomia muista yksiköistä ja
joiden rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Liikearvon käyttöarvo perustuu
kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa oleviin arvioituihin tuleviin
diskontattuihin nettorahavirtoihin.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä
rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin. Liikearvosta
kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon muodossa kaikille rahavirtaa tuottaville
yksiköille vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Käyttöarvon
määrittämisessä käytetään arvioita tulevasta markkinakehityksestä, kuten kasvua ja kannattavuutta sekä
muita olennaisia tekijöitä. Vaikutuksiltaan merkittävimpiä arvioiden perustana olevia tekijöitä ovat myynnin
kasvu markkina-alueella, liiketulos, omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika, tulevat investointitarpeet sekä
diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin tulevaisuudessa
kertyviin rahavirtoihin.
Liikearvo 2021
MEUR
2021
Wärtsilä-konserni
Wärtsilä 1.1.
1 325
Muutokset valuuttakursseissa
49
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin
-1
Wärtsilä 31.12.
1 374
Vuoden 2021 aikana Wärtsilä on luokitellut Delivery Centre Santanderin myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.
Delivery Centre Santander kuuluu Marine Poweriin.
MEUR
Marine
Power
Marine
Systems
Voyage
Energy
Portfolio
Business
Yhteensä
Wärtsilä 31.12.2021
553
171
101
520
28
1 374
Vuosittainen liikearvon arvonalentumistestaus
Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen kolmannen kvartaalin aikana. Määrittääkseen
sen, onko mitään viitteitä liikearvon arvonalentumisesta, Wärtsilä vertasi kunkin liiketoiminnan kerrytettävissä
olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.
Marine Powerille, Marine Systemsille, Voyageille ja Energylle kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin
diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tilauskantaan ja
viiden vuoden ennakoituihin rahavirtoihin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennakoidut rahavirrat perustuivat
olemassa olevien aineellisten hyödykkeiden käyttämiseen niiden nykyisessä kunnossaan tavanomaisilla
ylläpitokustannuksilla, pois lukien mahdolliset tulevat yrityshankinnat. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen
saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää.
Portfolio Businessin liiketoimintayksiköille kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin enimmäkseen
perustuen diskontattujen rahavirtojen menetelmään. Yhdelle liiketoimintayksikölle, joka testaushetkellä oli
luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin perustuen arvioihin
sen yritysarvosta.
Loppuarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin
kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä laskelmassa käytettiin seuraavia prosentteja:
Loppuarvon kasvuvauhti, %
2021
Marine Power
1,5
Marine Systems
1,5
Voyage
2,5
Energy
2,0
Portfolio Business
1,0
Arvonmäärityksessä avaintekijöitä ovat maailman talouden kasvu ja erityisesti globaalien energiamarkkinoiden
kehitys, globaali laivanrakennusteollisuus sekä niihin liittyvien palveluiden kysyntä. Markkinoiden
kokonaiskustannusten arvioidun kehityksen nähdään vaikuttavan kannattavuustasoon, kun taas yksittäisten
kuluerien hintakehityksellä ei ole olennaista merkitystä laskelmiin. Avaintekijä tuotteiden ja laitteiden
uusmyynnin arvonmäärityksessä on maailman talouden kasvu, kun taas avaintekijät palveluiden osalta liittyvät
myös vastaavien palveluiden kysyntään ja arvioihin työkustannusten kehityksestä markkinoilla.
Diskonttauskorkona käytetään Wärtsilän määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja
(WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta,
lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Wärtsilä on käyttänyt seuraavia WACC -prosentteja
laskelmissaan:
Painotettu pääomakustannus (WACC), %
2021
Marine Power
8,0
Marine Systems
7,7
Voyage
8,1
Energy
8,3
Portfolio Business
8,4
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille
raportointikaudella, joka päättyi 30.9.2021. Kerrytettävissä oleva rahamäärä RTY:ille Marine Power, Marine
Systems ja Energy ylitti huomattavasti kunkin kirjanpitoarvon.
Myös rahavirtaa tuottavalle yksikölle Voyage määritettiin kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka ylitti sen
kirjanpitoarvon olennaisesti. Pääasialliset oletukset Voyageen liityen ovat, että sen EBITDA:n arvioidaan
saavuttavan nollatason muutaman seuraavan vuoden sisällä, ja että sen kasvuvauhti tulee ylittämään
konsernin keskiarvon. Epäsuotuisat muutokset näihin olettamiin aiheuttaisivat negatiivisen vaikutuksen
liiketoiminnan arvostamiseen.
Myytävänä olevien omaisuuserien arvostamiseen liittyvien vaatimusten mukaisesti Wärtsilä on vuonna 2021
kirjannut alas Portfolio Businessiin liittyviä varoja. Nämä varat on luokiteltu
myytävänä oleviksi omaisuuseriksi
jo aiemman tilikauden aikana.
Osa varojen alaskirjauksista liittyy liikearvoon. Vuosittaisen liikearvon
arvonalentumistestauksen perusteella ei kuitenkaan havaittu tarvetta ylimääräisille arvonalentumiskirjauksille
Portfolio Businessin osalta.
Vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen jälkeen ei ole ilmennyt uusia viitteitä liikearvon
arvonalentumisesta.
Herkkyysanalyysi
Johto on arvioinut, ettei mikään muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa yhdenkään
rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Rahavirtaa
tuottaville yksiköille on tehty herkkyysanalyysi muuttamalla laskentaoletuksia. Alla olevassa taulukossa on
esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo vastaisi kirjanpitoarvoa.
Muutos
Marine Power
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 17 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 23 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 63 prosenttia
Marine Systems
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 31 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 148 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 81 prosenttia
Voyage
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 7 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 7 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 56 prosenttia
Energy
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 22 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 37 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 71 prosenttia
Portfolio Business
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 1,4 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 1,2 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 14,3 prosenttia
Johdon näkemyksen mukaan perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoituksena niiden toteutumisen
todennäköisyydestä. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella.
Liikearvo 2020
MEUR
2020
Wärtsilä-konserni
Wärtsilä 1.1.
1 380
Muutokset valuuttakursseissa
-41
Wärtsilä 30.6.
1 339
Muutokset valuuttakursseissa
-3
Yritysmyynnit ja arvonalentumiset
-4
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin
-7
Wärtsilä 31.12.
1 325
Yritysmyynnit ja arvonalentumiset liikearvossa liittyvät myytyihin liiketoimintoihin Portfolio Businessissä. Nämä
liiketoiminnot luokiteltiin ensin myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja myytiin myöhemmin. Yritysmyyntien
kokonaisvaikutus tilikauden tulokseen on esitetty liitetiedossa 6.2. Yritysmyynnit.
Kaikki tällä hetkellä myytävänä olevina omaisuuserinä esitetyt liiketoiminnot kuuluvat Portfolio Businessiin.
Kokonaisvaikutus tilikauden tulokseen on esitetty liitetiedossa 6.3. Myytävänä olevat omaisuuserät.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Liikearvon kohdistaminen
Yrityshankinnoissa syntyvä liikearvo on kohdistettu uusille toimintasegmenteille ja muille liiketoiminnoille, jotka
ovat myös konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt liikearvon arvonalentumistestauksessa. 1.7.2020 alkaen
RTY:t ovat Marine Power, Marine Systems, Voyage, Energy ja Portfolio Business.
Uudelleen kohdistaminen on tehty vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta käyttämällä arvojen suhteeseen
perustuvaa lähestymistapaa.
MEUR
1.7.2020
31.12.2020
Marine Power
535
534
Marine Systems
165
165
Voyage
98
98
Energy
502
502
Portfolio Business
39
26
Yhteensä
1 339
1 325
Liikearvon arvonalentumistestaus per 30.6.2020
COVID-19:n puhkeamisen ja uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon
arvonalentumistestauksen myös vuoden 2020 toisella neljänneksellä. Liikearvon testauksen tuloksena
arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin RTY:ille raportointikaudella, joka päättyi 30.6.2020.
Vuosittainen liikearvon arvonalentumistestaus
Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen kolmannen kvartaalin aikana. Määrittääkseen
sen, onko mitään viitteitä liikearvon arvonalentumisesta, Wärtsilä vertasi kunkin liiketoiminnan kerrytettävissä
olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.
Marine Powerille, Marine Systemsille, Voyageille ja Energylle kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin
diskontattujen rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tilauskantaan ja neljän vuoden ennakoituihin
rahavirtoihin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennakoidut rahavirrat perustuivat olemassa olevien aineellisten
hyödykkeiden käyttämiseen niiden nykyisessä kunnossaan tavanomaisilla ylläpitokustannuksilla, pois lukien
mahdolliset tulevat yrityshankinnat. Neljän vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu
käyttäen loppuarvomenetelmää.
Myytävänä oleviksi omaisuuseriksi luokitelluille Portfolio Businessin liiketoimintayksiköille kerrytettävissä oleva
rahamäärä määritettiin perustuen arvioihin niiden yritysarvoista. Muille Portfolio Businessin
liiketoimintayksiköille kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin perustuen joko diskontattujen rahavirtojen
menetelmään tai arvioihin yritysarvoista, kumpi näistä oli testaushetkellä korkeampi.
Loppuarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin
kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä laskelmassa käytettiin seuraavia prosentteja:
Loppuarvon kasvuvauhti, %
2020
Marine Power
1,5
Marine Systems
1,5
Voyage
2,5
Energy
2,0
Portfolio Business
0,0
Arvonmäärityksessä avaintekijöitä ovat maailman talouden kasvu ja erityisesti globaalien energiamarkkinoiden
kehitys, globaali laivanrakennusteollisuus sekä niihin liittyvien palveluiden kysyntä. Markkinoiden
kokonaiskustannusten arvioidun kehityksen nähdään vaikuttavan kannattavuustasoon, kun taas yksittäisten
kuluerien hintakehityksellä ei ole olennaista merkitystä laskelmiin. Avaintekijä tuotteiden ja laitteiden
uusmyynnin arvonmäärityksessä on maailman talouden kasvu, kun taas avaintekijät palveluiden osalta liittyvät
myös vastaavien palveluiden kysyntään ja arvioihin työkustannusten kehityksestä markkinoilla.
Diskonttauskorkona käytetään Wärtsilän määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja
(WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta,
lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Wärtsilä on käyttänyt seuraavia WACC -%:ja
laskelmissaan:
Painotettu pääomakustannus (WACC), %
2020
Marine Power
9,2
Marine Systems
9,5
Voyage
9,2
Energy
9,6
Portfolio Business
10,1
Arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille
raportointikaudella, joka päättyi 30.9.2020. Kerrytettävissä oleva rahamäärä RTY:ille Marine Power, Marine
Systems ja Energy ylitti huomattavasti kunkin kirjanpitoarvon.
Myös rahavirtaa tuottavalle yksikölle Voyage määritettiin kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka ylitti sen
kirjanpitoarvon. Pääasialliset oletukset Voyageen liittyen ovat, että sen EBITDA:n arvioidaan saavuttavan
nollatason muutaman seuraavan vuoden sisällä, ja että sen kasvuvauhti tulee ylittämään konsernin keskiarvon.
Epäsuotuisat muutokset näihin olettamiin aiheuttaisivat negatiivisen vaikutuksen liiketoiminnan arvostamiseen.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Myytävänä olevien omaisuuserien arvostamiseen liittyvien vaatimusten mukaisesti Wärtsilä on vuonna 2020
kirjannut alas Portfolio Businessiin liittyviä varoja. Osa varojen alaskirjauksista liittyi liikearvoon. Vuosittaisen
liikearvon arvonalentumistestauksen perusteella ei kuitenkaan havaittu tarvetta ylimääräisille
arvonalentumiskirjauksille Portfolio Businessin osalta.
Vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen jälkeen ei ole ilmennyt uusia viitteitä liikearvon
arvonalentumisesta.
Herkkyysanalyysi
Johto on arvioinut, ettei mikään muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa yhdenkään
rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Rahavirtaa
tuottaville yksiköille on tehty herkkyysanalyysi muuttamalla laskentaoletuksia. Alla olevassa taulukossa on
esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo vastaisi kirjanpitoarvoa.
Muutos
Marine Power
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 8 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 8 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 51 prosenttia
Marine Systems
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 25 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 34 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 72 prosenttia
Voyage
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 4 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 3 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 37 prosenttia
Energy
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 12 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 13 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 61 prosenttia
Portfolio Businessin liiketoimintayksiköille kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin enimmäkseen
perustuen arvioihin niiden yritysarvoista. Täten diskonttokoron ja loppuarvon kasvuvauhdin mahdollisella
muutoksella on vain hyvin vähäinen vaikutus rahavirtaa tuottavan yksikön arvostukseen. Rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärän tulisi laskea 9%, jotta se vastaisi yksikön kirjanpitoarvoa.
Johdon näkemyksen mukaan perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoituksena niiden toteutumisen
todennäköisyydestä. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella.
3.2. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Laadintaperiaatteet
Tutkimus - ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan sen raportointikauden kuluksi, jonka aikana ne syntyvät. Kehittämismenot
aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että kehitysprojekti tuottaa konsernille taloudellista hyötyä
tulevaisuudessa ja täyttää kirjaamiskriteerit, mukaan lukien tekninen ja taloudellinen käyttökelpoisuus.
Tällaiset projektit liittyvät uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai tuotantoprosessien
kehittämiseen. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoidut kehittämismenot sekä kehitystoiminnan
koneet ja laitteet kirjataan tasapoistoina kuluiksi vaikutusaikanaan, joka on 5–10 vuotta. Poistojen
kirjaaminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis
käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimus- ja kehitystoimintaan saadut julkiset
avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aktivoituihin tuotekehitysmenoihin liittyvät tuet
netotetaan hankintamenoon.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno
on määritettävissä luotettavasti, ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva
taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Wärtsilän muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit,
lisenssit, ohjelmistot, asiakassuhteet ja muut siirrettävissä olevat teollisoikeudet. Nämä arvostetaan
hankintamenoon, poikkeuksena liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet,
jotka arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista
niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten.
Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen
vaikutusajan kuluessa. Määräaikaan sidotuista aineettomista hyödykkeistä kirjataan poistot sopimuskauden
kuluessa. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden
oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Muiden aineettomien hyödykkeiden ohjeelliset poistoajat ovat:
• ohjelmistot 3–7 vuotta
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
• tutkimus- ja kehittämismenot 5–10 vuotta
• muut aineettomat hyödykkeet 5–20 vuotta.
Hankintamenon jaksotukset on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.
Aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.
Omaisuuserien arvonalentumiset
Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on
viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, jota
verrataan omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo
ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä
arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin.
Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen
vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan,
mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion
kirjaamista.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Sen arviointi, onko odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty todennäköistä tai sen, mikä on
aineettoman hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika, edellyttää johdon harkintaa. Arvioidut taloudelliset
vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään kunkin raportointikauden päättyessä, ja jos ne eroavat
merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Myös sen arviointi, onko
arvonalentumisesta viitteitä, edellyttää johdon harkintaa.
2021
MEUR
Tuote -
kehitys-
kulut
Kesken-
eräiset
hankinnat
ja ennakot
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021
182
123
829
1 134
Valuuttakurssimuutokset
0
1
16
17
Lisäykset
2
53
6
61
Vähennykset ja muut muutokset
1
0
-12
-12
Uudelleenryhmittelyt
25
-28
3
0
Hankintameno 31.12.2021
211
148
841
1 200
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021
-115
-1
-628
-743
Valuuttakurssimuutokset
0
0
-13
-13
Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset
-1
0
11
10
Tilikauden poisto
-13
0
-39
-53
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021
-128
-1
-670
-799
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
83
147
171
401
Tilikaudella aktivoitiin tuotekehitysmenoja sisäisesti tuotetuille omaisuuserille 51 miljoonaa euroa (52). Niiden
kirjanpitoarvo oli 223 miljoonaa euroa (179).
Hankintamenojen allokointeihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 31 miljoonaa euroa (33) ja
niiden kirjanpitoarvo oli 141 miljoonaa euroa (171).
2020
MEUR
Tuote -
kehitys-
kulut
Kesken-
eräiset
hankinnat
ja ennakot
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020
169
85
860
1 114
Valuuttakurssimuutokset
-17
-18
Yrityshankinnat ja yritysmyynnit
-1
-1
Lisäykset
1
54
6
61
Vähennykset ja muut muutokset
-2
1
-21
-22
Uudelleenryhmittelyt
15
-17
1
Hankintameno 31.12.2020
182
123
829
1 134
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2020
-104
-613
-717
Valuuttakurssimuutokset
12
12
Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset
2
19
20
Arvonalentumiset
-12
-43
-54
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020
-1
-1
-2
-4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020
-115
-1
-628
-743
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
68
122
201
391
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
3.3. AINEELLISET HYÖDYKKEET
Laadintaperiaatteet
Konserniyhtiöiden aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintameno sisältää ne menot, jotka johtuvat välittömästi
kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähennyksinä.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahetken
käypään arvoon. Ne vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi ehdot täyttävän omaisuuserän
hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan taseeseen osana kyseisen hyödykkeen
hankintamenoa. Ehdot täyttävä hyödyke on omaisuuserä, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua
käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muut vieraan pääoman
menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain,
mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja
hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista
ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidosta johtuvat menot käsitellään investointeina, ja ne
kirjataan poistoina kuluiksi vaikutusaikanaan. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan
kuluiksi, kun ne toteutuvat.
Konsernin soveltamat poistoajat perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
• rakennukset 10–40 vuotta
• koneet ja laitteet 5–20 vuotta
• muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.
Varallisuuserät poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista
ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvioidut
taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen raportointikauden
päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan
vastaavasti. Poistot on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.
Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät tuloslaskelmalla liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.
Omaisuuserien arvonalentumiset
Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on
viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, jota
verrataan omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo
ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä
arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin.
Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen
vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan,
mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion
kirjaamista.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Sen arviointi, onko odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty todennäköistä tai sen, mikä on
aineellisen hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika, edellyttää johdon harkintaa. Arvioidut taloudelliset
vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään kunkin raportointikauden päättyessä, ja jos ne eroavat
merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Myös sen arviointi, onko
arvonalentumisesta viitteitä, edellyttää johdon harkintaa.
2021
MEUR
Maa- ja
vesi-
alueet
Raken-
nukset
ja raken-
nelmat
Koneet
ja ka-
lusto
Kesken-
eräiset
hankin-
nat ja
ennakot
Muut
aineelli-
set hyö-
dykkeet
Yh-
teensä
Hankintameno 1.1.2021
25
270
782
32
26
1 135
Valuuttakurssimuutokset
0
4
9
0
0
14
Lisäykset
0
2
19
57
3
82
Vähennykset
-1
-6
-23
0
-1
-31
Uudelleenryhmittelyt
0
1
9
-12
0
-2
Hankintameno 31.12.2021
24
270
796
77
29
1 197
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2021
-1
-176
-654
0
-22
-853
Valuuttakurssimuutokset
0
-2
-7
0
0
-9
Vähennysten ja yritysmyyntien
kertyneet poistot
0
6
23
0
0
29
Tilikauden poisto
0
-11
-37
0
-2
-50
Arvonalentumiset
0
0
0
0
0
-1
Uudelleenryhmittelyt
0
-1
0
0
0
0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2021
-1
-184
-675
0
-24
-884
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
23
86
121
77
5
312
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
2020
MEUR
Maa- ja
vesi-
alueet
Raken-
nukset
ja raken-
nelmat
Koneet
ja ka-
lusto
Kesken-
eräiset
hankin-
nat ja
ennakot
Muut
aineelli-
set hyö-
dykkeet
Yh-
teensä
Hankintameno 1.1.2020
30
283
798
32
25
1 167
Valuuttakurssimuutokset
-7
-14
-22
Yrityshankinnat ja yritysmyynnit
-1
-8
-10
Lisäykset
4
26
22
2
54
Vähennykset
-5
-13
-35
-52
Uudelleenryhmittelyt
4
16
-20
-1
Hankintameno 31.12.2020
25
270
782
32
26
1 135
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2020
-1
-179
-659
-21
-860
Valuuttakurssimuutokset
5
11
16
Vähennysten ja yritysmyyntien
kertyneet poistot
11
37
49
Tilikauden poisto
-12
-38
-1
-51
Arvonalentumiset
-1
-5
-6
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2020
-1
-176
-654
-22
-853
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
24
93
128
32
4
282
3.4. VUOKRASOPIMUKSET
Laadintaperiaatteet
Konsernin aktivoidut vuokrasopimukset koskevat lähinnä maa-alueita, toimistokäytössä olevia rakennuksia,
tehtaita, työpajoja, ajoneuvoja sekä tuotannon koneita ja laitteita. Rakennuksia koskevien
vuokrasopimusten kesto on keskimäärin noin 8 vuotta ja koneita ja laitteita koskevien vuokrasopimusten
keskimäärin noin 4 vuotta. Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan
vuokrasopimuksen alkaessa. Sopimuksen määrittely vuokrasopimukseksi riippuu siitä, onko Wärtsilällä
oikeus kontrolloida vuokraamansa hyödykkeen käyttöä sopimuksen voimassaoloaikana.
Standardin IFRS 16 mukaisesti määritelty käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon sen
alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan
alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä suoritetut
vuokranmaksut (vähennettyinä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla),
mahdolliset vuokralle ottajalle syntyneet alkuvaiheen välittömät menot sekä arvio menoista, jotka aiheutuvat
kohdeomaisuuserän purkamisesta ja poistamisesta, sen sijaintipaikan ennallistamisesta tai
kohdeomaisuuserän ennallistamisesta vuokrasopimuksen ehtojen mukaiseen kuntoon, elleivät kyseiset
kustannukset aiheudu vaihto-omaisuuden valmistamisesta.
Vuokrasopimusvelan alkuperäinen nimellisarvo on vuokrakautena suoritettavien maksujen nykyarvo.
Vuokranmaksuihin sisältyvät kiinteät vuokrat, jäännösarvotakuiden perusteella todennäköisesti maksettavat
määrät, kohtuullisen varmasti käytettävien jatkamisoptioiden hinta sekä vuokrasopimuksen irtisanomisesta
johtuvat sanktiot, jos vuokrakaudessa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää vuokrasopimuksen
päättämisoption. Vuokranmaksut diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on
määriteltävissä. Muussa tapauksessa käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa. Lisäluoton korkoina
käytetään asiaankuuluvien pankkienvälisten korkojen ja konsernin lainasalkun keskimarginaalin summaa, ja
ne ovat valuuttakohtaisia.
Vuokranmaksut eivät sisällä mahdollisia muuttuvia vuokria. Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä
vuokrasopimusvelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin
kuluihin.
Vuokrakausi on vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatkamis- tai
irtisanomisoption kattama kausi, jos vuokralle ottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti käyttämään kyse
istä
optiota.
Alkuperäisen arvostuksen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alkuperäiseen arvoon
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot
kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelman rahoituskuluihin kirjataan myös vuokrasopimusvelasta
aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimusvelat arvostetaan alkuperäisiin arvoihin vähennettynä
vuokranmaksujen pääoman osuudella.
Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut
esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja
arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat
vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.
Sopimuksissa voi yhdistyä toimittajaosapuolen erilaisia velvoitteita, jotka saattavat olla
vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä tai vuokrasopimuskomponenteista ja muista kuin
vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä. Vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit
kirjataan erikseen, ja vastike kohdistetaan eri komponenteille suhteellisten erillishintojen perusteella.
Vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit erotetaan. Jos komponenttien erottaminen ei ole
mahdollista, vuokrasopimukseen kuulumattoman komponentin kirjanpidollisessa käsittelyssä käytetään
harkintaa. Valintaa siitä, erotetaanko vuokrasopimukseen kuulumaton komponentti vai ei, sovelletaan koko
omaisuuserään, eli
rakennuksiin ja koneisiin ja kalustoihin.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Vuokrasopimusten muutokset voivat johtaa olemassa olevien käyttöoikeusomaisuuserien ja
vuokrasopimusvelkojen oikaisuun. Vuokrasopimuksen muutoksesta tai irtisanomisesta syntyvät voitot tai
tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.
Konserni soveltaa kahta käytettävissä olevaa helpotusta. Nämä liittyvät joko lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin, joiden vuokrakausi on korkeintaan 12 kuukautta, tai vähäarvoisiin omaisuuseriin, jotka
kirjataan kuluiksi muihin liiketoiminnan kuluihin.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Johdon pitää arvioida vuokra-aika, jos siihen liittyy jatkamis-, päättämis- tai osto-optio sekä määrittää
vuokra-aika sopimuksille, joissa vuokra-aika on rajoittamaton. Option käyttämisen todennäköisyyttä sekä
näin ollen myös vuokra-aikaa arvioitaessa johto ottaa huomioon kaikki tiedossa olevat seikat ja olosuhteet,
esimerkiksi liiketoimintojen lyhyt- ja pitkäaikaiset strategiat, jotka luovat taloudellisia kannustimia optioiden
käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen.
MEUR
2021
2020
Maa-alueet ja rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät
Kirjanpitoarvo 1.1.
151
174
Valuuttakurssimuutokset
3
-6
Yrityshankinnat ja yritysmyynnit
-1
-2
Lisäykset
75
29
Poistot ja arvonalentumiset
-41
-40
Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt
-6
-6
Kirjanpitoarvo 31.12.
181
151
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät
Kirjanpitoarvo 1.1.
11
11
Lisäykset
7
8
Poistot ja arvonalentumiset
-6
-7
Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt
0
-1
Kirjanpitoarvo 31.12.
11
11
Vuokrasopimusvelat
Kirjanpitoarvo 1.1.
166
188
Valuuttakurssimuutokset
3
-6
Yrityshankinnat ja yritysmyynnit
0
-1
Lisäykset
82
37
Maksut
-47
-45
Muut oikaisut
-8
-7
Kirjanpitoarvo 31.12.
197
166
Vuokrasopimusvelat yhteensä
Pitkäaikaiset
157
124
Lyhytaikaiset
39
42
MEUR
2021
2020
Tuloslaskelmaan kirjatut määrät
Poistot ja arvonalentumiset, käyttöoikeusomaisuuserät
-47
-47
Korkokulut
-4
-4
Kulut - lyhytaikaiset vuokrasopimukset
-28
-27
Kulut - arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset
-5
-4
Muuttuvat vuokrakulut
-5
-4
Vaasan Smart Technology Hubiin liittyvät jäännösarvotakuut, joita ei huomioida aktivoiduissa
vuokrasopimusveloissa, esitetään liitteessä 7.1. Annetut valuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut.
3.5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
MEUR
2021
2020
Tuotekehityskulut
13
12
Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot
31
33
Muut aineettomat hyödykkeet
8
9
Rakennukset ja rakennelmat
11
12
Maa-alueet ja rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät
41
40
Koneet ja kalusto
37
38
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät
6
7
Muut aineelliset hyödykkeet
2
1
Arvonalentumiset
12
21
Yhteensä
162
174
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
4. NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA JA MUUT TASE -ERÄT
Osion sisältö:
4.1. VAIHTO -OMAISUUS
4.2. MYYNTISAAMISET JA SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT
4.3. MUUT SAAMISET
4.4. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
4.5. VARAUKSET
4.6. LASKENNALLISET VEROT
4.7. ELÄKEVELVOITTEET
4.1. VAIHTO -OMAISUUS
Laadintaperiaatteet
Vaihto -omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on
alempi. Nettorealisointiarvo on liiketoiminnan tavanomainen arvioitu myyntihinta, josta vähennetään
myynnin välttämättömät kustannukset sekä myynnin toteuttamiseen liittyvät kustannukset.
Aineet ja tarvikkeet arvostetaan painotettua keskihintaa
tai liukuvaa keskihintaa
käyttäen. Valmiid en
tuotteiden hankintamenoon sisältyy välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten lisäksi osuus hankinnan
ja valmistuksen yleiskustannuksista. Keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisältyvät välittömät
työvoima- ja materiaalikustannukset sekä osuus valmistuksen ja hankinnan yleiskustannuksista, kun
tuotteiden hallinta ei ole vielä siirtynyt asiakkaalle. Vaihto -omaisuuden arvosta on vähennetty
arvonalentumisvaraus.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Epäkurantista ja liiallisesta varastosta johtuva vaihto-omaisuuden arvonalentumisen määrä perustuu johdon
parhaaseen arvioon tilinpäätöspäivänä. Arvio pohjautuu järjestelmälliseen ja jatkuvaan analyysiin vaihto-
omaisuuden vanhentumisesta, kiertonopeudesta ja rakenteesta verrattuna ennakoituun tulevaan käyttöön.
MEUR
2021
2020
Aineet ja tarvikkeet
453
453
Keskeneräiset tuotteet
626
632
Valmiit tuotteet ja tavarat
49
45
Maksetut ennakot
58
62
Yhteensä
1 185
1 192
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Konsernin tuloslaskelmaan on 2021 kirjattu 13 miljoonan euron (24) alaskirjaus liittyen vanhentuneeseen
vaihto-omaisuuteen. Myytävissä oleviin omaisuuseriin liittyvän vaihto-omaisuuden arvo on 4 miljoonaa euroa
(23).
4.2. MYYNTISAAMISET JA SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT
Laadintaperiaatteet
Myyntisaaminen kirjataan, kun oikeus vastikkeeseen on ehdoton. Konsernin myyntisaamiset kirjataan
jaksotettuun hankintamenoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä arvon alentumisesta
johtuvalla vähennyserällä. Luottoriskin kohoamista arvioidaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien
sijoitusten ja muiden saamisten osalta tilinpäätöspäivänä. Sovellettava menetelmä määritetään luottoriskin
mahdollisen kohoamisen perusteella. Kun merkittävää luottoriskin kohoamista ei ole, arvioidaan tappiota
koskeva vähennyserä raportointipäivänä siihen määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa
olevia luottotappioita.
Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien varojen osalta käytetään yksinkertaistettua mallia, jossa
luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisista niiden voimassaoloaikana odotettuihin luottotappioihin.
Odotettujen luottotappioiden määrittelyyn konserni käyttää varausmatriisia, jossa saatavat on eroteltu
ikäjakauman ja alkuperän perusteella. Konsernilla on tehokas perintäprosessi, mikä alentaa mahdollisten
luottotappioiden riskiä. Riskiä pienentävät myös käytössä olevat ennakkomaksut ja maksusitoumukset.
Luottotappioasteen määrää arvioitaessa konserni huomioi kunkin kategorian osalta kokemuksensa
aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä oikaisee niitä tulevaisuuteen suuntautuvan
makrotaloudellisen datan perusteella.Tämän analyysin pohjalta erääntymättömille ja enintään 359 päivää
erääntyneille myyntisaataville tehdään 0,1%–2,0%:n arvonalentuminen. Lisäksi yli 360 päivää
erääntyneiden myyntisaatavien arvonalentuminen arvioidaan saatavakohtaisesti. Esimerkkejä
arvonalentumiseen johtavista tapahtumista ovat velallisen vakavat taloudelliset ongelmat ja velallisen
todennäköinen konkurssi tai muu taloudellinen järjestely.
Myyntisaatavat alaskirjataan pysyvästi, kun niitä ei kohtuudella odoteta saatavan.
Konserni voi myydä myyntisaamisten jakamattomia osuuksia sekä jatkuvasti että kertaluonteisesti
rahoitusyhtiöille. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun ostaja on suorittanut maksun
myyntisaamisista ja kun kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Jos
myyntisaamiseen liittyvä omistajuus, riski ja hallintaoikeus eivät ole siirtyneet, kirjataan tällaiset saamiset
takaisin taseeseen kauden lopussa.
Sopimukseen perustuvat varat ja velat liittyvät asiakassopimuksiin.
Kun tavaroiden tai palveluiden hallinta siirretään asiakkaalle ennen kuin asiakas maksaa vastikkeen,
saaminen kirjataan sopimukseen perustuvaksi varaksi, joka käsittää oikeuden tulevaisuudessa saatavaan
vastikkeeseen. Sopimukseen perustuvat varat liittyvät ensisijaisesti konsernin oikeuteen saada vastike jo
luovutetuista tavaroista ja palveluista, joita ei kuitenkaan ole vielä raportointipäivänä laskutettu.
Sopimukseen perustuvat varat siirretään myyntisaamisiin, kun oikeus vastikkeeseen on ehdoton.
Kun asiakas maksaa vastikkeen etukäteen tai vastike erääntyy maksettavaksi ennen kuin sopimuksen
mukainen suoritevelvoite täytetään, etukäteen saatu määrä esitetään sopimukseen perustuvana velkana,
jotka kirjataan tuotoiksi, kun konserni suorittaa sopimuksen mukaisen suoritteen. Saadut ennakot ja
tuloennakot liittyvät saatuihin maksuihin tai kirjattuja myyntituloja suurempiin laskutusmääriin.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Arvioidut luottotappiovaraukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mikä kattaa kokemuksen
menneestä sekä tulevaisuuteen suuntautuvan ymmärryksen asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ja
taloudellisesta tilanteesta.
Asiakassopimuksiin liittyvien maksujen saamisen todennäköisyyden arvioiminen edellyttää harkintaa, ja se
voi vaikuttaa tulojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.
Sopimukseen perustuvat varat ja velat
MEUR
2021
2020
Myyntisaamiset
896
953
Sopimukseen perustuvat varat
684
389
Sopimukseen perustuvat velat
Saadut ennakot
498
452
Jaksotetut tuotot
770
524
Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat
Pitkäaikaiset
26
30
Lyhytaikaiset
1 554
1 311
Sopimukseen perustuvat velat
Pitkäaikaiset
37
51
Lyhytaikaiset
1 231
926
Tilikauden aikana tuloutetut myyntituotot, jotka olivat mukana sopimukseen
perustuvissa veloissa 1.1.
926
880
Täyttämättömät suoritevelvoitteet, kaikki tulotyypit
7 599
6 748
josta keskeneräisiin projekteihin ja sopimuksiin liittyvät jäljellä olevat
suoritevelvoitteet
4 763
3 898
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Sopimukseen perustuvat varat ja velat liittyvät pitkäaikaisiin huoltosopimuksiin ja ajan kuluessa tuloutettaviin
projekteihin, kuten kaasuratkaisujen toimitussopimuksiin, integroituihin ratkaisuihin, laivan suunnitteluun sekä
voimalaratkaisuihin. Sopimukseen perustuvien varojen lisäys sekä jaksotettujen tuottojen lisäys liittyvät
tavanomaiseen liiketoiminnan vaihteluun etenkin Energy-liiketoiminnan projekteissa.
Myyntisaamisten ikäjakauma
2021
2020
MEUR
Myynti-
saamiset
joista
alaskirjattu
Myynti-
saamiset
joista
alaskirjattu
Erääntymättömät saamiset
692
3
657
1
1–30 päivää erääntyneet
93
0
112
31–180 päivää erääntyneet
89
1
123
2
181–360 päivää erääntyneet
16
0
29
3
Yli vuoden erääntyneet
85
75
93
56
Yhteensä
975
79
1 014
61
Vuonna 2021 tappioksi kirjattujen alaskirjausten tulosvaikutus oli -6 miljoonaa euroa (-5).
Arvonalentumiset
MEUR
2021
2020
Arvonalentumiset 1.1.
61
61
Saadut maksut
-13
-27
Arvonalentumiset kauden aikana
38
34
Tappioksi kirjatut alaskirjaukset
-6
-5
Arvonalentumiset 31.12.
79
61
Konsernin myymien myyntisaamisten määrä on tällä hetkellä myyntisaamisten kokonaismäärään verrattuna
merkityksetön. Myydyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta.
4.3. MUUT SAAMISET
Laadintaperiaatteet
Muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
MEUR
2021
2020
Johdannaiset
17
37
Korot ja muut rahoituserät
5
4
Vakuutusmaksut
3
3
Vuokrajaksotukset
2
2
Jaksotetut kustannukset
3
6
Muut siirtosaamiset
34
34
Lainasaamiset
2
2
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
6
1
Arvonlisäverosaamiset
134
124
Muut*
57
56
Yhteensä
263
269
Pitkäaikaiset
17
11
Lyhytaikaiset
246
258
* Sisältää henkilöstökustannuksiin liittyviä verosaamisia Brasiliassa 7 miljoonaa euroa (7), joita ei välttämättä
pystytä hyödyntämään vuoden kuluessa.
4.4. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Laadintaperiaatteet
Ostovelat ja muut velat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun
hankintamenoon.
MEUR
2021
2020
Ostovelat*
714
411
Jaksotetut kulut
313
315
Henkilöstökulut
179
154
Johdannaiset
23
27
Korot ja muut rahoituserät
5
4
Muut siirtovelat
34
43
Arvonlisäverovelat
54
40
Muut
68
81
Yhteensä
1 390
1 076
Pitkäaikaiset
1
1
Lyhytaikaiset
1 390
1 075
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
* 299 miljoonaa euroa (86) ostoveloista täyttää edellytykset pankkien Wärtsilän toimittajille tarjoamiin
toimitusketjujen rahoituksiin.
4.5. VARAUKSET
Laadintaperiaatteet
Varaus merkitään taseeseen silloin, kun konsernilla on jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen
edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen määrä on
luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä muun muassa takuukustannuksiin, ympäristövelvoitteisiin,
oikeudenkäynteihin, projektien ennakoituihin tappioihin ja uudelleenjärjestelyihin. Varauksena kirjattava
määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää
raportointikauden päättymispäivänä.
Toimitettuihin tuotteisiin liittyvät arvioidut takuukustannukset käsitellään varauksena, jonka suuruus
perustuu kokemusperäiseen tietoon aiemmin toteutuneista takuukustannuksista. Takuukausi kattaa yleensä
vuoden toimituksesta eteenpäin.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun uudelleenjärjestelysuunnitelma on hyväksytty ja toimeenpano
aloitettu tai asianosaiselle henkilöstölle on kerrottu järjestelyn ehdoista. Suunnitelmassa tulee olla yksilöity
mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen toteuttamisaikataulu ja -kustannukset.
Konserniyhtiöt ovat vastaajina eräissä oikeusjutuissa, jotka liittyvät konsernin normaaliin liiketoimintaan.
Kyseiset oikeusjutut koskevat muun muassa sopimus- ja muita vastuita, työsuhdeasioita,
omaisuusvahinkoja sekä hallintoasioita. Konserni saa ajoittain erisuuruisia ja vaihtelevassa määrin
perusteltuja korvausvaatimuksia. Konsernin periaatteisiin kuuluu varausten tekeminen vaatimusten sekä
oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen varalta silloin kun epäsuotuisa lopputulos on todennäköinen ja
kulujen suuruus voidaan kohtuullisella varmuudella arvioida.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Konserni on vastaajana eräissä oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät sen liiketoimintaan. Oikeudenkäyntiin
liittyvä varaus kirjataan, mikäli epäsuotuisa tulos on todennäköinen ja tappio voidaan määrittää
kohtuullisella varmuudella. Lopullinen tulos voi poiketa näistä arvioista.
2021
MEUR
Oikeuden-
käynnit
Takuu -
varaukset
Tappio -
varaukset
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Muut
varaukset
Yhteensä
Varaukset 1.1.2021
10
174
80
9
50
324
Kurssierot
0
3
2
0
1
6
Lisäykset
6
43
76
9
41
176
Käytetyt varaukset
-6
-58
-85
-10
-11
-169
Käyttämättömien varausten
peruutukset
-1
0
-9
-1
-11
-22
Varaukset 31.12.2021
10
162
65
7
70
314
Pitkäaikainen
73
Lyhytaikainen
241
Eräs saaduista vaatimuksista on erityisen suuri, mutta sen toteutumista pidetään erittäin epätodennäköisenä.
Tämä vaade on käsitelty ehdollisena velkana.
2020
MEUR
Oikeuden-
käynnit
Takuu -
varaukset
Tappio -
varaukset
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Muut
varaukset
Yhteensä
Varaukset 1.1.2020
10
174
89
13
38
323
Kurssierot
-2
-3
-1
-6
Yritysmyynnit
-2
-2
Lisäykset
2
49
87
12
21
170
Käytetyt varaukset
-1
-42
-87
-13
-5
-148
Käyttämättömien varausten
peruutukset
-2
-6
-2
-2
-13
Varaukset 31.12.2020
10
174
80
9
50
324
Pitkäaikainen
55
Lyhytaikainen
269
4.6. LASKENNALLISET VEROT
Laadintaperiaatteet
Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien
verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen raportointikauden
päättymispäivänä voimassaolevia tai jo hyväksyttyjä, mutta ei vielä lainvoimaisia verokantoja.
Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä ja laskennalliset verosaamiset arvioidun
todennäköisen verohyödyn suuruisena.
Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan nettona, kun lain mukaan voidaan kirjata lyhytaikaiset
verosaamiset ja lyhytaikaiset verovelat nettona ja kun laskennalliset tuloverosaamiset ja -velat liittyvät
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
saman veroviranomaisen määräämään tuloveroon tai saman verovelvollisyhtiön tai eri
verovelvollisyhtiöiden tuloveroihin silloin, kun tarkoitus on käsitellä veroeriä nettona.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Arviot veroveloista ja -saamisista liittyvät pääasiassa käynnissä olevien verotarkastusten arvioituihin
lopputuloksiin sekä verotuksen tappioihin liittyvien laskennallisten verosaamisten arvostamiseen.
Käyttämättömistä verotuksen tappioista ja muista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen
verosaaminen vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että syntyy verotettavaa tuloa. Verosaamisia
ei kirjata sellaisista verotuksen tappioista, joiden käyttämiseen liittyy epävarmuutta.
Laskennallisten verojen muutos tilikauden 2021 aikana
MEUR
1.1.2021
Konsernin
tulos-
laskelmaan
kirjatut erät
Muut
laajan
tuloksen
erät
Muunto-
erot
Yrityshan-
kinnat ja
-myynnit
31.12.2021
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot
58
-19
0
0
0
39
Eläkevelvoitteet
25
-2
-2
0
-1
20
Varaukset
36
0
0
1
0
37
Vaihto -omaisuuden sisäisen
katteen eliminointi
7
0
0
0
0
7
Arvonmuutosrahasto
6
0
-2
1
0
5
Muut väliaikaiset erot
63
4
0
1
-10
58
Uudelleenryhmittely myytävänä
oleviin omaisuuseriin
-12
12
Yhteensä
183
-17
-4
3
0
167
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
50
-7
0
1
-1
43
Arvonmuutosrahasto
2
0
-2
0
0
0
Muut väliaikaiset erot
36
-5
0
1
-10
22
Uudelleenryhmittely myytävänä
oleviin omaisuuseriin
-12
12
Yhteensä
76
-12
-2
2
0
65
Laskennallinen
nettoverosaaminen/
-velka
107
-5
-2
1
0
101
31.12.2021 konsernilla oli kirjaamatta 79 miljoonaa euroa (68) laskennallista verosaamista, koska niiden
toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Pääosa kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista liittyy kertyneisiin
verotuksen tappioihin. Näistä 9 miljoonaa euroa (19) vanhenee seuraavien viiden vuoden aikana ja loput
myöhemmin tai ei koskaan. Pääosa verotuksen tappioista, joihin liittyen on kirjattu laskennallista verosaamista,
eivät vanhene koskaan.
Laskennallisten verojen muutos tilikauden 2020 aikana
MEUR
1.1.2020
Konsernin
tulos-
laskelmaan
kirjatut erät
Muut
laajan
tuloksen
erät
Muunto-
erot
Yrityshan-
kinnat ja
-myynnit
31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot
34
27
-1
-1
58
Eläkevelvoitteet
27
-1
-1
25
Varaukset
35
2
-1
36
Vaihto -omaisuuden sisäisen
katteen eliminointi
6
1
7
Arvonmuutosrahasto
6
1
-1
6
Muut väliaikaiset erot
55
10
-4
2
63
Uudelleenryhmittely myytävänä
oleviin omaisuuseriin
-8
-12
Yhteensä
155
39
-8
183
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
59
-7
-2
50
Arvonmuutosrahasto
1
1
2
Muut väliaikaiset erot
32
5
-1
-1
1
36
Uudelleenryhmittely myytävänä
oleviin omaisuuseriin
-8
-12
Yhteensä
83
-1
-2
1
76
Laskennallinen
nettoverosaaminen/
-velka
72
40
-6
-1
107
4.7. ELÄKEVELVOITTEET
Laadintaperiaatteet
Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja
käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkesäätiöille tai eläkevakuutusyhtiöille.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt voivat olla rahastoimattomia tai kokonaan tai osittain rahastoituja.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty kustakin järjestelystä erikseen
ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä. Etuuspohjaisiin
eläkejärjestelyihin kuuluvat velvoitteet kirjataan vähennettynä niihin liittyvien varojen käyvillä arvoilla
tilikauden viimeisenä päivänä.
Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä muut uudelleenarvostukset kirjataan muihin
laajan tuloslaskelman eriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Työsuoritukseen perustuvana menona
kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisesta
eläkejärjestelystä syntyvä korkokustannus perustuu arvostuksessa käytettyyn diskonttokorkoon.
Työsuoritukseen perustuva kustannus raportoidaan työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja
korkokustannukset rahoituskuluissa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskennan suorittavat hyväksytyt
vakuutusmatemaatikot.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi Wärtsilällä on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, jotka
esitetään erillään etuuspohjaisista eläkkeistä. Velvoitteet kaikista muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista
kirjataan kuten etuuspohjaiset eläkkeet, vähennettynä niihin liittyvien varojen käyvällä arvolla. Pitkäaikaisten
työsuhde-etuuksien muutokset on esitetty tuloslaskelmalla.
Laadintaperiaatteet maksupohjaisiin järjestelmiin liittyen on esitetty liitetiedossa 2.5. Työsuhde -etuuksista
aiheutuvat kulut.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Jokaisen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn velvoitteiden määrän arvioiminen perustuu
vakuutusmatemaattisiin arvioihin koskien muun muassa tulevia palkankorotuksia, diskonttauskorkoja ja
rahastoitujen varojen tuottoja. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa eläkevelvoitteisiin ja
eläkekuluihin.
MEUR
2021
2020
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovarat 31.12.
6
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovelka 31.12.
126
139
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 31.12.
19
16
Wärtsilällä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä pääasiassa Euroopassa ja Aasiassa. Merkittävimmät niistä
sijaitsevat Sveitsissä, Saksassa, Yhdistyneissä kuningaskunnissa ja Ruotsissa. Sveitsin etuuspohjaisen
eläkejärjestelyn osuus konsernin velvoitteiden kokonaismäärästä on 34% ja varojen kokonaismäärästä 56%.
Suurin osa järjestelyistä tarjoaa työntekijöille elinikäisen eläkkeen tavanomaisen eläkeiän saavuttamisen
jälkeen, mutta on myös järjestelyjä, jotka tarjoavat kertakorvauksen työntekijän saavuttaessa eläkeiän. Suurin
osa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on eläkesäätiöiden hallussa, ja niiden varat eivät sisälly konsernin
varoihin. Järjestelyn varat on yleensä sijoitettu kunkin eläkesäätion hallituksen hyväksymiin kohteisiin, mutta
joissain tapauksissa niitä hallinnoivat kokonaisuudessaan vakuutusyhtiöt. Konserniyhtiöiden maksut
eläkesäätiöille suoritetaan kunkin maan lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Valtuutetut aktuaarit ovat
kussakin maassa suorittaneet etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät vakuutuslaskelmat.
Sveitsin järjestely
Wärtsilällä on Sveitsissä paikallisten eläkelakien ja -säännösten mukainen etuuspohjainen eläkejärjestely,
johon osallistuville maksetaan eläkettä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläke-etuus määräytyy kertyneen
eläkepääoman mukaan ja se koostuu järjestelyyn työssäoloaikana maksetuista pääomista sekä niihin liittyvistä
korkoeristä. Järjestelyä hoitaa eläkerahasto, jota johtaa yrityksen ulkopuolinen säätiön hallitus.
Sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkejärjestelyyn säätiön säännöissä määritellyn prosenttiosuuden
vakuutetusta palkasta. Työnantajan maksama eläkemaksu vaihtelee työntekijän iän mukaan ja se kattaa
keskimäärin kaksi kolmasosaa kokonaismaksusta.
Eläkesäätiön investointistrategiasta vastaa säätiön hallitus ja varat sijoitetaan tämän strategian sekä
paikallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Järjestelyn
muita riskejä valitun investointistrategian lisäksi
ovat pidennys eliniän odotteessa sekä ennenaikainen kuolema tai vammautuminen. Eläkejärjestelyt on
vakuutettu kuoleman ja vammautumisriskin osalta 31.12.2021. Inflaatiosta johtuva mahdollinen maksettavien
eläkkeiden nousu on säätiön hallituksen harkintavallassa, kun maksettavan eläkkeen määrä ylittää
lainsäädännössä määritetyn minimieläkkeen.
Saksan järjestelyt
Wärtsilällä on Saksassa paikallisten eläkelakien ja -säännösten mukaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä,
joihin osallistuville maksetaan eläkettä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläke-etuus määräytyy kertyneen
eläkepääoman mukaan ja se koostuu järjestelyyn työssäoloaikana maksetuista pääomista sekä niihin liittyvistä
korkoeristä. Järjestelyjä on erilaisia, rahastoimattomista eläkerahaston hoitamaan järjestelyyn.
Joissain järjestelyissä sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkejärjestelyyn säätiön säännöissä
määritellyn prosenttiosuuden palkasta, mutta osassa järjestelyitä vain työnantaja on maksuvelvollinen.
Työnantajan maksama eläkemaksu voi vaihdella työntekijän iän, työsuhteen keston ja työntekijän aseman
mukaan.
Järjestelyjen riskejä ovat pidennys eliniän odotteessa, ennenaikainen kuolema tai vammautuminen sekä
mahdollisen eläkesäätiön varojen hallinnoimiseksi valittu investointistrategia. Inflaatiosta johtuva maksettavien
eläkkeiden nousu tarkastetaan vuosittain.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
MEUR
2021
2020
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
102
111
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
181
180
Varojen käypä arvo
-164
-151
Nettovelka taseessa
120
139
%
Etuus-
pohjaisen
velvoitteen
nykyarvo
Järjestelyyn
kuuluvien
varojen
käypä arvo
Sveitsi
34
56
Saksa
18
Muu Eurooppa
37
33
Aasia
11
12
Yhteensä
100
100
MEUR
Etuus-
pohjaisen
velvoitteen
nykyarvo
Järjestelyyn
kuuluvien
varojen
käypä arvo
Etuus-
pohjainen
nettovelka
yhteensä
Velvoitteiden ja varojen arvo 1.1.2020
299
-146
155
Valuuttakurssimuutokset
-2
2
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
10
10
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno
1
1
Voitot (-) / tappiot (+) velvoitteen täyttämisestä
1
1
Korkokulu (+) / korkotuotto (-)
3
-2
2
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan
tuloslaskelman erissä:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkotuotto
-6
-6
Kokemusperusteiset oikaisut
-4
-4
Taloudellisten oletusten muutokset
5
5
Järjestelyyn osallisten maksusuoritukset
1
-1
Työnantajan maksusuoritukset
-8
-8
Maksetut etuudet
-22
9
-14
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin
-2
-2
Velvoitteiden ja varojen arvo 31.12.2020
290
-151
139
Velvoitteiden ja varojen arvo 1.1.2021
290
-151
139
Valuuttakurssimuutokset
7
-7
Yrityshankinnat ja -myynnit
-2
-1
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
8
8
Korkokulu (+) / korkotuotto (-)
3
-2
1
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan
tuloslaskelman erissä:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkotuotto
-5
-5
Kokemusperusteiset oikaisut
1
1
Väestötilastollisten oletusten muutokset
-3
-3
Taloudellisten oletusten muutokset
-4
-4
Järjestelyyn osallisten maksusuoritukset
1
-1
Työnantajan maksusuoritukset
-7
-7
Maksetut etuudet
-19
9
-10
Velvoitteiden ja varojen arvo 31.12.2021
282
164
120
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin:
%
2021
2020
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
18
18
Joukkovelkakirjat ja muut rahoitusinstrumentit
40
39
Kiinteistöt
18
17
Muut saamiset
23
26
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset tilikauden lopussa ovat (ilmoitettu painotettuna
keskiarvona):
%
2021
2020
Diskonttauskorko
1,27
1,00
Palkkojen nousu
2,22
2,01
Eläkkeiden nousu
1,10
1,00
31.12.2021 etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo oli 10 vuotta (8). Konserni odottaa
maksavansa 6 miljoonaa euroa (3) etuuspohjaisiin järjestelyihin seuraavan tilikauden aikana.
Tulevaisuuden kuolleisuusolettama perustuu aktuaarien laskelmiin, jotka pohjautuvat kussakin maassa
julkaistuihin tilastoihin ja kokemuksiin. Näiden perusteella arvioitu painotettu keskimääräinen jäljellä oleva
elinikä eläkeiän saavuttamisen jälkeen on seuraava:
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
2021
2020
Järjestelyyn kuuluvien henkilöiden eläkeikä tilikauden lopussa:
miehet
17,4
17,3
naiset
19,7
19,8
Järjestelyyn kuuluvien henkilöiden eläkeikä 20 vuoden kuluttua tilikauden
päättymisestä:
miehet
17,1
17,0
naiset
19,1
19,1
Jokaiselle merkittävälle vakuutusmatemaattiselle oletukselle tehdyt herkkyysanalyysit on esitetty alla olevassa
taulukossa. Taulukosta käy ilmi miten muutokset vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, jotka olisivat olleet
kohtuullisissa määrin mahdollisia tilikauden lopussa, olisivat vaikuttaneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
velvoitteisiin. Tehdyt herkkyysanalyysit soveltuvat vain etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteisiin eikä
etuuspohjaisiin eläkevelkoihin kokonaisuudessaan.
Herkkyysanalyysi
Etuuspohjaisten
eläkejärjestelyjen
nettovelvoitteet, MEUR
Muutokset
oletuksissa
2021
2020
Diskonttauskorko
kasvu 1%
-37
-37
Diskonttauskorko
lasku 1%
45
48
Palkkojen nousu
kasvu 1%
9
8
Palkkojen nousu
lasku 1%
-7
-7
Eläkkeiden nousu
kasvu 1%
28
29
Eläkkeiden nousu
lasku 1%
-16
-15
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
5. PÄÄOMARAKENNE JA RAHOITUSERÄT
Osion sisältö:
5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
5.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN
5.3. RAHAVARAT
5.4. NETTOVELAN TÄSMÄYTYS
5.5. OMA PÄÄOMA
5.6. RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIANALYYSI
5.7. JOHDANNAISINSTRUMENTIT
5.8. RAHOITUSRISKIT
5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Laadintaperiaatteet
Eläkejärjestelyihin liittyvät työsuoritukseen perustuvat kustannukset raportoidaan työsuhde-etuuksista
aiheutuvissa kuluissa ja korkokustannukset rahoituskuluissa. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy myös
liiketoimintaan liittymättömien osakeomistusten käyvän arvon muutoksista ja myynnistä aiheutuvat voitot ja
tappiot sekä arvonalentumistappiot.
Muutokset Wärtsilä-konsernin lainaportfoliota vastaan otettujen korkosuojien käyvissä arvoissa kirjataan
välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan
diskonttaamalla tulevaisuuden rahavirrat.
Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä pois lukien sellaisista
pitkäaikaisista lainoista syntyvät kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää nettosijoitusta.
MEUR
2021
2020
Korkotuotot lainoista ja saamisista
4
3
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
8
12
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista eristä
1
1
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja
-velkojen arvonmuutokset
1
Muut rahoitustuotot
1
Rahoitustuotot yhteensä
15
16
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusveloista
-11
-9
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista vuokrasopimusveloista
-4
-4
Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusveloista
-10
-21
Nettokorot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
-1
-2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen
arvonmuutokset
5
Valuuttakurssierot*
-4
-16
Lainojen palkkiokulut
-2
-2
Muut rahoituskulut
-5
-4
Rahoituskulut yhteensä
-33
-59
Yhteensä
-18
-43
* Vuonna 2020 kurssieroihin sisältyi -1 miljoonaa euroa projektien peruuttamisesta johtuvaa
rahavirtasuojausten tehotonta osuutta ja vuonna 2021 -3 miljoonaa euroa (-10) kurssieroa suojaamattomista
sisäisistä lainoista.
5.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN
Laadintaperiaatteet
Rahoitusinstrumentit
Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin taseeseen käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvarat luokitellaan
ja arvostetaan joko jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta. Rahoitusvarojen luokittelu riippuu liiketoimintamallista ja omaisuuserän
rahavirtaominaisuuksista. Rahoitusvelat luokitellaan ja arvostetaan myöhemmin joko jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusinstrumentit luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei niiden maturiteetti ylitä 12:ta kuukautta
raportointipäivästä eteenpäin. Rahoitusinstrumentti kirjataan pois taseesta vain silloin, kun se lakkaa
olemasta olemassa, eli kun sopimusperusteinen oikeus tai velvoite täytetään, kumotaan tai sen
voimassaolo lakkaa. Rahoitusinstrumenttien tilanne arvioidaan kunakin raportointipäivänä.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusinstrumentit
Rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät rahavarat, sijoitukset
velkainstrumentteihin, yritystodistusohjelmat, myyntisaamiset ja muut saamiset. Omaisuuserät kirjataan
alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiomenoilla, ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon
soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. Näiden omaisuuserien tarkoitus on kerätä sopimukseen
perustuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan lainan pääoman ja korkojen maksuja. Korkotuotot kirjataan
tuloslaskelmalla rahoitustuottoihin.
Konserni soveltaa IFRS 9:n sallimaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaatavista odotettavissa oleville
luottotappioille. Sen mukaan saamisen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä on aina arvostettava siihen
liittyvää tappiota koskeva vähennyserä määrään, joka vastaa saamisen koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevia luottotappioita. Lisätietoa liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat
varat ja velat.
Rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat sisältävät ostovelat ja muut velat, lainat ja luotot.
Nämä velat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä velkojen hankintaan liittyvillä
transaktiomenoilla, ja myöhemmin ne luokitellaan ja arvostetaan soveltamalla efektiivisen koron
menetelmää lyhentämällä velkaa sen maturiteetin aikaisilla diskontatuilla korkomaksuilla. Korkomenot
kirjataan tuloslaskelmalla rahoituskuluihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusinstrumentit
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat sisältävät muut sijoitukset, muut lyhytaikaiset
rahavarat ja suojauslaskennan ulkopuolella olevat johdannaisinstrumentit. Näihin sisältyy sijoitukset muihin
yhtiöihin (listatut ja listaamattomat osakkeet).
Kun tällaisia rahoitusvaroja kirjataan pois taseesta, niihin liittyvät käypien arvojen muutokset sekä voitot ja
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Operatiiviseen liiketoimintaan kuuluvien osakkeiden myynnit ja alaskirjaukset, kuten myös voitot ja tappiot
niiden käypään arvoon arvostamisesta, on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin
tuloslaskelmalla. Muiden osakkeiden myynnit ja alaskirjaukset, kuten myös voitot ja tappiot niiden käypään
arvoon arvostamisesta, on kirjattu tuloslaskelmalla rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Rahoitusvelat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat sisältävät johdannaisinstrumentit, jotka eivät
täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Kun tällaisia rahoitusvelkoja kirjataan pois taseesta, niihin liittyvät käypien arvojen muutokset sekä voitot ja
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusinstrumentit
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja rahoitusvelat sisältävät
suojauslaskennan ehdot täyttävien johdannaisten tehokkaan osuuden.
Tietoja johdannaisinstrumenttien arvostusryhmistä sekä suojauslaskennan alla olevista
rahoitusinstrumenteista esitetään liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit.
2021
MEUR
Jaksotet-
tuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon
tulosvaikut-
teisesti
Käypään
arvoon
laajan
tuloksen
kautta
Tase -erien
kirjanpito-
arvot
Käypä
arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Korolliset sijoitukset
5
5
5
Myyntisaamiset
26
26
26
Johdannaiset
1
1
1
Muut sijoitukset
18
18
18
Muut saamiset
2
2
2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
869
869
869
Myynnissä olevat myyntisaamiset
1
1
1
Johdannaiset
6
10
16
16
Muut rahoitussaamiset
5
5
5
Rahavarat
723
241
964
964
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
1 625
272
10
1 906
1 906
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
851
851
855
Johdannaiset
7
2
9
9
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
121
121
121
Ostovelat
714
714
714
Johdannaiset
3
11
14
14
Muut rahoitusvelat
5
5
5
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
1 692
10
13
1 714
1 718
2020
MEUR
Jaksotet-
tuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon
tulosvaikut-
teisesti
Käypään
arvoon
laajan
tuloksen
kautta
Tase -erien
kirjanpito-
arvot
Käypä
arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Korolliset sijoitukset
1
1
1
Myyntisaamiset
30
30
30
Johdannaiset
1
1
1
Muut sijoitukset
19
19
19
Muut saamiset
2
2
2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
920
920
920
Myynnissä olevat myyntisaamiset
2
2
2
Johdannaiset
15
22
37
37
Muut rahoitussaamiset
4
4
4
Rahavarat
652*
265
919
919
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
1 608
302
22
1 934
1 934
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
1 129
1 129
1 139
Johdannaiset
19
6
25
25
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
198
198
198
Ostovelat
411
411
411
Johdannaiset
1
2
3
3
Muut rahoitusvelat
4
4
4
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
1 743
20
8
1 770
1 780
* Lisäksi konsernilla on 14 miljoonaa euroa rahavaroja arvostettuna jaksotettuun hankintamenoon liittyen
myytävänä oleviin omaisuuseriin.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Käypien arvojen hierarkia
Laadintaperiaatteet
Wärtsilä on luokitellut käyvän arvon määrittämisessä käytettyjen arvostusmenetelmien syöttötiedot seuraaville
kolmelle tasolle:
Taso 1: Rahoitusinstrumenttien noteeratut hinnat ovat suoraan ja säännöllisesti havainnoitavissa julkisesti
toimivilta markkinoilta tai muusta julkisesti saatavilla olevasta lähteestä.
Taso 2: Rahoitusinstrumenttien hinnat määritetään käyttämällä arvostusmenetelmää, jolle syöttötieto on
suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa julkisilta arvopaperimarkkinoilta tai muusta julkisesti saatavilla
olevasta lähteestä.
Taso 3: Rahoitusinstrumentit on luokiteltu tasolle 3, jos arvostusmenetelmän syöttötietojen hinnat eivät ole
julkisesti havainnoitavissa ja kun rahoitusinstrumentit arvostetaan yhteisön omalla arvostusmenetelmällä.
Rahoitusinstrumenttien arvostamiseen käytettävät arvostusmallit:
• valuuttatermiinisopimusten käyvän arvon määrittely tilinpäätöspäivän termiinikursseilla
• koronvaihtosopimusten käypien arvojen laskeminen havainnoitavissa olevien tuottokäyrien perusteella
arvioituihin tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoihin
• noteerattujen markkinahintojen tai välittäjän samankaltaisille instrumenteille tarjoamien hintojen käyttäminen
2021
2020
MEUR
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Taso 3
Rahoitusvarat
Muut sijoitukset
18
19
Korolliset sijoitukset, pitkäaikaiset
5
1
Muut saamiset, pitkäaikaiset
2
2
Johdannaiset
17
37
Rahoitusvelat
Korolliset velat, pitkäaikaiset*
855
1 139
Johdannaiset
23
27
* Arvostettu jaksotettuun hankintamenoon taseessa.
Lisätietoja rahoitusveloista esitetään liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi.
Muut sijoitukset
Muut sijoitukset sisältävät käypään arvoon arvostettuja noteeraamattomia osakkeita. Näitä sijoituksia
tarkastellaan DCF-mallien avulla, joissa kriittiset oletukset liittyvät WACC:in tasoon ja odotettuihin rahavirtoihin
osingoista. Eri skenaarioilla saadaan kuitenkin niin erilaisia tuloksia, että johdon arvioiden mukaan jaksotettuun
hankintamenoon arvostaminen on lähinnä käypää arvoa.
MEUR
2021
2020
Kirjanpitoarvo 1.1.
19
18
Osakkeiden hankinnat
1
1
Alaskirjaukset
-2
Kirjanpitoarvo 31.12.
18
19
Vuonna 2021 noteeraamattomien muiden osakkeiden (taso 3) hankintameno oli 18 miljoonaa euroa (19), ja
niiden markkina-arvo oli 18 miljoonaa euroa (19).
5.3. RAHAVARAT
Laadintaperiaatteet
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista
lyhytaikaisista rahavaroista. Muut lyhytaikaiset rahavarat ovat lyhytaikaisia likvidejä sijoituksia, joiden arvo
vaihtelee vähäisessä määrin ja joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankintahetkestä.
Käteisvarat ja vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset on arvostettu jaksotettuun
hankintamenoon. Muut käteissijoitukset arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon lukuun ottamatta
sijoituksia yritystodistuksiin, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernin cash pool -tileihin
liittyvät luotot sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
MEUR
2021
2020
Rahat ja pankkisaamiset*
708
628
Muut rahavarat
256
290
Yhteensä
964
919
* 178 miljoonaa euroa (175) rahoista ja pankkisaamisista on maissa, joissa kotiuttamista on rajoitettu
paikallisella lainsäädännöllä, eikä raha näin ollen ollut välittömästi emoyhtiön käytettävissä.
Lisäksi konsernilla oli vuonna 2020 14 miljoonaa euroa rahavaroja liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
5.4. NETTOVELAN TÄSMÄYTYS
Korolliset nettovelat
MEUR
2021
2020
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
157
124
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
694
1 005
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
39
42
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
82
156
Korolliset velat yhteensä
973
1 327
Korolliset saamiset
-5
-1
Rahavarat
-964
-919
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat
0
-14
Korolliset saamiset yhteensä
-969
-933
Korolliset nettovelat yhteensä
4
394
Nettovelan täsmäytys
2021
MEUR
Kirjanpito-
arvo
1.1.2021
Raha-
virrat
Valuutta -
kurssi-
muutokset
Muut
muutokset
Yrityshan-
kinnat ja yri-
tysmyynnit
Kirjanpito-
arvo
31.12.2021
Vuokrasopimusvelat
166
-51
3
78
197
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
1 005
-303
-8
694
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
156
-72
-2
82
Korolliset saamiset
-1
-1
-3
-5
Rahavarat*
-932
-30
-10
7
-964
Nettovelka
394
-457
-19
78
7
4
* Sisältää myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat.
2020
MEUR
Kirjanpito-
arvo
1.1.2020
Raha-
virrat
Valuutta -
kurssi-
muutokset
Muut
muutokset
Yrityshan-
kinnat ja yri-
tysmyynnit
Kirjanpito-
arvo
31.12.2020
Vuokrasopimusvelat
188
-49
-6
34
-1
166
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
851
155
1 005
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
58
121
-14
-8
156
Korolliset saamiset
-1
1
-1
Rahavarat*
-369
-601
22
16
-932
Nettovelka
726
-374
3
34
8
394
* Sisältää myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat.
5.5. OMA PÄÄOMA
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta,
etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvista eristä ja kertyneistä voittovaroista.
Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä
MEUR
Osakepääoma
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Yhteensä
1.1.2020
336
61
397
31.12.2020
336
61
397
31.12.2021
336
61
397
Osakkeiden ja äänien lukumäärä
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2020
591 723 390
Omien osakkeiden osto 27.4.2021
-250 000
Omien osakkeiden osto 28.4.2021
-290 000
Omien osakkeiden osto 29.4.2021
-400 000
Omien osakkeiden osto 30.4.2021
-160 000
Omien osakkeiden osto 3.5.2021
-200 000
Omien osakkeiden osto 4.5.2021
-250 000
Omien osakkeiden osto 5.5.2021
-150 000
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2021
590 023 390
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
kauden aikana
590 579 335
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Wärtsilän osakkeella ei ole nimellisarvoa. Wärtsilällä on yksi osakelaji. Kaikilla osakkeilla on yksi ääni
yhtiökokouksessa ja niillä on yhtälainen oikeus osingonjakoon.
Osakepääoma
Osakeannin yhteydessä yhtiön saamat osakkeen merkintähinnat kirjataan osakepääomaan, ellei
osakeantipäätöksen yhteydessä olla päätetty, että osa merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastoon.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto on sidottua omaa pääomaa. Sitä voidaan alentaa noudattaen, mitä osakepääoman
alentamisesta säädetään osakeyhtiölaissa. Osakepääomaa voidaan myös korottaa siirtämällä varoja
ylikurssirahastosta.
Muuntoerot
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa
aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista
sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot esitetään myös
omassa pääomassa. Lisäksi omassa pääomassa esitetään tytäryrityksen nettoinvestoinneista ja
pitkäaikaisesta tytäryhtiölainasta ilman sovittua suorituspäivää syntyvät muuntoerot. Muuntoerojen muutokset
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen instrumenttien käyvän arvon muutokset, jos
suojaus on tehokas ja täyttää suojauslaskennan edellytykset. Muutokset arvonmuutosrahastoon sisältyvissä
erissä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Vuoden 2021 aikana on rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksia kirjattu omaan pääomaan -12
miljoonaa euroa (-4). Omasta pääomasta on vuoden aikana kirjattu tuloslaskelmaan 4 miljoonaa euroa (6)
myynnin tai ostojen oikaisuna.
MEUR
Rahavirran
suojaukset
Arvonmuutosrahasto 1.1.2020
-16
Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot
5
Arvonmuutosrahasto 1.1.2020
-11
Siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä
5
Käyvän arvon muutokset
-4
Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot
1
Arvonmuutosrahasto 31.12.2020
-9
Siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä
2
Käyvän arvon muutokset
-12
Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot
1
Arvonmuutosrahasto 31.12.2021
-18
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat
Laadintaperiaatteet
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot vähennetään voitonjakokelpoisesta omasta pääomasta
yhtiökokouksen päätöksen jälkeen. Maksamattomat osingot esitetään velkana konsernitilinpäätöksessä.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on esittänyt, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 0,24
euroa osakkeelta. Näin osingonjako on yhteensä 142 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävä osa kertyneistä
voittovaroista jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Tilikauden 2020 voitosta jaettiin osinkona 0,20 euroa
osakkeelta osingonjaon ollessa yhteensä 118 miljoonaa euroa. Jäljelle jäänyt osa kertyneistä voittovaroista
jätettiin yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.
Lisätietoja omasta pääomasta esitetään emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa, liitetiedossa 10. Oma pääoma.
5.6. RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIANALYYSI
2021
Lyhyt -
aikainen
Pitkä-
aikainen
MEUR
< 1 vuosi
1–3 vuotta
3–5 vuotta
> 5 vuotta
Yhteensä
Lainat muilta rahoituslaitoksilta*
82
287
302
104
776
Vuokrasopimusvelat
43
61
40
71
216
Ostovelat
714
714
Johdannaiset**
14
7
0
2
23
Muut velat
5
5
Yhteensä
858
356
342
178
1 733
* Arvioidut korkokustannukset yhteensä
5
7
3
1
16
Arvioidut sopimusperusteiset rahavirrat
863
363
345
178
1 749
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
2020
Lyhyt -
aikainen
Pitkä-
aikainen
MEUR
< 1 vuosi
1–3 vuotta
3–5 vuotta
> 5 vuotta
Yhteensä
Lainat muilta rahoituslaitoksilta*
155
481
232
292
1 160
Vuokrasopimusvelat
45
59
35
51
190
Muut korolliset lainat*
1
1
Ostovelat
411
411
Johdannaiset**
13
5
2
7
27
Muut velat
4
4
Yhteensä
629
545
270
350
1 794
* Arvioidut korkokustannukset yhteensä
8
11
6
2
28
Arvioidut sopimusperusteiset rahavirrat
637
557
276
353
1 822
** Markkina-arvoltaan negatiivisten johdannaisten arvostus eräpäivän mukaan. Sopimusten mukaiset
nimellisarvot esitetään liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit.
Pitkäaikaisten lainojen korkokulut lasketaan 31.12.2021 vallitsevien keskimääräisten korkojen perusteella.
Rahoitusvelkojen käyvät arvot sekä lisätietoa rahoitusvelkojen arvostusryhmistä on esitetty liitetiedossa 5.2.
Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.
5.7. JOHDANNAISINSTRUMENTIT
Laadintaperiaatteet
Johdannaiset ja suojauslaskenta
Johdannaiset kirjataan alun perin taseeseen käypään arvoon ja myöhemmin ne luokitellaan ja arvostetaan
kunkin raportointikauden päättymispäivän mukaiseen käypään arvoon. Voitot ja tappiot käypään arvoon
arvostamisesta kirjataan tuloslaskelmalle johdannaisen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Suojauslaskenta
Wärtsilä suojaa myynteihin ja ostoihin liittyviä ulkomaan valuutan määräisiä rahavirtoja valuuttatermiineillä
tai -optioilla sekä soveltaa IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa enemmistöön näistä valuuttatermiineistä.
Termiinipisteet jätetään suojaussuhteen ulkopuolelle, ja jos suoja on kokonaan tai osittain tehoton, tehoton
osuus kirjataan välittömästi raportointikauden rahoituseriin. Wärtsilä saattaa soveltaa myös rahavirran
suojausta osaan korkojohdannaisistaan.
Konserni dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän
välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovellettavan strategian. Tämän prosessin kautta
suojausinstrumentti kytketään siihen liittyviin varoihin ja velkoihin, ennakoituihin liiketapahtumiin tai sitoviin
sopimuksiin.
Wärtsilä määrittää valuuttajohdannaisten suojaussuhteet joko erittäin todennäköisen ennakoidun liiketoimen
suojaksi tai kiinteäehtoisen sitoumuksen suojaksi.
Konserni käyttää määritettyjä suojia valuuttajohdannaisiin, joissa suojausinstrumentin ja suojauskohteen
keskeiset ehdot täsmäävät tai lähes täsmäävät. Suojausaste on yleensä 100%. Koska alla olevat riskit
täsmäävät, suojausinstrumenttien katsotaan kumoavan kaikki suojattuihin liiketoimiin liittyvät muutokset.
Wärtsilä tunnistaa, että suojattujen liiketoimien viivästymiset tai peruuntumiset saattavat aiheuttaa
tehottomuutta. Wärtsilä kuitenkin soveltaa jatkostrategiaa, jonka mukaan johdannaisia jatketaan tai
päätetään ennenaikaisesti, jotta alla olevat liiketoimet saadaan täsmäämään. Suojauksen tehokkuutta
koskevia vaatimuksia arvioidaan IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti huomioiden vaatimukset taloudelliseen
suhteeseen, luottoriskiin ja suojausasteeseen liittyen.
Ulkopuoliset suojaukset tehdään tyypillisesti lyhyillä maturiteeteilla (enintään yksi vuosi) ja käyttäen vain
korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) vastapuolia, joten vastapuoliriskillä on
vähäinen vaikutus suojien markkina-arvon määrittämiseen. Koska joidenkin suojattavien rahavirtojen
maturiteetti on pidempi kuin niitä suojaavien instrumenttien, suojausten ja alla olevien rahavirtojen
nykyarvojen muutokset eivät aina täysin kumoa toisiaan suojauksen elinaikana. Maturiteettierosta johtuva
tehottomuus lasketaan vuosineljänneksittäin ja kirjataan rahoituseriin.
Rahavirran suojaaminen
Jos johdannaissopimus on määritetty rahavirtaa suojaavaksi ja se täyttää rahavirtasuojan vaatimukset,
siihen liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, jotka esitetään oman pääoman
arvonmuutosrahastossa, mikäli suojaus on tehokas. Valuuttatermiinien osalta spot-osuus sisältyy
suojaussuhteeseen, kun termiinipisteet on jätetty suojan määrittämisen ulkopuolelle. Muiden laajan tuloksen
erien kautta johdannaisiin liittyvään arvonmuutosrahastoon kertynyt voitto tai tappio esitetään samalla
raportointikaudella kuin suojattuihin velvoitteisiin tai ennusteisiin liittyvät tapahtumat, esimerkiksi myynnin tai
ostojen oikaisuna. Suojauksesta johtuvan voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan välittömästi
tulosvaikutteisesti raportointikauden aikana. Korkoerosta johtuvat valuuttatermiinien käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Lisätietoja rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksista esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma, ja
lisätietoja rahavirtasuojausten tehottomasta osuudesta esitetään liitetiedossa 5.1. Rahoitustuotot ja -kulut.
Konserni soveltaa suojauslaskentaa enemmistöön valuuttatermiineistä.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Avoimet operatiiviset valuuttapositiot sisältäen rahoituksen suojataan johdannaisilla alla olevan mukaisesti.
Valuuttatermiinit
2021
2020
MEUR
Kiinteä-
hintaisia
osto- ja
myyntiso-
pimuksia
vasten
nettona
Netto-
velkoja
vasten
Kiinteä-
hintaisia
osto- ja
myyntiso-
pimuksia
vasten
nettona
Netto-
velkoja
vasten
Valuuttatermiinit
USD
837
56
292
287
NOK
397
1
396
1
GBP
81
32
CHF
58
53
22
61
CNY
10
11
15
12
AUD
48
31
47
MXN
36
1
46
5
SGD
20
17
11
SEK
34
1
25
1
CAD
32
9
20
11
Muut valuutat*
89
120
1
Valuuttajohdannaiset yhteensä, netto
1 642
214
936
437
* Muut valuutat eivät sisällä merkittäviä yksittäisiä valuuttoja.
Nettovelat sisältävät emoyhtiön antamat ei-euromääräiset sisäiset lainat ja talletukset.
IFRS:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu 2.402 miljoonan euron (1.861) arvosta valuuttatermiineihin.
Viiden prosentin valuuttakurssiliikkeen vaikutus näiden johdannaisten arvostukseen aiheuttaisi noin 152
miljoonan euron (45) muutoksen konsernin omaan pääomaan. Koska kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja
myyntisopimukset on suojattu, operatiivisen toiminnan tuloksen herkkyys valuuttakurssimuutoksille (sisäinen
rahoitus pois lukien) oletetaan olevan vähäinen.
2021
2020
MEUR
Brutto-
määrä
Netto-
määrä
Vaikutus
omaan
pääomaan
Brutto-
määrä
Netto-
määrä
Vaikutus
omaan
pääomaan
Valuuttatermiinit (molemmat
valuutat huomioitu), joihin
sovelletaan suojauslaskentaa*
EUR
1 834
1 130
56
1 424
123
6
USD
1 405
1 005
50
1 077
295
15
NOK
931
384
19
803
248
12
GBP
133
131
7
79
57
3
MXN
102
38
2
128
46
2
CNY
48
47
2
50
40
2
JPY
23
23
1
26
2
CHF
59
53
3
18
8
Muut
268
234
12
116
81
4
Yhteensä (vain toinen valuutta
huomioitu)
2 402
1 523
152
1 861
900
45
* Sisäisiä transaktioita, joihin varsinaiset suojauslaskentakirjaukset perustuvat.
MEUR
2021
2020
Valuuttatermiinit, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
2021
-
1 010
2022
1 417
-
Ennustetut, erittäin todennäköiset rahavirrat vuosittain (suojattu)
2021
-
1 341
2022
1 925
233
2023
226
50
2024
56
45
2025
44
192*
2026
–
151
* Vertailukauden osalta sisältää 2025 ja siitä myöhemmin.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Johdannaisinstrumentit
MEUR
2021
joista
suljettu
2020
joista
suljettu
Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot (taso
2)
Koronvaihtosopimukset
408
450
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
153
237
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan alla
1 417
676
1 010
558
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella
660
179
650
245
Yhteensä
2 639
855
2 347
803
Johdannaisinstrumenttien markkina-
arvostukset (taso 2)
Koronvaihtosopimukset
-4
-12
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-5
-12
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan alla
-1
21
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella
3
14
Yhteensä
-6
10
Lisäksi konsernilla oli kuparifutuureja 933 tonnia (11 3), joiden arvo oli 8 miljoonaa euroa (1).
Valuuttatermiinit suojaavat transaktioriskiltä ja erääntyvät seuraavan 12 kuukauden (12) aikana.
Valuuttatermiini on suljettu, kun rahavirrat samassa valuutassa samalla arvopäivällä kompensoivat toisiaan.
Koronvaihtosopimukset ovat euromääräisiä ja niiden keskimääräinen juoksuaika on 52 kuukautta (59). Koron-
ja valuutanvaihtosopimusten keskimääräinen juoksuaika on 31 kuukautta (30).
Muutokset korkojohdannaisten markkina-arvossa kirjataan yleensä välittömästi tuloslaskelmaan. IFRS 9:n
mukaista rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan kuitenkin 128 miljoonan euron (130) suuruiseen
koronvaihtosopimukseen, joka erääntyy 2031. Kyseinen korkosuoja vaihtaa ison vuokrasopimusvelan
korkomaksut muuttuvista kiinteisiin. Koska suojalla ja sen perustana olevalla rahavirralla on täsmäävät
keskeiset ehdot, ja suojaussuhde on 1:1, suojauksen odotetaan olevan täysin tehokas. Vuoden 2021 aikana
rahavirtasuojan käyvän arvon muutosta on kirjattu omaan pääomaan -2 miljoonaa euroa (-6), eikä suojaan
liittyviä eriä ole luokiteltu uudelleen tuloslaskelmaan.
Normaalisti kaikki konsernin johdannaiset tehdään International Swaps and Derivatives Associationin Master
Agreement -sopimusten (ISDA) alla. Mikäli sopimusosapuoli on sopimuksessa määritellyn luottotapahtuman
kohteena, on toisella sopimusosapuolella oikeus vaatia kaikkien avoimien johdannaisten ennenaikaista
eräännyttämistä ja niiden netottamista. Nämä sopimukset eivät kuitenkaan täytä tase-erien
netotusvaatimuksia. Alla olevassa taulukossa on kyseisten sopimusten alla tehtyjen rahoitusinstrumenttien
kirjanpitoarvot.
MEUR
2021
2020
Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset ISDA-sopimusten alla
Varat
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
1
Valuuttatermiinit
16
37
Yhteensä
17
37
Velat
Koronvaihtosopimukset
-4
-12
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-5
-13
Valuuttatermiinit
-14
-3
Yhteensä
-23
-27
Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset ISDA-sopimusten alla
Varat
4
25
Velat
-10
-16
Yhteensä
-6
10
5.8. RAHOITUSRISKIT
Yleistä
Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin
tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä
konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset.
Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida
valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin rahavaroihin, tulokseen ja omaan pääomaan.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Rahoitusriskien suojausinstrumentteina
käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata.
Valuuttariski
Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla. Suojaukset tehdään yhtiötasolla konsernin keskitettyä
rahoitustoimintaa vasten, jonka jälkeen suojaukset netotetaan ja katetaan ulkoisesti konsernin
rahoitustoimintojen puolesta. Kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan.
Suojaukset kattavat arvioidut tulevat rahavirrat sekä avoinna olevat myyntisaamiset ja ostovelat sopimuksiin
liittyen. Tulevat kaupalliset valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää
johtokunta. IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista.
Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja kustannusten sopeuttamisen uudella
valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni
suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten rahavarat, lainat/talletukset ja muut
valuuttamääräiset saatavat ja velat.
Koska kenttähuoltotyöt laskutetaan paikallisessa valuutassa, konsernin liikevaihtoon kohdistuu
valuuttakurssimuutoksista johtuvaa volatiliteettia. Vaikutus kannattavuuteen on kuitenkin rajallinen, koska myös
kustannukset ovat samassa valuutassa. Varaosamyynti perustuu euromääräisiin hinnastoihin, ja niihin liittyvät
ostot euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa suojataan, joten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat
varaosamyyntiin vain vähäisesti. Koska projektien/laitteiden myynnit/ostot ja pitkäaikaisten sopimusten
arvioidut valuuttariskit suojataan, konserni ei odota merkittäviä voittoja/tappioita valuuttakurssimuutoksista
vuonna 2022 toiminnassaan lukuun ottamatta sisäistä rahoitusta.
Konsernissa käytetyt valuuttasuojausinstrumentit ja näiden nimellisarvot on eritelty liitetiedossa 5.7.
Johdannaisinstrumentit.
Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä euroalueen ulkopuolella, ovat konsernin oma pääoma,
liikearvo ja kauppahinnan kohdistukset alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2021 lopussa Wärtsilän
euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten nettovarallisuuden arvo oli 963 miljoonaa euroa
(956). Lisäksi ulkomaanrahan määräistä, yrityshankinnoissa syntynyttä liikearvoa ja kauppahinnan
kohdistuksia oli 900 miljoonaa euroa (865). Vuonna 2021 muuhun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot
syntyivät pääosin Englannin punnan (GBP) kurssimuutoksista
Vuonna 2021 60% (65) myynnistä ja 54% (61) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 25% (20) myynnistä
ja 18% (11 ) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken.
Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat: USD, GBP,
JPY sekä KRW.
Koska
, siihen liittyy usein valuuttariskejä. Suurimmat avoimet operatiiviset
valuuttapositiot (pois lukien rahoitus) per 31.12.2021 on listattu alle.
2021
Tase
Arvioidut rahavirrat
MEUR
Konserni
saa perus-
valuuttaa
Konserni
maksaa
perus-
valuuttaa
Konserni
saa perus-
valuuttaa
Konserni
maksaa
perus-
valuuttaa
Netto
EUR/USD
71
196
154
934
905
USD/NOK
36
8
400
429
EUR/NOK
94
48
156
4
198
EUR/CNY
25
22
107
3
106
EUR/GBP
28
21
88
6
89
EUR/AUD
5
5
18
77
59
EUR/SGD
17
11
26
32
2020
Tase
Arvioidut rahavirrat
MEUR
Konserni
saa perus-
valuuttaa
Konserni
maksaa
perus-
valuuttaa
Konserni
saa perus-
valuuttaa
Konserni
maksaa
perus-
valuuttaa
Netto
EUR/USD
42
53
147
303
167
EUR/NOK
61
30
281
1
310
USD/NOK
30
231
3
259
EUR/CNY
13
20
65
4
63
EUR/GBP
18
20
89
88
EUR/SGD
16
11
20
26
EUR/JPY
13
6
18
3
22
Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro ja tytäryhtiöt yleensä rahoitetaan niiden paikallisissa
valuutoissaan keskitetyn rahoitustoiminnon toimesta, keskitetyllä rahoitustoiminnolla oli seuraavat rahoitukseen
liittyvät valuuttapositiot auki per 31.12.2021.
2021
2020
MEUR
Velat
Talletukset
Netto
Velat
Talletukset
Netto
Konsernin sisäiset velat/talletukset
USD
160
216
56
15
282
266
GBP
76
43
32
68
60
9
CHF
53
53
61
61
AUD
31
31
49
49
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
NOK
1
1
SGD
17
17
19
19
CNY
11
11
12
12
CAD
9
9
11
11
Muut valuutat*
2
2
6
1
7
Ulkopuoliset velat/talletukset
JPY
153**
153
237**
237
USD
20
20
Yhteensä
443
330
366
388
455
692
* Muut valuutat ei netotu, koska sisältää eri valuuttoja.
** Ulkopuoliset JPY-lainat suojataan täysimääräisesti valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.
Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Argentiinassa, Brasiliassa ja
Indonesiassa, on suojaamattomia EUR tai USD määräisiä konsernin sisäisiä lainoja, joista voi aiheutua
valuuttakurssieroja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 41 miljoonaa euroa (66).
Wärtsilä ei suojaa muuntoriskiä. Konsernille merkittävimmät valuutat on esitetty liitetiedossa 6.6.
Tilinpäätöskursseja.
Korkoriski
Wärtsilän korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä
korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Korkoriskejä seurataan mittaamalla
jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.
Korollinen velka oli vuoden 2021 lopussa 776 miljoonaa euroa (1.161). Keskikorko oli 0,6% (0,8) ja
keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 14 kuukautta (13).
Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Kiinteäkorkoisen velan
suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Hallitus on antanut valtuutuksen
väliaikaisesti kasvattaa kiinteäkorkoisten lainojen osuutta 100%:iin, ja valtuutus on voimassa tammikuuhun
2022. Wärtsilä suojaa lainaportfolionsa johdannaisilla, kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla.
MEUR
2021
2020
Kiinteäkorkoiset lainat
250
366
Vaihtuvakorkoiset lainat
526
796
Johdannaiset
404
424
Kiinteäkorkoisten lainojen osuus kokonaislainasta (mukaanlukien johdannaiset), %
84
68
Vuoden 2021 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi
aiheuttanut 17 miljoonan euron (26) lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset).
Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 1 miljoonan euron (4) muutoksen velkasalkun
seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset).
Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro, IBOR-uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta
konsernin rahoitusjärjestelyihin. Uudistuksen seurauksena pitkäaikaisten JPY-lainojen viitekorkoa muutettiin
sekä konsernin cash pool -pankkitilien viitekorkoja muutettiin, jos korko muutoin olisi lopetettu.
Muuta lainoihin liittyvää tietoa annetaan liitetiedoissa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja 5.6.
Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi. Tietoa korkojohdannaisista on annettu liitetiedossa 5.7.
Johdannaisinstrumentit.
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja
vahvistamattomilla luottolimiiteillä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista
lainaa sisältävällä portfoliolla.
Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:
• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 650 miljoonaa euroa (660).
• Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 850 miljoonaa euroa (850).
Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 36 kuukautta (36) ja vahvistettujen luottolimiittien
keskimääräinen takaisinmaksuaika on 23 kuukautta (21). Lisätietoa liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen
maturiteettianalyysi.
Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 964 miljoonaa euroa (932), joka sisälsi vuonna 2020 14 miljoonaa
euroa liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin, sekä käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia 650
miljoonaa euroa (660). 31.12.2021 ja 31.12.2020 yritystodistuksia ei ollut käytössä.
Vahvistetut luottolimiittisopimukset ja emoyhtiön pitkäaikaiset lainat sisältävät rahoituskovenantin
(omavaraisuusaste). Omavaraisuusasteen odotetaan pysyvän selvästi rahoituskovenantin yläpuolella
ennustettavissa olevalla ajanjaksolla.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Vahvistetut luottolimiittisopimukset
MEUR
2021
2020
Vuosi
Erääntyvät
Käytet-
tävissä
(kauden
lopussa)
Erääntyvät
Käytet-
tävissä
(kauden
lopussa)
2020
-
-
660
2021
650
280
380
2022
140
510
90
290
2023
230
280
160
130
2024
130
150
130
2025
100
50
2026
50
Luottoriski
Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoimintojen ja konserniyhtiöiden toimintaa.
Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille,
vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille.
Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan
asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja
rahoituslaitosten kanssa. Koska vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) omaavia
vastapuolia hyödynnetään johdannaisinstrumenttien käytössä ja tapahtumiin sovelletaan ISDA-yleissopimusta,
luottotappioita ei oleteta syntyvän näistä instrumenteista.
Konserniyhtiöt sijoittavat rahavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille, mikäli paikallinen lainsäädäntö ja
keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti
(lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi A tai
konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Konsernin keskitetty rahoitustoiminto
seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.
Jaksotettuun hankintamenoon tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotetut luottotappiot arvioidaan ennakoivasti
neljännesvuosittain perustuen sijoitusten eräpäivään ja vastapuoliriskiin. 31.12.2021 odotettu luottotappio ei
ollut merkittävä.
Odotetut luottotappiot on esitetty liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat.
Osakehintariski
Wärtsilällä on osakesijoituksia 12 miljoonaa euroa (12) voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin
kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia. Lisätietoja
liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.
Pääomarakenteen hallinta
Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien
luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien
määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää
nettovelkaantumisaste alle 0,50. Konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään 50%
osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin.
MEUR
2021
2020
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
157
124
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
694
1 005
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
39
42
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
82
156
Korolliset velat yhteensä
973
1 327
Korolliset saamiset
-5
-1
Rahavarat
-964
-919
Rahavarat myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyen
0
-14
Korolliset saamiset yhteensä
-969
-933
Korolliset nettovelat yhteensä
4
394
Oma pääoma yhteensä
2 323
2 188
Nettovelkaantumisaste
0,00
0,18
Osana pääomarakenteen hallintaa seurataan myös omavaraisuusastetta:
Taseen loppusumma
6 523
6 232
Saadut ennakot
-498
-452
6 025
5 780
Omavaraisuusaste, %
38,6
38,1
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
6. KONSERNIRAKENNE
Osion sisältö:
6.1. YRITYSHANKINNAT
6.2. YRITYSMYYNNIT
6.3. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT
6.4. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN
6.5. TYTÄRYHTIÖT
6.6. TILINPÄÄTÖSKURSSEJA
6.1. YRITYSHANKINNAT
Laadintaperiaatteet
Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Tällöin
luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu
käypään arvoon hankintahetkellä. Konsernin lisätessä omistusosuuttaan sellaisessa yhtiössä, jossa Wärtsilällä
on jo ollut määräysvalta, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään
arvoon tai siihen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta
hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan
määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja
mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittää konsernin osuuden hankitun
nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain.
Hankintameno sisältää mahdolliset käypään arvoon arvostetut luovutetut varat. Luovutettu vastike ei sisällä
hankintaan liittyviä menoja. Ne kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi kausille, joiden aikana menot toteutuvat ja
palvelut otetaan vastaan, lukuun ottamatta vieraan- tai omanpääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen
laskusta aiheutuvia menoja.
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja
vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista
vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys
perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä tulevista rahavirroista. Hankitut aineettomat hyödykkeet koostuvat
yleensä teknologiasta, asiakassuhteista ja tavaramerkeistä.
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan käypään
arvoon hankintahetkellä. Se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi määritelty ehdollinen
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
vastike arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden viimeisenä päivänä, ja tästä aiheutuva tappio tai
voitto kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi määriteltyä ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut
määräysvallan.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittely saattaa edellyttää arvioita hankittujen varallisuuserien
käyvästä arvosta ja toteutuneiden ehdollisten vastikkeiden määrästä.
2021
Vuonna 2021 ei tehty yrityshankintoja.
2020
Vuonna 2020 ei tehty yrityshankintoja.
6.2. YRITYSMYYNNIT
Laadintaperiaatteet
Luovutetut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siihen hetkeen asti, jolloin määräysvalta lakkaa.
2021
Huhtikuussa 2021 Wärtsilä myi 100% viihdejärjestelmät-liiketoimintayksikön, Wärtsilä Funa GmbH:n,
osakkeista ranskalaiselle pörssiyhtiölle Videlio SA:lle. Yritysmyynnistä ilmoitettiin tammikuussa 2021.
Viihdejärjestelmät suunnittelee, valmistaa ja integroi viihde-, valaistus-, valaistuksen säätö-, kuulutus- ja
digitaalisen äänentoiston järjestelmiä risteilyaluksiin ja huvipuistoihin. Liikevaihto vuonna 2020 oli noin 50
miljoonaa euroa. Myynnin vaikutus raportointikauden tulokseen ei ole olennainen.
Heinäkuussa 2021 Wärtsilä myi 100% Wärtsilä EUROATLAS GmbH:n osakkeista ruotsalaiselle globaalisti
toimivalle sijoitusyhtiölle, Mimirille. Wärtsilä EUROATLAS kuului muuntajat-liiketoimintayksikköön ja sen
myynnistä ilmoitettiin maaliskuussa 2021.
Wärtsilä EUROATLAS tarjoaa globaalille asiakaskunnalleen räätälöityjä korkean suorituskyvyn
tehonmuunnosratkaisuja meri-, ilmailu- ja maasovelluksiin, jotka edellyttävät ehdotonta luotettavuutta,
tehotiheyttä ja huippuluokan energiatehokkuutta ankarissa ympäristöolosuhteissa. Tuotteet ja palvelut
sisältävät alkuperäisen suunnittelun, jälkiasennukset, päivitykset, huollon, varaosat ja koulutuksen. Liikevaihto
vuonna 2020 oli noin 10 miljoonaa euroa. Omaisuuserän myytävänä olevaksi luokittelun vaikutus tilikauden
2020 tulokseen oli noin -6 miljoonaa euroa, ja myynnin vaikutus raportointikauden 2021 tulokseen on -2
miljoonaa euroa.
Kaikki myydyt liiketoimintayksiköt kuuluivat Portfolio Businessiin.
2020
Lokakuussa Wärtsilä myi 100% omistamansa Wärtsilä JOVYATLAS GmbH:n osakkeista saksalaiselle
teollisuusyhtiölle Jacob Waitz Industrie GmbH:lle. Wärtsilä JOVYATLAS tarjosi keskeytymättömän virransyötön
järjestelmiä, tasasuuntaajia, muuntajia, taajuusmuuttajia ja vastuksia sekä niihin liittyviä palveluita. Yhtiön
liikevaihto oli 20 miljoonaa euroa vuonna 2019. Yritysmyynnin vaikutus tilikauden tulokseen on noin -6
miljoonaa euroa.
Myöskin lokakuussa Wärtsilä myi 100% omistamansa Wärtsilä Valves Ltd -yhtiön osakkeista New Yorkissa,
Yhdysvalloissa, sijaitsevalle Evergreen Capital L.P.:lle. Myydyn yhtiön toiminnot sisälsivät
nikkelialumiinipronssi- ja erikoisteräsventtiilien suunnittelun, kokoonpanon, testauksen, myynnin ja toimituksen
merenkulku-, öljy- ja kaasu sekä energiamarkkinoille. Lisäksi se tarjosi venttiilituotesovelluksia FPSO-aluksille,
petrokemian laitoksille, voimantuotantoon, merivoimille, jätevedenpuhdistamoille ja putkistoihin. Yhtiön
liikevaihto oli noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2019. Yritysmyynnin vaikutus tilikauden tulokseen on noin -10
miljoonaa euroa.
Joulukuussa 2020 Wärtsilä sai päätökseen Wärtsilä ELAC Nautik GmbH:n (ELAC Nautik) osakkeiden myynnin
Cohort plc:lle. Osakkeiden luopumisesta ilmoitettiin alun perin joulukuussa 2019. ELAC Nautikin painopisteenä
markkinoilla olivat kaikuluotaimet, mukaan lukien ääniluotaimet, vedenalaiset viestintäjärjestelmät sekä
kaikujärjestelmät pienille ja keskikokoisille asevoimien sukellusveneille. Yhtiön liikevaihto oli noin 21 miljoonaa
euroa vuonna 2019. Yritysmyynnin vaikutus tilikauden tulokseen ei ole olennainen.
Kaikki myydyt liiketoiminnat kuuluivat Portfolio Businessiin.
6.3. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT
Laadintaperiaatteet
Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä
oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen
sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää, että
omaisuuserän (tai luovutettavien erien ryhmän) on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan
tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja sen myynnin on oltava erittäin
todennäköinen.
Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä
olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai
käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi.
Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava.
Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja
oikaisematta.
2021
Wärtsilä on luokitellut säiliönohjausjärjestelmät-liiketoimintayksikön sekä Delivery Centre Santanderin
myytävänä oleviksi omaisuuseriksi. Säiliönohjausjärjestelmät on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi
vuoden 2020 toisesta neljänneksestä alkaen ja Delivery Centre Santander vuoden 2021 toisesta
neljänneksestä alkaen.
Syyskuussa 2021 Wärtsilä ilmoitti myyvänsä säiliönohjausjärjestelmät-liiketoimintayksikkönsä tanskalaiselle
Svanehøj’lle, joka suunnittelee ja valmistaa kaasualan erikoispumppuja. Säiliönohjausjärjestelmät suunnittelee,
valmistaa myy ja huoltaa korkealuokkaisia mittausjärjestelmiä LNG-alusten, offshore-kaasuvarastojen sekä
LNG-terminaalien kaasutankkeihin. Säiliönohjausjärjestelmät on myös yksi alan johtavista
turvallisuustuotteiden valmistajista maissa oleville LPG-varastoille sekä maanalaisille luolavarastoille.
Säiliönohjausjärjestelmät-liiketoimintayksikön myytävänä olevaksi omaisuuseräksi luokittelun vaikutus
tilikauden 2021 tulokseen on -7 miljoonaa euroa. Myynti odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2022
ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Säiliönohjausjärjestelmät-liiketoimintayksikkö kuuluu Portfolio Businessiin.
Delivery Centre Santanderin myynti Javier Cavada Corporación Cantabrialle julkaistiin toukokuussa 2021.
Myynti odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Delivery Centre
Santander kuuluu Marine Poweriin.
Myytävänä olevat omaisuuserät on arvostettu kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, kumpi näistä on alempi.
2020
Wärtsilä on luokitellut viihdejärjestelmät- sekä säiliönohjausjärjestelmät-liiketoiminnot myytävänä oleviksi
omaisuuseriksi. Viihdejärjestelmät-liiketoiminta on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi vuoden 2019
viimeisestä neljänneksestä alkaen ja säiliönohjausjärjestelmät-liiketoiminta vuoden 2020 toisesta
neljänneksestä alkaen. Myynnit odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2021 ensimmäisen puoliskon aikana.
Lisäksi Wärtsilä on aloittanut valmistelut, jotka tähtäävät Wärtsilä EUROATLAS GmbH:n myyntiin. Myös
Wärtsilä EUROATLAS GmbH on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Myynti odotetaan saatavan
päätökseen vuoden 2021 toisen puoliskon aikana. Vaikutus raportointikauden tulokseen on noin -6 miljoonaa
euroa.
Kaikki myytävänä olevat omaisuuserät kuuluvat Portfolio Businessiin ja ne on arvostettu kirjanpitoarvoon tai
käypään arvoon, kumpi näistä on alempi.
Tase -erät
MEUR
31.12.2021
31.12.2020
Liikearvo
2
7
Muut aineettomat hyödykkeet
1
Aineelliset hyödykkeet
2
4
Käyttöoikeusomaisuuserät
2
Laskennalliset verosaamiset
12
Vaihto -omaisuus
4
23
Muut saamiset, lyhytaikaiset
42
Rahavarat
14
Myytävänä olevat omaisuuserät
8
105
Varojen alaskirjaus
-6
-6
Myytävänä olevat omaisuuserät, netto
2
99
Laskennalliset verovelat
12
Muut velat, pitkäaikaiset
3
Muut velat, lyhytaikaiset
52
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
68
Nettovarat
2
31
Vuonna 2021 kirjattu varojen alaskirjaus -6 miljoonaa euroa liittyy säiliönohjausjärjestelmät-
liiketoimintayksikköön, joka on luokiteltu myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Kulu on kirjattu tuloslaskelman
erään poistot ja arvonalentumiset.
Vuonna 2020 kirjattu varojen alaskirjaus -6 miljoonaa euroa liittyi Wärtsilä EUROATLAS GmbH:n luokitteluun
myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Kulu kirjattiin tuloslaskelman erään poistot ja arvonalentumiset.
6.4. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN
Laadintaperiaatteet
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa tai
yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta merkitsee yleensä sitä, että konsernilla on 20–50%
yrityksen äänivallasta.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on
oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta perustuu osapuolten väliseen
sopimukseen.
Konsernin osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä yhdistellään konsernitilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmällä huomattavan vaikutusvallan tai yhteisen määräysvallan saamisesta lähtien sen
päättymiseen saakka. Sijoitukset osakkuusyrityksiin kirjataan aluksi hankintamenoon, ja hankintameno
kasvaa tai vähenee osakkuusyrityksen nettovaroissa hankintapäivän jälkeen tapahtuvien muutosten
perusteella suhteutettuna konsernin omistusosuuteen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus
osakkuus- ja yhteisyritysten raportointikauden tuloksista on esitetty konsernin tuloslaskelmassa omana
eränään ennen liiketulosta rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Konsernin osuus osakkuus-
ja yhteisyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan
tuloksen eriin. Wärtsilän osuus hankintapäivän jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä sisältyy konsernin
omaan pääomaan. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää kyseisen sijoituksen
hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon. Kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei tämän
jälkeen huomioida, ellei konsernilla ole muita osakkuus- tai yhteisyrityksiin liittyviä velvoitteita.
Osakkuus- ja yhteisyritysten konsernitilinpäätökseen yhdistämisestä johtuvat valuuttakurssimuutokset, jotka
kirjataan omaan pääomaan, ilmoitetaan tuloslaskelmassa osana voittoa tai tappiota, kun omistusosuus
muuttuu.
MEUR
2021
2020
Kirjanpitoarvo 1.1.
23
42
Osuus tuloksesta
3
3
Osingot
-2
-1
Muuntoerot
3
-2
Osakepääoman alentaminen osakkuus - ja yhteisyrityksissä
-28
Arvonalentumiset
9
Kirjanpitoarvo 31.12.
27
23
Taloudellinen yhteenveto (100%):
2021
MEUR
Omistus-%
Pitkäaikaiset
varat
Lyhytaikaiset
varat
Oma
pääoma
Pitkäaikaiset
velat
Lyhytaikaiset
velat
Liike-
vaihto
Tilikauden
tulos
Yhteisyritykset
Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd.
Kiina
50,0
7
37
24
0
20
54
5
CSSC Wärtsilä Electrical & Automation Co., Ltd.
Kiina
49,0
0
6
3
0
4
9
0
CSSC Wärtsilä Engine (Shanghai) Co., Ltd.
Kiina
49,0
56
117
24
34
115
75
2
Repropel Sociedad de reparacao de helices
Portugali
50,0
2
1
1
CSSC Wärtsilä Engine (Shanghai) Co., Ltd. -yhtiö valmistaa keskikokoisia ja suuria keskinopeita dieselmoottoreita ja monipolttoainemoottoreita Shanghaissa Linganganissa. Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd. valmistaa
merenkulun apumoottoreita Shanghaissa, Kiinassa. CSSC Wärtsilä Electrical & Automation Co., Ltd. tuottaa kehittyneitä sähkö- ja automaatioratkaisuja risteilyalalle.
2020
MEUR
Omistus-%
Pitkäaikaiset
varat
Lyhytaikaiset
varat
Oma
pääoma
Lyhytaikaiset
velat
Liike-
vaihto
Tilikauden
tulos
Yhteisyritykset
Wärtsilä Qiyao Diesel Company Ltd.
Kiina
50.0
7
32
22
17
54
5
Wärtsilä Hyundai Engine Co Ltd.
Etelä-Korea
0,0
-2
CSSC Wärtsilä Electrical & Automation Co., Ltd.
Kiina
49.0
4
2
2
19
CSSC Wärtsilä Engine (Shanghai) Co., Ltd.
Kiina
49.0
21
73
20
74
66
1
Repropel Sociedad de reparacao de helices
Portugali
50.0
2
1
1
1
Wärtsilä Hyundai Engine Co Ltd.:n osakkeet myytin 31.12.2020. Lisäksi tilikauden aikana lakkautettiin Wärtsilä Land & Sea Academy, Inc. ja Neptun Maritime AS:n osakkeet myytiin.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
6.5. TYTÄRYHTIÖT
Laadintaperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Wärtsilä
määräysvallassa. Konsernilla on määräysvalta yhtiöön silloin, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu
sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Kun konsernilla ei ole enemmistöä ääni- tai
muista vastaavista oikeuksista, konserni ottaa huomioon kaikki asianmukaiset tosiseikat ja olosuhteet,
mukaan lukien sopimusjärjestelyt, äänioikeudet ja mahdolliset äänioikeudet, arvioidessaan, onko sillä
määräysvaltaa yhtiöön. Konserni arvioi määräysvaltansa yhtiöön uudelleen, jos tosiseikat ja olosuhteet
viittaavat siihen, että määräysvallan osatekijöissä on tapahtunut muutoksia.
Hyperinflaatiosta kärsivissä maissa toimivien tytäryhtiöiden taloudelliset tiedot oikaistaan standardin IAS 29
mukaisesti silloin, kun hyperinflaation vaikutusta konsernitilinpäätökseen pidetään olennaisena.
Maantie-
teellinen
alue
Yhtiön nimi
Kotimaa
Toiminnot
Omistus-
osuus %
Eurooppa
Wärtsilä Cyprus Limited
Kypros
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Danmark A/S
Tanska
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Lyngsø Marine A/S
Tanska
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä BLRT Estonia Oü
Viro
Myynti ja huolto
51,7
Wärtsilä Finland Oy
Suomi
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Projects Oy
Suomi
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Solutions Oy
Suomi
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Technology Oy Ab
Suomi
Holding
100,0
Wärtsilä France S.A.S.
Ranska
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Mediterranean SAS
Ranska
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Deutschland GmbH
Saksa
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä SAM Electronics GmbH
Saksa
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Germany GmbH
Saksa
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Serck Como GmbH
Saksa
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Guidance Marine Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Puregas Solutions Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä UK Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage UK Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Ships Electronic Services Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Greenham Regis Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Water Systems Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Defence Solutions Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Greece S.A.
Kreikka
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Hungary Kft
Unkari
Myynti ja huolto
100,0
Transas New Building Limited
Irlanti
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Limited
Irlanti
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä APSS Srl
Italia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Italia S.p.A.
Italia
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Trident Italia Srl
Italia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Moss AS
Norja
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Norway AS
Norja
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Gas Solutions Norway AS.
Norja
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Valmarine AS
Norja
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Baltic Design Centre Sp.z.o.o.
Puola
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Polska Sp.z.o.o.
Puola
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Poland sp. z.o.o.
Puola
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Portugal S.A.
Portugali
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Vostok, LLC
Venäjä
Myynti ja huolto
100,0
Transas Navigator Ltd.
Venäjä
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Digital Technologies, JSC
Venäjä
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Ibérica S.A.
Espanja
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Burriel Navarro S.L.
Espanja
Myynti ja huolto
100,0
Trident Las Palmas S.L.
Espanja
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Sweden AB
Ruotsi
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Sweden AB
Ruotsi
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Services Switzerland AG
Sveitsi
Myynti ja huolto
100,0
Quantiparts B.V.
Alankomaat
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Netherlands B.V.
Alankomaat
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Trident B.V.
Alankomaat
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Netherlands B.V.
Alankomaat
Myynti ja huolto
100,0
Amerikka
Wärtsilä Argentina S.A.
Argentiina
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Brasil Ltda.
Brasilia
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Canada Inc.
Kanada
Myynti ja huolto
100,0
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Wärtsilä Chile Ltda.
Chile
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Colombia S.A.
Kolumbia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Dominicana Inc.
Dominikaaninen
tasavalta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Ecuador S.A.
Ecuador
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Guatemala S.A.
Guatemala
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Operations Guyana Inc.
Guyana
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä de Mexico S.A. de C.V.
Meksiko
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Panama Services S.A.
Panama
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Peru S.A.C.
Peru
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Caribbean, Inc.
Puerto Rico
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Uruguay S.A.
Uruguay
Myynti ja huolto
100,0
American Hydro Corporation
USA
Myynti ja huolto
100,0
Guidance Marine LLC
USA
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Defence Inc.
USA
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä North America, Inc.
USA
Myynti ja huolto
100,0
LOCK-N-STITCH Inc.
USA
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Voyage Americas Inc
USA
Myynti ja huolto
100,0
Aasia
PT. Wärtsilä Indonesia
Indonesia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Azerbaijan LLC
Azerbaidzan
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Bangladesh Ltd.
Bangladesh
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Propulsion (Wuxi) Co. Ltd.
Kiina
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Services (Shanghai) Co. Ltd.
Kiina
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Ship Design (Shanghai) Co., Ltd
Kiina
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Suzhou Ltd.
Kiina
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä-CME Zhenjiang Propeller Co. Ltd.
Kiina
Tuotanto, myynti ja huolto
55,0
Wärtsilä Voyage (Shanghai) Co., Ltd.
Hong Kong
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä China Ltd.
Hong Kong
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä India Private Ltd.
Intia
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Japan Ltd.
Japani
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Malaysia Sdn. Bhd.
Malesia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Myanmar
Myanmar
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Pakistan (Pvt.) Ltd.
Pakistan
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Philippines Inc.
Filippiinit
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Doha L.L.C.
Qatar
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Power Contracting Company Ltd.
Saudi-Arabia
Myynti ja huolto
60,0
Guidance Marine Pte Ltd
Singapore
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Singapore Pte Ltd
Singapore
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Pacific Pte Ltd
Singapore
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Korea Ltd.
Etelä-Korea
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Lanka (PVT) Ltd
Sri Lanka
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Taiwan Ltd.
Taiwan
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä-Enpa A.S.
Turkki
Myynti ja huolto
51,0
Wärtsilä Gulf FZE
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Hamworthy Middle East (FZE)
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä LLC
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Ships Repairing & Maintenance LLC
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Middle East DMCEST
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Samarkand Energy LLC
Uzbekistan
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä (Vietnam) Company Limited
Vietnam
Myynti ja huolto
100,0
Muut
Wärtsilä Australia Pty Ltd.
Australia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Burkina Faso
Burkina Faso
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Central Africa Plc
Kamerun
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Egypt Power S.A.E
Egypti
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Central Africa Gabon
Gabon
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä West Africa Guinea S.A.
Guinea
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Eastern Africa Limited
Kenia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Mauritanie SA
Mauritania
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Mocambique LDA
Mosambik
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Muscat LLC
Oman
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä New Zealand Ltd
Uusi-Seelanti
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Marine & Power Services Nigeria
Limited
Nigeria
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä PNG Ltd
Papua-Uusi-
Guinea
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä West Africa S.A.
Senegal
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Southern Africa (Pty) Ltd.
Etelä-Afrikka
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä South Africa Pty Ltd
Etelä-Afrikka
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Tanzania Ltd
Tansania
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Uganda Ltd.
Uganda
Myynti ja huolto
100,0
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Määräysvallattomien omistajien osuus konsernin toiminnoista ja rahavirroista ei ole olennainen yksittäisten
tytäryhtiöiden osalta.
Listassa ei ole mukana sellaisia tytäryhtiöitä, joilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai
varoihin. Suomen kirjanpitoasetuksen mukainen täydellinen luettelo sisältyy emoyhtiön virallisiin
tilinpäätösasiakirjoihin.
6.6. TILINPÄÄTÖSKURSSEJA
Laadintaperiaatteet
Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
Konserniyhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään kunkin yksikön pääasiallisen
toimintaympäristön valuutassa (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Wärtsilä
Oyj Abp:n toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaiset tytäryhtiöt
Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan
euroiksi kunkin vuosineljänneksen keskikurssia käyttäen ja taseet raportointikauden päättymispäivän
kurssin mukaan. Raportointikauden tuloksen ja muiden laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla
laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka
muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten yhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä
hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään omassa pääomassa. Ulkomaisten yhtiöiden hankinnoista
syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan
yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja
velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Kun ulkomainen
tytäryhtiö myydään, tytäryhtiöön liittyvät omaan pääomaan kirjatut kertyneet kurssimuutoserot kirjataan
myyntihetkellä tuloslaskelmaan osana voittoa tai tappiota.
Ulkomaan valuutan määräiset erät
Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen
tapahtumapäivän valuuttakurssia. Saamiset ja velat muunnetaan käyttäen raportointikauden
päättymispäivän kursseja. Myyntisaamisista ja ostoveloista syntyvät kurssierot kirjataan niitä vastaavien
tuloslaskelman erien oikaisuiksi, ja ne sisältyvät liiketulokseen. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät
kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä pois lukien sellaisista pitkäaikaisista lainoista syntyvät
kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää nettosijoitusta. Ne kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa.
Konsernitilinpäätökseen konsolidoidaan noin 60 valuuttaa, joista keskeisimmät esitetään tässä.
Tilinpäätöskurssi
Keskikurssi
31.12.2021
31.12.2020
2021
2020
AED
Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien
dirhami
4,15959
4,50689
4,34679
4,19169
AUD
Australian dollari
1,56150
1,58960
1,57473
1,65540
BRL
Brasilian real
6,31010
6,37350
6,38134
5,89001
CHF
Sveitsin frangi
1,03310
1,08020
1,08142
1,07031
CNY
Kiinan juan renminbi
7,19470
8,02250
7,63402
7,87084
DKK
Tanskan kruunu
7,43640
7,44090
7,43705
7,45440
GBP
Englannin punta
0,84028
0,89903
0,86000
0,88921
IDR
Indonesian rupia
16 100,42000
17 240,76000
16 928,51000
16 619,78000
INR
Intian rupia
84,22920
89,66050
87,48609
84,57954
JPY
Japanin jeni
130,38000
126,49000
129,85747
121,77545
NOK
Norjan kruunu
9,98880
10,47030
10,16339
10,72476
RUB
Venäjän rupla
85,30040
91,46710
87,23206
82,64545
SAR
Saudi-Arabian rial
4,25155
4,60347
4,43897
4,28208
SEK
Ruotsin kruunu
10,25030
10,03430
10,14485
10,48813
SGD
Singaporen dollari
1,52790
1,62180
1,58965
1,57357
USD
Yhdysvaltain dollari
1,13260
1,22710
1,18353
1,14128
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
7. MUUT LIITETIEDOT
Osion sisältö:
7.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
7.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
7.3. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT
7.4. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
7.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VA STUUT
Laadintaperiaatteet
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka
olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman
realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei
todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti.
2021
2020
MEUR
Taseen
velka-
määrä
Kiinnitykset
Taseen
velka-
määrä
Kiinnitykset
Velat ja vastuut, joiden vakuudeksi on annettu
kiinteistökiinnityksiä
muut vastuut
9
10
13
10
Yhteensä
9
10
13
10
Velat ja vastuut ja muut sitoumukset sekä
vakuudet, joiden vakuudeksi on annettu
yrityskiinnityksiä
lainat rahoituslaitoksilta
1
3
muut vastuut
7
17
Yhteensä
1
7
3
17
MEUR
2021
2020
Takaukset ja vastuusitoumukset
samaan konserniin kuuluvien yritysten
puolesta
1 065
887
Yhteensä
1 065
887
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Vuokrasopimusvelkojen nimellisarvot
Velat vuokrasopimuksista, joissa kohdeomaisuuserän arvo on vähäinen
11
7
Velat lyhytaikaisista vuokrasopimuksista
4
3
Vielä alkamattomat vuokrasopimukset, joihin Wärtsilä on sitoutunut
120
191
Jäännösarvotakuu
30
Yhteensä
166
201
7.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Lähipiirin muodostavat emoyhtiö, tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Siihen kuuluvat myös hallituksen
jäsenet, toimitusjohtaja, johtokunnan jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja suorassa tai epäsuorassa
määräysvallassaan olevat yhteisöt.
Johdon palkitseminen
Tuloslaskelmaan kirjatut etuudet
TEUR
2021
2020
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde -etuudet
1 215
843
Lyhytaikaiset palkitsemisjärjestelmät
379
335
Lakisääteisistä eläkkeistä aiheutuneet kustannukset
249
184
Vapaaehtoisista eläkkeistä aiheutuneet kustannukset
262
179
Muut konsernin johtokunnan jäsenet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde -etuudet
2 623
2 642
Lyhytaikaiset palkitsemisjärjestelmät
790
583
Lakisääteisistä eläkkeistä aiheutuneet kustannukset
346
267
Vapaaehtoisista eläkkeistä aiheutuneet kustannukset
401
247
Yhteensä
6 266
5 279
Hallituksen jäsenet 31.12.2021
Tom Johnstone, hallituksen puheenjohtaja
160
163
Risto Murto, hallituksen varapuheenjohtaja
123
90
Maarit Aarni-Sirviö, hallituksen jäsen
98
100
Karen Bomba, hallituksen jäsen
78
79
Karin Falk, hallituksen jäsen
78
80
Johan Forssell, hallituksen jäsen
83
85
Mats Rahmström, hallituksen jäsen
76
79
Tiina Tuomela, hallituksen jäsen
96
Hallituksen jäsenet 4.3.2021 asti
Markus Rauramo, hallituksen varapuheenjohtaja
2
135
Hallituksen jäsenet 5.3.2020 asti
Kaj-Gustaf Bergh, hallituksen jäsen
2
Mikael Lilius, hallituksen jäsen
3
Yhteensä
791
814
Johdon palkitseminen yhteensä
7 057
6 093
Toimitusjohtaja sekä hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat vuoden lopussa 252.627 (238.875) Wärtsilän
osaketta.
Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Johtokunnan jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle,
kun lakisääteinen eläkeikä on saavutettu. Yhdellä johtokunnan jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle
aikaisemmin, 60-vuotiaana. Yhtiöllä ei ole lainasaamisia konsernin johdolta tai hallituksen jäseniltä. Johdon tai
osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuita.
Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
MEUR
2021
2020
Myynnit osakkuus - ja yhteisyrityksille
31
23
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
69
67
Saamiset osakkuus - ja yhteisyrityksiltä
7
6
Osakkuus- ja yhteisyrityksille maksetut ennakot
4
4
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
4
3
Lisätietoja osakkuus- ja yhteisyrityksistä esitetään liitetiedossa 6.4. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
7.3. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT
Seuraavat palkkiot maksettiin tilintarkastajille ja tilintarkastustoimistoille lakisääteisestä tarkastuksesta sekä
neuvonantamisesta ja ohjauksesta että riippumattomista asiantuntijapalveluista.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Vuonna 2021 yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi tilintarkastysyhteisön
PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut
Wärtsilä-konsernin yhtiöille olivat yhteensä 0,3 miljoonaa euroa. Palvelut koostuivat veroneuvonnasta (0,2
miljoonaa euroa) sekä pienestä erästä koskien muita palveluita.
2021
2020
MEUR
PwC
Muut
PwC
Muut
Tilintarkastus
3,6
0,8
4,2
0,4
Veroneuvonta
0,2
0,1
0,3
0,2
Muut palvelut
0,0
0,0
0,1
0,1
Yhteensä
3,9
1,0
4,6
0,7
7.4. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
14.1.2022 Wärtsilä on myynyt säiliönohjausjärjestelmät-liiketoimintayksikön tanskalaiselle Svanehøj’lle, joka
suunnittelee ja valmistaa kaasualan erikoispumppuja.
Tapahtuman vaikutuksen ei odoteta olevan olennainen tilikauden 2022 tulokseen.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA
MEUR
2021
2020
Liite
Liiketoiminnan muut tuotot
109
93
1
Henkilöstökulut
-45
-38
2
Poistot ja arvonalentumiset
-4
-5
3
Liiketoiminnan muut kulut
-92
-89
Liiketulos
-33
-39
Rahoitustuotot ja -kulut
226
305
4
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
194
266
Tilinpäätössiirrot
1
2
Tulos ennen veroja
194
268
Tuloverot
-6
-3
5
Tilikauden tulos
188
265
EMOYHTIÖN TASE
MEUR
2021
2020
Liite
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
6
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
6
8
Aineettomat oikeudet ja keskeneräiset hankinnat
3
1
9
9
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
2
2
Koneet, kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet
5
6
7
9
Sijoitukset
Osakkeet saman konsernin yrityksissä
950
950
Muut osakkeet ja osuudet
2
2
952
951
Pysyvät vastaavat yhteensä
968
969
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
90
90
7
Lainasaamiset
1
Muut pitkäaikaiset saamiset
1
92
91
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
1
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
1 776
1 846
8
Muut saamiset
1
Siirtosaamiset
22
41
9
1 798
1 889
Rahat ja pankkisaamiset
685
699
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
2 575
2 680
Vastaavaa yhteensä
3 543
3 649
MEUR
2021
2020
Liite
VASTATTAVAA
Oma pääoma
10
Osakepääoma
336
336
Ylikurssirahasto
61
61
Omat osakkeet
-18
Kertyneet voittovarat
856
709
Tilikauden tulos
188
265
Oma pääoma yhteensä
1 423
1 371
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
1
Pakolliset varaukset
9
13
Vieras pääoma
11
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
694
953
Muut pitkäaikaiset velat
1
695
953
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
70
130
Ostovelat
10
6
Velat saman konsernin yrityksille
1 294
1 129
13
Muut lyhytaikaiset velat
3
1
Siirtovelat
40
44
12
1 416
1 310
Vieras pääoma yhteensä
2 111
2 263
Vastattavaa yhteensä
3543
3 649
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA
MEUR
2021
2020
Liiketoiminnan rahavirta:
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
194
266
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
4
5
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot
-2
Rahoitustuotot ja -kulut
-226
-305
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-29
-36
Käyttöpääoman muutos:
Korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
-8
-14
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)
-6
3
-15
-11
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-44
-47
Korko- ja rahoituskulut
-21
-60
Saadut osingot liiketoiminnasta
211
301
Korko- ja rahoitustuotot liiketoiminnasta
36
64
Maksetut verot
-4
-3
221
301
Liiketoiminnan rahavirta
177
254
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-2
-3
Luovutustulot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä
1
6
Investointien rahavirta
-2
3
Rahavirta investointien jälkeen
176
257
Rahoituksen rahavirta:
Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
97
355
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)
175
63
Pitkäaikaisten lainojen nostot
245
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset
-326
-51
Omien osakkeiden osto
-18
Konserniavustukset
2
Maksetut osingot
-118
-284
Rahoituksen rahavirta
-189
329
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)
-14
586
Rahat ja pankkisaamiset tilikauden alussa
699
113
Rahat ja pankkisaamiset tilikauden lopussa
685
699
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN
LAADINTAPERIAATTEET
Wärtsilä Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännösten mukaisesti (FAS).
Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti
tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat
luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat ja johdannaissopimukset
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa
olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöskursseihin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -
tappiot käsitellään liikevaihdon ja liiketoiminnan kulujen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot
kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Johdannaissopimukset arvostetaan käypiin arvoihin. Avoinna olevat valuuttamääräisten johdannaiset on
arvostettu päivän arvoon korkotekijät huomioon ottaen. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan
diskonttaamalla niihin liittyvät tulevat rahavirrat tarkasteluhetkeen. Käypien arvojen muutokset
johdannaissopimuksista kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai –kuluihin.
Tutkimus - ja kehitysmenot
Tutkimus - ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne syntyvät.
Saamiset
Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Pysyvät vastaavat ja poistot
Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla ja
arvonalennuksilla. Eräiden maa-alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia.
Poistojen perusteena olevat pysyvien vastaavien pitoajat ovat:
Muut pitkävaikutteiset menot 3-10 vuotta
Rakennukset 20-40 vuotta
Koneet ja kalusto 5-20 vuotta
Leasing
Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Pakolliset varaukset
Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka ovat joko sopimusperusteisia tai muuten sitovia
velvoitteita, mutta jotka eivät vielä ole realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät
tuloslaskelmaan.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut
verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.
Osingot
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot
otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
MEUR
2021
2020
Vuokratuotot
3
3
Palvelut konserniyhtiöille
105
88
Pysyvien vastaavien myyntivoitot
1
2
Yhteensä
109
93
2. HENKILÖSTÖKULUT
MEUR
2021
2020
Palkat ja palkkiot
-38
-32
Eläkekulut
-6
-5
Muut pakolliset henkilösivukulut
-1
-1
Yhteensä
-45
-38
Maksetut palkat ja palkkiot
Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille oli 2 milj. euroa (2).
Emoyhtiön toimitusjohtajan oikeus siirtyä eläkkeelle on sovittu alkavaksi 63 vuoden iässä. Johtokunnan
jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle paikallisen eläkelainsäädännön mukaisesti. Yhdellä johtokunnan jäsenellä
on oikeus jäädä eläkkeelle aiemmin, 60-vuotiaana.
Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan sekä hänen suorien alaistensa palkoista ja palkkioista.
Lisätietoja johdon palkitsemista löytyy konsernin liitetiedosta 7.2. Lähipiiritapahtumat.
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana oli 382 (373).
3. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
MEUR
2021
2020
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut pitkävaikutteiset menot
-2
-2
Koneet ja kalusto
-2
-2
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä
-4
-5
Kirjanpidon poistot yhteensä
-4
-5
Poistoero
Kertynyt poistoero tilikauden alussa
1
1
Kertynyt poistoero tilikauden lopussa
1
4. RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT
MEUR
2021
2020
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
211
301
Yhteensä
211
301
Muut korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
18
27
Muilta
1
1
Yhteensä
19
29
Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
8
23
Muilta
9
12
Yhteensä
16
35
Kurssierot
7
-2
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille
-3
-4
Muille
-8
-8
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Yhteensä
-11
-12
Muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-13
-18
Muille
-3
-28
Yhteensä
-16
-46
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
226
305
5. VEROT
MEUR
2021
2020
Tuloverot
Tilikaudelta
-6
-3
Yhteensä
-6
-3
6. PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat oikeudet
MEUR
Pitkä-
vaikutteiset
menot
Aineettoma
t
oikeudet ja
keskeneräi-
set
hankinnat
2021
2020
Hankintameno 1.1.
117
1
118
124
Lisäykset
2
2
1
Vähennykset
-4
-4
-7
Hankintameno 31.12.
113
3
116
118
Kertyneet poistot 1.1.
-109
-109
-113
Vähennysten kertyneet poistot ja muut
muutokset
4
4
6
Tilikauden poisto
-2
-2
-2
Kertyneet poistot 31.12.
-107
-107
-109
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
6
3
9
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
8
1
9
Aineelliset hyödykkeet
MEUR
Maa- ja
vesialueet
Rakennuk-
set ja
rakennelma
t
Koneet,
kalusto ja
muut
aineelliset
hyödykkeet
2021
2020
Hankintameno 1.1.
2
2
11
15
17
Lisäykset
3
Vähennykset
-1
-1
-4
Hankintameno 31.12.
2
1
11
14
15
Kertyneet poistot 1.1.
-1
-5
-6
-4
Tilikauden poisto
-2
-2
-2
Kertyneet poistot 31.12.
-1
-6
-7
-6
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
2
4
7
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
2
6
9
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Sijoitukset
MEUR
Osakkeet
konsernin
yrityksissä
Osakkeet
muissa
yrityksissä
2021
2020
Hankintameno 1.1.
950
2
951
951
Hankintameno 31.12.
950
2
952
951
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
950
2
952
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
950
2
951
7. PITKÄAIKAISET SAAMISET
MEUR
2021
2020
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
90
90
Yhteensä
90
90
8. LYHYTAIKAISET SAAMISET KONSERNIN YRITYKSILTÄ
MEUR
2021
2020
Myyntisaamiset
50
27
Lainasaamiset
1 693
1 790
Johdannaiset
29
25
Muut saamiset
3
2
Siirtosaamiset
1
3
Yhteensä
1 776
1 846
9. SIIRTOSAAMISET
MEUR
2021
2020
Johdannaiset
16
37
Muut
5
4
Yhteensä
22
41
10. OMA PÄÄOMA
MEUR
2021
2020
Osakepääoma
Osakepääoma tilikauden alussa
336
336
Osakepääoma tilikauden lopussa
336
336
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto tilikauden alussa
61
61
Ylikurssirahasto tilikauden lopussa
61
61
Omat osakkeet
Omat osakkeet tilikauden alussa
Omat osakkeet tilikauden lopussa
-18
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat tilikauden alussa
974
994
Osingonjako
-118
-284
Tilikauden tulos
188
265
Kertyneet voittovarat tilikauden lopussa
1044
974
Oma pääoma yhteensä
1423
1371
Jakokelpoiset varat
1026
974
Tilikauden lopussa Wärtsilä Oyj:n omistamien omien osakkeiden lukumäärä oli 1 700 000 (0) ja niiden kirja-
arvo 18 miljoonaa euroa (0).
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
11. VIERAS PÄÄOMA
MEUR
2021
2020
Pitkäaikainen
Korollinen
694
953
Koroton
1
Yhteensä
695
953
Lyhytaikainen
Korollinen
1 317
1 202
Koroton
100
108
Yhteensä
1 416
1 310
Yhtiön lainat ja niiden lyhennysohjelma
MEUR
2021
2020
Lainat rahoituslaitoksilta:
763
1 084
Lyhytaikainen
70
130
Pitkäaikainen
1-5 v
589
661
>5 v
104
292
Yhteensä
763
1 084
12. SIIRTOVELAT
MEUR
2021
2020
Johdannaiset
23
27
Henkilöstökulut
12
9
Korot ja muut rahoituserät
2
3
Muut
4
4
Yhteensä
40
44
13. VELAT KONSERNIN YRITYKSILLE
MEUR
2021
2020
Ostovelat
22
13
Muut lyhytaikaiset velat
1 247
1 072
Johdannaiset
23
43
Siirtovelat
2
1
Yhteensä
1 294
1 129
14. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN
2021
MEUR
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon
tulosvai-
kutteisesti
Tase -erien
kirjanpito-
arvot
Käypä
arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Korolliset sijoitukset saman konsernin yrityksiltä
90
90
90
Johdannaiset
1
1
1
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
7
7
7
Muut saamiset
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä
1 693
1 693
1 693
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä
50
50
50
Johdannaiset
16
16
16
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
22
22
22
Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä
2
2
2
Muut rahavarat
276
276
276
Raha ja pankkisaamiset
409
409
409
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
2 519
45
2 565
2 565
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
694
694
694
Johdannaiset
9
9
9
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
3
3
3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
Korolliset velat
70
70
70
Korolliset velat saman konsernin yrityksille
1 247
1 247
1 247
Ostovelat
10
10
10
Ostovelat saman konsernin yrityksille
22
22
22
Johdannaiset
14
14
14
Johdannaiset saman konsernin yrityksille
20
20
20
Muut velat
2
2
2
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
2 044
45
2 089
2 089
2020
MEUR
Jaksotettuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon
tulosvai-
kutteisesti
Tase -erien
kirjanpito-
arvot
Käypä
arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Korolliset sijoitukset saman konsernin yrityksiltä
90
90
90
Johdannaiset
1
1
1
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
11
11
11
Muut saamiset
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä
1 790
1 790
1 790
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä
1
1
1
Johdannaiset
37
37
37
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
14
14
14
Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä
3
3
3
Muut rahavarat
332
332
332
Raha ja pankkisaamiset
367
367
367
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
2 610
63
2 673
2 673
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
953
953
953
Johdannaiset
14
14
14
Johdannaiset saman konsernin yrityksille
8
8
8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
130
130
130
Korolliset velat saman konsernin yrityksille
1 072
1 072
1 072
Ostovelat
6
6
6
Ostovelat saman konsernin yrityksille
13
13
13
Johdannaiset
14
14
14
Johdannaiset saman konsernin yrityksille
35
35
35
Muut velat
3
3
3
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
2 177
70
2 247
2 257
Tietoja käyvän arvon hierarkiasta ja arvostusperiaatteesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.2.
Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
15. JOHDANNAISINSTRUMENTIT
2021
MEUR
Ulkoisten
rahoitus-
laitoisten
kanssa
Konsernin
sisäiset
2021
Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot
Valuuttatermiinit, transaktioriski
2 053
2 042
4 095
Koronvaihtosopimukset
408
130
538
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
153
153
Yhteensä
4 787
Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset (taso 2)
Valuuttatermiinit, transaktioriski
2
4
6
Koronvaihtosopimukset
-4
2
-2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-5
-5
Yhteensä
2020
MEUR
Ulkoisten
rahoitus-
laitoisten
kanssa
Konsernin
sisäiset
2020
Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot
Valuuttatermiinit, transaktioriski
1 649
1 861
3 509
Koronvaihtosopimukset
450
130
580
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
237
237
Yhteensä
4 327
Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset (taso 2)
Valuuttatermiinit, transaktioriski
34
-23
11
Koronvaihtosopimukset
-12
6
-6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-12
-12
Yhteensä
-8
Valuuttatermiinit on tehty transaktioriskien suojaamiseksi ja ne on kohdistettu suojattuihin kassavirtoihin.
Koronvaihtosopimukset ovat euromääräisiä ja keskimääräinen juoksuaika ulkopuolisille sopimuksille on 52 (59)
kuukautta ja 113 (125) kuukautta sisäisille sopimuksille. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten keskimääräinen
juoksuaika on 31 (30) kuukautta.
16. RAHOITUSRISKIT
Yleistä
Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin
tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä
konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset. Konsernirahoitus on osa emoyhtiön organisaatiota.
Rahoitusriskien hallinta on kuvattu yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.8. Konsernin
maksuvalmius- ja korkoriskejä hallitaan emoyhtiön tasolla, ja siten ne soveltuvat myös emoyhtiöön.
Valuuttariski
Operatiivisia valuuttariskejä seurataan ja ne suojataan tytäryritystasolla. Konsernirahoitus toimii vastapuolena
näissä suojauksissa, mikäli paikalliset säännökset sallivat sen. Jotta konsernin sisäiset valuuttavirrat voitaisiin
netottaa sekä vähentää ulkoisten liiketoimien määrää, konsernirahoituksella on sallittu olevan vähäisiä avoimia
valuuttariskejä. Konsernirahoituksen kaikki voitot / tappiot kirjataan suoraan rahoituseriin, emmekä odota
merkittäviä valuuttakurssivoittoja tai -tappioita konsernin rahoitustoiminnasta.
17. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT
VAST UUT
MEUR
2021
2020
Takaukset ja vastuusitoumukset
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
4 162
2 889
Yhteensä
4 162
2 889
Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien nimellisarvot
Seuraavan vuoden aikana maksettavat
4
4
Myöhemmin maksettavat
23
26
Yhteensä
27
30
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
18. LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT SITOUMUKSET
Konsernin johdolta ja hallituksen jäseniltä ei ole lainasaamisia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu
pantteja tai muita vastuita. Konserniliitetiedossa 7.2. on eritelty lähipiiritapahtumat. Lähipiiriin kuuluvat
hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Emoyhtiön
liitetiedoissa 8. ja 13. on eritelty tytäryhtiöiden saamiset ja lainat.
19. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT
Seuraavat palkkiot maksettiin tilintarkastajille ja tilintarkastustoimistolle lakisääteisistä tarkastuksista sekä
palveluista.
Vuonna 2021 yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisön
PricewaterhouseCoopers Oy.
Tilintarkastajien palkkiot
TEUR
2021
2020
Tilintarkastus
340
341
Veroneuvonta
3
0
Muut palvelut
201
14
Yhteensä
544
355
Tämä on Wärtsilä / Kestävä kehitys / Hallinnointi /
Taloudellinen katsaus
HALLITUKSEN EHDOTUS
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1.025.711.618 ,25 euroa, josta tilikauden voitto on 188.242.150,86
euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 590.023.390 kappaletta.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
EUR
Osinkona jaetaan 0,24 euroa/osake eli yhteensä
141 605 613,60
Jätetään omaan pääomaan
884 106 004,65
Yhteensä
1 025 711 618,25
Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,12 euroa/osake maksetaan osakkeenomistajalle,
joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7.3.2022 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään
osakasluetteloon. Hallitus esittää, että tämän erän osinko maksetaan 14.3.2022.
Osingon toinen erä 0,12 euroa/osake maksetaan lokakuussa 2022. Osingon toinen erä maksetaan
osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään
osakasluetteloon. Hallitus päättää 27.9.2022 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen osinkoerän
osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Suomalaisen arvo-osuusjärjestelmän nykyisten
sääntöjen mukaisesti osingon täsmäytyspäivä olisi silloin 29.9.2022 ja osingon maksupäivä 6.10.2022.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön
maksukykyä.
Helsingissä 27. päivänä tammikuuta 2022
Tom Johnstone
Risto Murto
Maarit Aarni-Sirviö
Karen Bomba
Karin Falk
Johan Forssell
Mats Rahmström
Tiina Tuomela
Tilintarkastuskertomus
Wärtsilä Oyj Abp:n yhtiökokoukselle
Til inpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
●
asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
●
taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset .
Lausuntomme on ristiri idaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Wärtsilä Oyj Abp:n (y-tunnus 0128631-1) tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpäätös sisältää:
●
pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien
yhteenveto merkittävi stä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
●
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut
ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-
asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastu spalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 7.3.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
●
miljoonaa euroa.
●
sisältyi emoyhtiön Wärtsilä Oyj Abp:n lisäksi kaikki
merkittävät toiminnalliset yhtiöt ja iso joukko
pienempiä yhtiöitä, kattaen valtaosan konsernin
liikevaihdosta, varoista ja veloista.
●
●
●
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja
arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti
olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita.
Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja
tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme
olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä
voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia,
jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä
kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun
konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä
kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen
kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen
ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen
kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
18 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 20
miljoonaa euroa )
Olennaisuuden
määrittämisessä käytetty
vertailukohde
5 % tuloksesta ennen veroja (viiden vuoden
keskiarvo)
Perustelut vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen
vertailukohteeksi tuloksen ennen veroja, koska
käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat
käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan
konsernin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen
veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde.
Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi
5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa
yleisesti hyväksyttyjen määrärajojen puitteissa.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon
Wärtsilä-konsernin rakenteen sekä yksittäisten konserniyhtiöiden koon, toiminnan
luonteen ja riskit. Valitsimme tilintarkastuksen kohteeksi konserniyhtiöitä ja
kirjanpidon tilejä edellä mainittujen kriteerien perusteella siten, että
suorittamillamme tilintarkastustoimenpiteillä saatiin riittävä kattavuus lausunnon
esittämiseksi konsernitilinpäätöksestä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuks issamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
Konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksess a
Pitkäaikaisten asiakassopimusten
tuloutus
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto
2.2.
Konsernilla on merkittäviä
pitkäaikaishankkeita sekä
pitkäaikaisia käyttö- ja
huoltosopimuksia. Nämä pitkäaikaiset
asiakassopimukset ovat usein
monimutkaisia räätälöityjä ratkaisuja
ja täyttävät ajan kuluessa täytettävän
suoritevelvoitteen määritelmän IFRS
15:n mukaan .
Pitkäaikaishankkeet sekä pitkäaikaiset
käyttö- ja huoltosopimukset
tuloutetaan suoritevelvoitteen
täyttämisasteen (projektin
valmiusaste) mukaisesti. Valmiusaste
määritetään toteutuneiden
kustannusten suhteena arvioituihin
kokonaiskustannuksiin. Pitkäaikaisten
Tilintarkastustoimenpiteemme
sisälsivät sekä kontrollien tarkastusta,
että valittuihin merkittäviin
pitkäaikaishankkeisiin kohdistettua
aineistotarkastusta.
Aineistotarkastuksessa keskityimme
erityisesti johdon laatimien ennusteiden
tarkastamiseen.
Ta
rkastustoimenpiteemme sisälsivät
mm. seu raavia toimenpiteitä :
-
tuloutustapa on asianmukainen
sopimuksen ehdot huomioiden
-
myyntisopimukseen huomioiden
sopimukseen mahdollisesti tehdyt
muutokset
-
prosesseista ja testasimme
kontroll it, joilla on merkittävä
asiakassopimusten tuloutukseen liittyy
johdon harkintaan perustuvia arvioita,
jotka perustuvat aikaisempaan
kokemukseen ja tulevaisuuden
tapahtumia koskeviin odotuksiin.
Merkittävin arvio liittyy projektin
ennustettuihin kokonaiskustannuksiin .
Pitkäaikaisten asiakassopimusten
tuloutus on tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka johtuen johdon
harkintaan perustuvasta
arvionvaraisuudesta
projektiestimaateissa.
vaikutus valmiusasteen mukaiseen
tuloutukseen
-
projektiestimaattien luotettavuutta
vertaamalla päättyneiden
projektien toteumia aiempiin
estimaatteihin
-
arvioita ja oletuksia projektei ssa,
joihin liittyy erityisiä riskitekijöitä
-
valmiusasteen perusteella.
Tarkastimme valmiusasteen
oikeellisuuden vertaamalla
hankkeen toteutuneita menoja
hankkeen ennustettuihin
kokonaismenoihin.
Liikearvon arvostus
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto
3.1.
Liikearvon määrä konsernitaseessa
on 1 374 miljoonaa euroa ja se on
yksi merkittävimmistä tase-eristä.
Mahdollisen arvonalen tumisen
määrittämiseen liittyy merkittävissä
määrin johdon harkintaa, mm.
kassavirtaa tuottavan yksikön eli
testaustason määrittämiseen ja
arvioitaessa liiketoiminnan tulevaa
kannattavuutta ja tulevaisuudessa
toteutuviin rahavirtoihin sovellettavaa
diskonttokorkoa.
Keskityimme
tarkastustoimenpiteissämme
arvioimaan miten kassavirtaa tuottavat
yksiköt, jotka muodostavat perustan
liikearvon arvonalentumistestaukselle,
on määritetty. Lisäksi keskityimme
johdon harkintaa edellyttävien
arvioiden asianmukaisuuden arviointiin
arvonalentumistestauksessa.
Arvonalentumistestaukseen liittyviin
tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi
mm. seuraavaa:
-
arvonalentumis-testauksessa
käytetyt menetelmät vertaamalla
Liikearvon arvostus on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka johtuen tase-erän koosta ja
johdon harkintaan perustuvasta
arvionvaraisuudesta
arvonalentumistestauksessa.
niitä IAS 36:n Omaisuuserien
arvon alentuminen -standardin
mukaisiin vaatimuksiin
-
laatimisessa käytettävää prosessia
ja teimme vertailuja viimeisimpiin
hallituksen hyväksymiin tavoitteisiin
ja pitkän aikavälin suunnitelmiin
-
perusteena olevat keskeiset
oletukset, joita ovat mm. myyntiä ja
kannattavuutta koskevat
ennusteet, käytetty diskonttokorko
sekä ennustejakson jälkeiseen
aikaan sovellettu kasvuprosentti
-
tuloslukuja edellisenä vuonna
arvonalentumismallissa käytettyihin
tulosennusteisiin sen
selvittämiseksi, sisältyikö
ennusteisiin oletuksia, jotka olivat
jälkikäteen arvioituina olleet
optimistisia
-
herkkyysanalyysissä käytettyjen
oletusten asianmukaisuutta,
arvioimalla niihin sisältyvien johdon
harkintaa vaativien olettamusten
muutosten todennäköisyyttä .
Myyntisaamisten arvostus
Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot
4.2.
Myyntisaamisiin ja johdon arvioimaan
arvonalentumistappioon liittyvät
Myyntisaamiset ovat 896 miljoonaa
euroa, sisält äen varauksen
arvonalentumistappioista 80
miljoonaa euroa. Myyn tisaamisista
pitkäaikaisia on 26 miljoonaa euroa.
Myyntisaamiset arvostetaan käypään
arvoon, joka on alkuperäinen
laskutusarvo vähennettynä kyseisten
saamisten arvonalentumist appioilla.
Myyntisaamisten arvostus on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka johtuen sen määrästä ja
arvonalentumistappion
määrittämiseen liittyvästä johdon
harkintaan perustuvasta
arvionvaraisuudesta.
keskeiset tarkastustoimenpiteemme
olivat seuraavat:
-
lähettämällä myyntisaamisten
saldovahvistuksia;
-
ikäjakaumaa
-
pitkäaikaisia ja myöhästyneitä
myyntisaamisia ja arvioimme
näiden saamisten kuranttiutta
hankkimalla asianmukaista
evidenssiä johtopäätöksemme
tueksi.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen
537/2014 10. artikl an 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen
virheellisyyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
konsernitilinpäätös antaa oikea n ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
laatimista koskev ien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka
ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen , paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta
lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä,
sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja
niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin
kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
●
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä
tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
●
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
●
sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
●
asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan
jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää
olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön
tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät
ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin
johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
●
lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako
tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa
oikean ja riittävän kuvan.
●
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja
koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta,
valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat
merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen
ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei
kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsema na tilintarkastajana 2.3.2017 alkaen
yhtäjaksoisesti viisi vuotta .
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio
käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta
se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme .
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
●
●
säännösten mukaisesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa
informaatiossa on olennainen virhee llisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa .
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten
varojen käyttämisestä on osakeyhtiöla in mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme
tilikaudelta.
Helsingissä 4.2.2022
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Merja Lindh
KHT
Wärtsilä Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva
kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman
tilintarkastajan varmennusraportti
Wärtsilä Oyj:n johdolle
Olemme Wärtsilä Oyj:n (y-tunnus 0128631 -1) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon
pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on ollut yhtiön IFRS -konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2021
European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”).
Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä
Wärtsilä Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se
täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815
vaatimukset (”ESEF-vaatimukset). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan,
otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen
ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
Meidän riippumattomuutemme ja laadunvalvontamme
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for
Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille
(sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt)
mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen
pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen
pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC 1 ja näin ollen
ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettaviin säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat dokumentoidut
toimintaperiaatteet ja menettelytavat.
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja
hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu)
Muut
varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus
Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon
hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä
olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan
toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-
tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat
tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan
olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä
riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä
relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Wärtsilä Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2021
päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuks ia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu
toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja
esittämästämme lausunnosta vain Wärtsilä Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.
Helsingissä 4.2.2022
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Merja Lindh
KHT