Ilmastonmuutos on energiamurroksen keskeisin katalysaattori. Miksi Suomessa kannattaa taistella ilmastonmuutosta vastaan samalla kun Kiinassa ja Intiassa päästöt ovat moninkertaisia?
Suomen Ympäristökeskuksen ohjelmajohtaja Mikael Hildénillä on tähän kaksi vastausta.
Ensimmäinen näistä on eettinen. Suomalaisen kuluttajan päästöt ovat korkeammat kuin keskimääräisen maapallon kansalaisen. Toinen syy on puhtaasti itsekäs: jos ja kun saamme kehitettyä uusia energiaratkaisuja, niillä on valtavat vientimarkkinat: “Aivan kuten joku konsultti kerran sanoi: Miljardin tekeminen on helppoa – täytyy vain tehdä yhden euron ratkaisuja miljardille ihmiselle.”
Suomi ei ole lintukoto vaan globaalit trendit vaikuttaa meihin voimakkaasti. Siksi Wärtsilä Energy Busineksen johtaja Matti Rautkivi pohtii herkeämättä sitä, miltä globaali energiakenttä näyttää 15 vuoden päästä.
“Jos pelkästään katsoisi, mitä 5,5 miljoonaa ihmistä tekee täällä Pohjois-Euroopan kulmassa, sillä ei ole kovin suurta absoluuttista merkitystä”, Hildén lisää.
Suomi energiaratkaisuiden vientimaaksi
“Meidän kannattaa lähteä liikkeelle omista vahvuuksista ja osaamisesta. Meillä on valtavan hyvää energiaosaamista ja siihen yhdistettynä nopeasti kehittyvä ICT-teknologia, mikä auttaa hallitsemaan vaikkapa kulutuspiikkejä ja kulutuksen jouston aikaansaamista.” Hildén analysoi.
Tämän lisäksi Hildén peräänkuuluttaa rohkeita kokeiluja: “Pidetään koko ajan tuntosarvet ulkona, että mitä voidaan kehittää.” Fossiilitaloudelta murretaan pohja vain uusien rohkeiden ratkaisujen kautta. Globaalisuus on keskeistä: ratkaisuja tulisi rakentaa niin, että ne toimivat ympäri maailmaa.
Uusiutuvien energiaratkaisujen haasteet liittyvät sääntelyyn. “Nykytila ei ole vain jonkin teknologian funktio vaan se on erilaisen yhteiskunnallisen sääntelyn ja ohjauksen tulos”, Hildén kiteyttää.
Esimerkiksi hiilivoimalat ovat syntyneet tietyssä tilanteessa sekä hintaratkaisuissa ja niihin on sitoutunut paljon pääomaa. Tämä jäykistää markkinaa. Suomessa on kuitenkin onnistuneita esimerkkejä jäykkyyksien purkamisesta: “Inkoon hiilivoimalaitos loppui, kun aika ajoi sen ohi, vaikkei se ollut vielä käyttöaikansa lopussa”, Hildén kertoo.
Muutosnopeus uusiutuvien energiaratkaisujen puolella
Rautkivi muistuttaa, että meillä on käytettävissä edullisia teknologioita. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat jo nyt kustannustehokkaita. Rautkivi veikkaa, että jos oltaisiin kysytty 10 vuotta sitten, kuinka edullista ja käytettyä tuulivoima on nyt, kaikki olisivat olleet väärässä.
Hildén lisää, että muutosnopeus on uusiutuvien energiaratkaisujen puolella. Huomattavan suurin osa maailman energiantuotannossa lepää fossiilisten raaka-aineiden varassa. Haasteena on saada riittävän nopeasti monistumista. Nopeutta saadaan aikaan muun muassa siksi, että tuuli- tai aurinkoenergia mahdollistaa aika lailla hajautetun ratkaisun. Isojen miljardien eurojen laitoksia on hidas rakentaa, pienempiä ja hajautettuja taas voidaan lisätä joustavasti.
Hildén kannattaa polkuajattelua, jossa puretaan auki ne kehitysvaiheet, jotka johtavat tavoitteisiin. “Mitä tarvii tapahtua jo huomenna tai ensi vuonna, jotta saavutetaan jokin tila 10 tai 20 vuoden päästä. Tämä ajattelumalli auttaa pääsemään kiinni hyvin konkreettisiin päätöksiin ja sääntelyjärjestelmiin.”
“Kysyntäjoustolla 160 dollaria kuussa säästöä”
Rautkivi kertoo kokemuksiaan maailman avoimemmasta sähkömarkkinasta: Teksasista: “Minulla oli talossa kaksi ilmastointilaitetta, joista toinen oli kytketty kysyntäjoustoon. Kesäkuukausina säästin 160 dollaria jouston ansiosta.”
Kuluttajalla on siis oikeasti mahdollisuus vaikuttaa sähkölaskuun muutenkin kuin termostaatteja pienentämällä tai energiaa säästämällä. Kuka osaa tarjota helppoja ratkaisuja, voittaa. Rautkiven kysyntäjouston tarjoaja tuli kotiovelle myymään.
Toimijat Suomen energiakentässä ovat olleet samoja vuosikymmeniä. Rautkivi korostaa, että uusien pelureiden on nyt mahdollista tulla markkinoille, koska heillä ei ole vanhojen hiiliin perustuvien investointien raskautta. He voivat lähteä puhtaalta pöydältä. Hildén näkee esimerkiksi kysyntäjoustoon pureutuvat liiketoimintamallit isona mahdollisuutena.
Lisää pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä
Meidän tulee yhdessä sitoutua alentamaan päästöjä vaiheittain. Hildén haluaa haastaa erityisesti poliitikot. Suomen tulee osana Euroopan unionia ottaa rohkeasti osaa keskusteluihin päästökaupasta ja hiilen hinnasta.
Hildén toivoo poliitikoiden ymmärtävän paremmin myös kansainvälisen yhteistyön ja energiaomavaraisuuden roolia: “Joskus perustellaan jopa tyhmiä ratkaisuja sillä, että halutaan itse hallita sen sijaan, että toimitaan yhteistyössä.”
Integroidulla pohjoismaisella markkinalla olisi Hildénin mukaan paljon potentiaalia: “Voisimme vaikka hyödyntää Norjasta tai Ruotsista vesivoimaa ja rakentaa itse tuulivoimaa, jolloin nämä toimisivat älykkäänä yhdistelmänä.”
Puhallus jakso 5
Puhallus-podcastin viidennessä jaksossa Suomen ympäristökeskuksen ohjelmajohtaja Mikael Hildén keskustelee energiamurroksesta yhdessä Wärtsilä Energy Businessin Matti Rautkiven kanssa.
Jaksot
