Aalto-yliopiston professori Matti Liski kehottaa investoimaan puhtaaseen energiaan jo tänään

“Uudet teknologiat mylläävät vanhat markkinarakenteet. Pohjimmiltaan energiamurroksessa on kyse siitä, että meillä on uusia puhtaita teknologioita esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoon. Puhtaaseen energiaan kannattaa jo investoida.”

Näin kuvaa Aalto-yliopiston professori Matti Liski vallitsevaa energiamurrosta. Liski on keskittynyt erityisesti ympäristö-, resurssi- ja energiatalouden kysymyksiin. Wärtsilä Energy Solutionsin johtaja Matti Rautkivi keskustelee Liskin kanssa Puhallus-podcastin neljännessä jaksossa.

Liskistä on ollut mielenkiintoista seurata sähkömarkkinoiden kehitystä Pohjoismaissa: “Emme välttämättä aina tiedosta, että olemme eläneet poikkeuksellisen markkinavetoisessa ympäristössä jo 90-luvun loppupuolelta asti.”

Rautkiven mukaan tuulivoima tulee laskemaan merkittävästi sähkön hintaa. Liski on samaa mieltä: juuri tuulivoima on Pohjoismaissa myllännyt markkinaa eniten ja vaikuttanut sähkön tukkumarkkinahinnan laskuun. Tuuli hoitaa jo noin 10 % vuotuisesta energiankulutuksestamme.

Ennen tuulivoiman tuloa energiamarkkina oli suhteellisen tasapainoista ja kysyntä ennustettavaa. Vanha energiajärjestelmä pystyttiin rakentamaan keskusjohtoisesti ja ennakoidusti. “Uudet teknologiat muokkaavat markkinaa niin, että syntyy rooleja myös muille toimijoille kun perinteisille sähkön välittäjille ja tuottajille”, Liski kertoo.

Uusiutuvan energian esiinmarssi tarkoittaa dynaamisempaa markkinaa ja tiettyjen toimijoiden siirtymistä kokonaan pois markkinoilta. Kun tarjonta lisääntyy, hinnat laskevat ja jonkun pitää sopeutua. “Tuulivoiman myötä aletaan ensin sopeuttamaan käyttöasteita ja lopulta sulkemaan voimalaitoksia. Ensimmäisenä ovat lähteneet ne, joilla on kalleimmat juoksevat kustannukset.” Liski selventää.

Siirtymävaihe päästöttömyyteen on kuoppainen

“IPCC:n ilmastoraportin viesti on, että päästöjä pitää alentaa niin nopeasti kuin mahdollista.” Rautkivi korostaa. Sähköistyminen on jo näyttänyt päästöjen alentamisessa esimerkkiä, perässä tulevat lämmitys ja teollisuus.

Onko uusiutuva energia oikea reitti päästöjen laskemiseen?

“Kyllä, mutta kysymys on siitä, millä tavoin ja millä aikataululla”, Liski vastaa.

“Ideaalitilanne on se, että laitetaan päästöille niin kova hinta, että investoiminen puhtaisiin teknologioihin kannattaa. Siinä on kuitenkin poliitikoille se kääntöpuoli, että silloin sähkön hinta nousisi todella paljon siirtymäaikana, koska hinnan olisi katettava kaikki uudet teknologiat.” Liski analysoi.

Tulevaisuus, jossa meillä on uusiutuvia energianlähteitä ja riittävästi teknologisia vaihtoehtoja tasapainottamassa niitä, on Suomessa jo lähellä. Käynnissä oleva siirtymävaihe on aina hankalin.

“Meillä on vanha peritty pääomakanta, mikä pitää ajaa alas. Taloudelliset ja poliittiset intressit ovat aina estämässä alasajoa.” Liski sanoo.

Rautkivi nostaa esiin sen, että siirtymävaiheessa on aina hankala tehdä päätöksiä – niin isojen korporaatioiden, poliitikoiden kuin kuluttajienkin. Hyvä esimerkki on sähköistyvä autokanta. “Kun sähköautot tulevat kilpailukykyiseksi, kuluttajilla on edessään dilemma: mitä jos olen ostanut bensa-auton kaksi vuotta sitten ja nyt sen arvo on alentunut merkittävästi, kun kaikki haluavat vain ostaa sähköautoja.”

Pohjoismaat vielä puhtaan energian edelläkävijöitä

Eri maiden energiarakenteiden päästötasoissa on suuria eroja jopa Euroopan sisällä. Esimerkiksi Ranskan ja Saksan historiat ovat täysin erilaiset. Ranskassa onnistuttiin vähentämään päästöjä jo 70-80 -luvuilla. Siksi Saksan sähköntuotannon päästöintensiivisyys on 10. kertaa suurempi kuin Ranskassa. Vaikka Saksassa on paljon uusiutuvia ratkaisuja markkinoilla, maalla on yhä voimakas riippuvuus hiilestä. “Hiilen ajasajo tulee kestämään vuosikymmeniä”, Liski kertoo. Iso-Britannian innovatiivinen energiapolitiikka taas saa Liskiltä kehuja.

Pohjoismaiden energiamarkkinat ovat vuosi vuodelta puhtaammat. Ainoastaan kaukolämmön rooli energiamurroksessa mietityttää Liskiä: “Meillä 75 % tuotannosta on jo melko päästötöntä ja meillä on vähän perinteistä hiiltä, mutta suurimmat haasteet liittyvät kaukolämpöön.”

“Suomi ja Pohjoismaat ovat siis markkinoiden puolesta suunnannäyttäjiä”, Rautkivi summaa. “Juuri näin ja sen lisäksi meillä on erittäin hyvät teknologiat”, lisää Liski.