Sitran Janne Peljo: “Tuulivoiman ja sähköautojen hinnoissa tulee tapahtumaan raju pudotus”

Wärtsilä Energy Solutionsin johtaja Matti Rautkivi haastattelee Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin projektijohtajaa Janne Peljoa Puhallus-podcastin toisessa jaksossa.

“Energiamurroksen synnyttävät käytännössä paine ilmastonmuutoksesta ja nopeasti kehittyvät ja halventuvat teknologiat” Peljo sanoo. Sekä Rautkivi että Peljo ovat samaa mieltä siitä, että tulemme näkemään todella nopeita muutoksia energia-alalla.

Pariisin ilmastosopimuksessa sitouduttiin rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Lokakuussa kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n julkaisema raportti peräänkuulutti ripeitä toimia tavoitteen saavuttamiseksi.

Sitran tuore selvitys erittelee keinoja, joilla Suomi pystyy taloudellisesti ja teknisesti saavuttamaan tarvittavat päästövähennykset. Suomessa päästöjä pitää voida vähentää 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 vertailutasosta.

Sitran Peljon mukaan päästöttömän energian kuten tuulivoiman lisääminen on yksi keskeinen toimi. Sitran tunnistamat päästövähennystoimet keskittyvät kaiken kaikkiaan neljälle alalle: teollisuus, sähkö ja lämpö, liikenne sekä rakennukset.

60 prosenttia on Suomelle päästövähennysten alaraja. Peljon mukaan kyse onkin välitavoitteesta: “Oikeasti pitäisi puhua 70-90 prosentin päästövähennyksistä. Haluamme kuitenkin korostaa, että 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä on hyvä välietappi kohti hiilineutraaliutta.”

Noin 50 prosentin päästövähennyksiin on mahdollista päästä keinoilla, joiden elinkaaren aikaiset kustannukset ovat yhtä suuret tai jopa pienemmät verrattuna nykyisiin ratkaisuihin. Erityisesti tuulivoima ja sähköinen liikenne kuuluvat näihin.

Tuulivoima ja sähköinen liikenne kustannustehokkuuden kärjessä

Peljo korostaa, että kustannustehokkuus on päästövähennysten keskeisin ajuri. Päästöttömät vaihtoehdot nousevat kustannustehokkaiksi markkinalähtöisesti. Sen lisäksi kaikki päästöttömän energian investoinnit pudottavat ilmastonmuutoksesta aiheutuvia kuluja.

Tehokkuuteen päästään vähäpäästöteknologioiden hintojen nopealla laskulla. Globaalissa hintakehityksessä korostuu Peljon mukaan yllättävän voimakkaasti kaksi keskeistä teknologiaperhettä: liikenteen sähköistyminen sekä tuulivoima. Tuulivoimassa hinnan laskua ajaa teknologian kehitys, sähköautoissa akkuteknologioiden hinnan lasku ja kasvavat tuotantosarjat.

“Tuulivoima tulee olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös tarvittava säätö- ja varastointikapasiteetti huomioiden”, Peljo toteaa.

Peljon mukaan vuonna 2030 maatuulivoima tulee laskemaan 25-27 euroon ja merituulivoima 30-35 euroon megawattituntia kohden. Käytännössä tuulivoima tulee markkinoille huolimatta siitä, halutaanko päästöjä vähentää.

Tuulivoimaa tarvitaan lisää vuoteen 2030 mennessä noin viiden gigawatin verran nykyisen noin kahden gigawatin lisäksi. Tämä vastaa 25 prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta vuonna 2030. Tavoitteen saavuttaminen vaatii riittävää kapasiteettia lupaprosesseihin sekä rakentamisen tuotantoketjuun. Sitran raportti korostaa myös sitä, että lisätuulivoiman tarve pitää ottaa huomioon kaavoituksessa ja sähkönsiirtoverkossa.

Sitran selvityksen mukaan sähkö- ja hybridikäyttöisten henkilöautojen määrä voisi kasvaa tämänhetkisestä noin 11 000:sta jopa 800 000:een vuoteen 2030 mennessä. Määrä on yli kolminkertainen hallituksen tällä hetkellä tavoittelemaan 250 000 sähköautoon verrattuna. Käytännössä lähes kolmannes Suomen autokannasta olisi tuolloin sähköistetty.

Tällainen sähköautokanta tarvitsee yhteensä kolme gigawattia tuulivoimaa tai puolikkaan Olkiluoto 3:n. “Todennäköisempää on, että se tulee halvemman ja riskittömän tuulivoiman puolelta”, Peljo toteaa.

Seuraavan hallituskauden päätökset ratkaisevat päästötavoitteiden kohtalon

Ilmastotiede ja teknologiat kehittyvät nopeasti. Sitra haluaa pitää keskustelun ajantasaisena esittämällä kiihkottoman, dataan perustuvan hintaennusteen ja tilannekuvan.

Peljo korostaa poliitikoiden keskeistä roolia: “2030-luvulla Suomen energiapaletti on hyvin erilainen. Seuraavalla hallituskauden päätökset lukitsevat todella voimakkaasti meidän energiatuotannon suuntaa.”

Wärtsilän Matti Rautkivi muistuttaa, että reilu kymmenen vuotta on alalla lyhyt aika: “Energiasektorilla investoinnit tehdään pitkällä aikajänteellä. Ydinvoimainvestoinnit tehdään 60 vuodeksi ja tuulivoimainvestoinnit 20-30 vuodeksi.”

Hallituksen on varmistettava, että päästövähennysten edellyttämä infrastruktuuri toteutuu. Sen lisäksi sen on pidettävä huoli siitä, että markkinat antavat oikeat signaalit investoida vähäpäästöiseen energiaan.

Peljo on luottavainen tulevaisuuden suhteen: “Ei jäädä kiinni menneeseen vaan tehdään rohkeasti päätöksiä.”