Tuulivoima on jo nyt Suomessa halvin tapa tuottaa sähköä, mikä tulee vaikuttamaan suomalaiseen energiakenttään erittäin voimakkaasti. Wärtsilä Energy Solutionsin johtaja Matti Rautkivi keskusteli Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkin kanssa tästä energia-alaa mylläävästä muutoksesta.
Greenpeace on sitoutunut tiukasti samaan tulevaisuuteen, jota myös Wärtsilä edistää: 100% uusiutuva energiantuotanto. “Teknologiat ja hinta ovat jo puolellamme, vielä tarvitaan investointeja ja johtajuutta”, Rautkivi linjaa.
Suomella mahdollisuus osoittaa puhtaan energian johtajuutta
Tuorein IPCC-raportti osoittaa, että emme nykyisillä päästövähennyksillä pysty pysäyttämään lämpötilan nousua 2 asteeseen – saati sitten tavoiteltuun 1,5 asteeseen. Ilmastopolitiikassa kaivataan kipeästi johtajuutta.
Harkki peräänkuuluttaa toimia: “EU:n tulee asettaa itselleen kovempia päästövähennyksiä ja sen jälkeen viedä niitä globaalisti eteenpäin”. Suomesta on tulossa EU-puheenjohtajamaa – mikä voisikaan olla parempi sauma kertoa esimerkillisistä teoista ja tavoitteista?
“Voimme olla ensimmäisten joukossa näyttämässä mallia, miten 100% uusiutuvaan energiaan perustuva yhteiskunta eri tasoilla toimii.” Harkki ehdottaa.
Suurimmat päästöhaasteet ovat globaalisti jossain muualla kuin Suomessa. Harkki korostaa kuitenkin mahdollisuutta osoittaa, miten esimerkiksi Helsingin kokoisen kaupungin kaukolämpö voidaan hoitaa päästöttömästi: “Yhteinen tavoite on päästä hiilestä eroon vuoteen 2025 mennessä. Se on ratkaisu, jota tullaan tarvitsemaan ja haluamaan kaikkialla maailmassa.”
Ympäristöystävällinen energia on edullista
Wärtsilä on tarkastellut globaalisti energia-alaa ja sen tulevaisuutta. Rautkiven mukaan energiamarkkinoiden ja sähköjärjestelmien mallinnus on osoittanut, että uusiutuvan energian ja riittävän joustavan kapasiteetin rakentaminen on kilpailukykyisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi esimerkiksi uuden hiilivoiman rakentaminen.
Energiamurroksen suurin voima on hinnan lasku: “Ympäristöystävällinen ja edullinen energia kulkevat jo käsi kädessä”, Rautkivi toteaa. Tuulivoima on ylivoimaisesti halvin tapa tuottaa uutta sähköä Suomessa. Tällä hetkellä tuulivoima kustantaa 30€ yhtä megawattituntia kohden. Luvun ennustetaan alenevan tulevaisuudessa. Uuden ydinvoiman hinta on puolestaan 60€/MWh.
Saksa on mielenkiintoinen esimerkki energia-alan murroksesta. Saksa halusi olla uusiutuvien edelläkävijämaa jo silloin, kun ratkaisut olivat kalliita. Wärtsilän Rautkiven mukaan nyt myös muilla on hyvä syy lähteä mukaan: “Saksaa ei kannata katsoa epäonnistuneena siirtymisenä kohti uusiutuvaa energiaa, vaan heidän esimerkkinsä mahdollistaa koko maailmalle, myös Suomelle, edullisen uusiutuvan energian.”
Harkki muistuttaa, että kaikilla sektoreilla pelkkä kannattavuus ei puske muutosta tarpeeksi: “Sen lisäksi tarvitaan tiukempia säädöksiä. Vaikka Saksassa on pystytty investoimaan uusiutuvaan energiaan, poliittista tahtoa sulkea hiilivoimaloita samaan tahtiin ei ole löytynyt. Pitää pystyä samanaikaisesti luopumaan vanhasta ja luomaan uutta.“
Monissa maissa luopumista vaikeuttavat kansalliset ja poliittiset intressit. “Saksassa on vaikea luopua ruskohiilestä, Norjassa öljystä ja meillä taas turpeesta ja puusta”, Harkki linjaa.
Yksilön näkökulmasta muutos kohti uusiutuvia on ainoastaan positiivista. Ketä häiritsee se, että lämmön hinta laskee tai kaupunki-ilmasta tulee puhdas eikä tarvitse yskiä pakokaasuissa kaduilla?
Ydinvoima kuuluu vanhaan energiajärjestelmään
Ydinvoima nousee aika ajoin keskusteluun hyvänä päästöttömänä vaihtoehtona. Harkki pitää sitä hiukan kummallisena, koska globaalisti ydinvoiman osuus kaikesta rakennettavasta sähkökapasiteettista on marginaalinen.
Ydinvoima ei tule olemaan tulevaisuuden ratkaisu, koska uusiutuva ja ydinvoima eivät tue toisiaan. Harkki ja Rautkivi avaavat tätä ongelmaa: EU:n tavoitteena on korvata fossiiliset polttoaineet energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Ydinvoimalaa ei yleensä saada pystyyn alle 15 vuodessa, joten uudet voimalat syntyisivät uuteen energiasysteemiin. Uusi 100% uusiutuviin energianlähteisiin perustuva systeemi tarkoittaa vaihtuvatehoista energiatuotantoa. Sitä on vaikea sovittaa yhteen vanhan järjestelmän kanssa, johon ydinvoimakin kuuluu.
Rautkivi muistuttaa, että monissa maissa juuri tämä ns. perusvoima kuten ydinvoima, hiili tai maakaasu on heikossa tilassa, koska se ei mahdu uuteen energiasysteemiin, kun edullinen uusiutuva energia korvaa perinteistä voimantuotantoa.
“Energiakeskustelu on pitkään ollut todella poliittista. Se on mennyt vanhojen toimijoiden, muutaman ison energiayrityksen ja metsäteollisuuden, ehdoilla.” Harkki kertoo. Keskustelu on kuitenkin kääntymässä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kaupalliset toimijat investoivat itse tuulivoimaan – viimeisimpinä Ikea, Google ja S-ryhmä.
Energiapelureille tarjolla ylivoimaista kilpailuetua
Harkkia huolestuttaa se, että Suomessa muututaan perinteisesti melko hitaasti. Nyt olisi erittäin edullista olla ensimmäisten joukossa. Erityisesti teknologia ja sen kehittäminen tarjoavat paljon mahdollisuuksia. “Jos menemme viimeisten joukossa, ostamme teknologiat Kiinasta. Jos me taas kehitämme ensimmäisinä, pystymme myymään ne Kiinaan.” Harkki toteaa.
Nyt korostuu rahan liikuttava voima. Rautkivi muistuttaa, että halpuuden ja puhtauden lisäksi uusiutuvat energiamuodot ovat myös helppoja ottaa käyttöön: “Yksittäinen uusiutuvan energian hanke ei tarvitse 10 miljardin investointia. Suomen etu on se, että meillä on teknologiat, tilaa ja vakaa yhteiskunta.”
Onkin todennäköistä että tulemme näkemään uusia toimijoita markkinoilla, mikäli nykyiset energiayhtiöt eivät hyödynnä energiamurroksen tarjoamia mahdollisuuksia. “Alalle tulon esteet ovat markkinaehtoisen uusiutuvan energian mukana merkittävästi madaltuneet”, Rautkivi jatkaa.
Harkki vetoaa yhteiseen tahtotilaan: “Järjestelmän pitää pyrkiä muuttumaan niin, että kuluttajan olisi aina helpointa ja halvinta valita päästötön ratkaisu. Pääsemme pitkälle sillä, kun osaamme päättää, missä aikataulussa tehdään ja sitten aletaan yhdessä tehdä.”
Tulevaisuudesta puhaltavat uudet mahdollisuuksien tuulet, kun energiantuotanto muuttuu. Kysymys on siitä, muututko sinä.
Puhallus jakso 1
Ensimmäisessä jaksossa Greenpeacen Maajohtaja Sini Harkki keskustelee Suomen energiamurroksesta ja ympäristöystävällisen energian kustannuksista yhdessä Wärtsilä Energy Solutionsin Matti Rautkiven kanssa.
Jaksot
