Uusiutuvan energian avulla omavaraiseen sähkön tuotantoon – Fingridin Jukka Ruusunen: ”Suomessa on maailman paras kantaverkkoyhtiö ja infra”

Muutoksen voimaa on vaikea arvioida. Sanotaan, että ihmiset arvioivat sen kahden vuoden päähän liian voimakkaana ja kymmenen vuoden päähän liian pienenä. Myös energia-alan kehitys on ollut odotettua voimakkaampaa viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vauhti vaan kiihtyy. Wärtsilä Energy Businessin johtaja Matti Rautkivi keskusteli Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen kanssa tapahtuneesta muutoksesta ja siitä, mihin suuntaan energian kehitys on tällä hetkellä menossa.

Muutoksen tuulet

Kun Ruusunen aloitti Fingridillä 2007, ei hän osannut kuvitella tulevaisuutta sellaisena kuin se nyt on. Erityisesti uusiutuva energia on yllättänyt: ”Silloin ei puhuttu uusiutuvasta energiasta kilpailukykyisenä ratkaisuna, vaan lähinnä osana tukijärjestelmää”, Ruusunen sanoo. Nykyään se nähdään kuitenkin kilpailukykyisenä ratkaisuna, ja tähän myös Wärtsilässä uskotaan: ”Me nähdään Wärtsilässä, että tulevaisuudessa siirrymme 100% uusiutuvaan energiaan”, Rautkivi kertoo.

Tällä hetkellä uusiutuvat energialähteet ovat yksiä halvimpia tapoja tuottaa energiaa, mikä on kasvattanut sen tuotantoa. Kustannustehokkuus on myös lisännyt valtion tuista riippumatonta liiketoimintaa ja tukien sijaan toimijat valitsevat rakennuskohteet infrastruktuurin perusteella. Tämän Ruusunen näkee Suomelle mahdollisuutena: ”Meillä on maailman paras kantaverkkoyhtiö ja maailman paras infra, että tervetuloa tänne uusiutuva energia”. Vaikka kantaverkko on jo huippuluokkaa, toimijoiden lisääntyminen vaatii sen kehitystä: keskitettyyn tuotantoon rakennettu malli tulee kääntää, kun tuotantoa tulee nopeasti lisää eri puolille Suomea.

Omavaraisuutta sähköllä

Suhtautuminen sähköön on muuttunut rajusti viime vuosien aikana. Vielä 10 vuotta sitten yleisesti ajateltiin, että esimerkiksi sähkölämmitys pitää kieltää. Nykyään se nähdään parhaana tapana lämmittää.Suomi on toistaiseksi ollut riippuvainen energian tuonnista ulkomailta, mutta

Ruususen mukaan yhteiskunnan sähköistyessä ei voida luottaa siihen, että tarvittava sähkö tuotetaan muualla. Sekä Ruusunen että Rautkivi korostavat omavaraisuuden tärkeyttä myös huoltovarmuuden kannalta.

Ruususen mukaan uudessa hallitusohjelmassa uusiutuva energia on hyvin huomioitu Suomen tapana tuottaa omaa sähköä. Uusiutuvaan energiaan pohjautuvan sähköjärjestelmän edistämiseksi hän peräänkuuluttaa suuria investointeja tuulivoimaan.

Tuulivoimasta keskusteltaessa Ruususelta kysytään usein sama kysymys: Mitä jos ei tuule? Olennaista hänen mukaansa on kuitenkin miettiä mitä tehdään jos tuulivoimaan ei investoida. Tällä hetkellä Suomen sähkönkulutus kasvaa ja energiatuotanto nojaa ulkomaankauppaan, tuuli tai ei.

Ruusunen näkee, että sähköntuotannossa markkinoiden toimintaan ei tulisi puuttua. Hän näkee yhteiskunnan tehtäväksi olosuhteiden kehittämisen: ”Valtion rahat tulee suunnata teknologian kehittämiseen ja investoreiden rahat investointeihin". Hän uskoo kilpailuun hyvinvoinnin edistäjänä: ”Darwinin tyyliin, paras voittakoon. En laita mielessäni puhtaita, hiilidioksidipäästöttömiä vaihtoehtoja järjestykseen. Tämä on armotonta kilpailua ja se voittaa, joka on kilpailukykyisin”. Tämä ymmärretään myös Wärtsilällä: ”Meillä Wärtsilällä tehdään teknologiaa ja sen on pakko olla maailman parasta. Muuten tuolla kylillä hävitään”, Rautkivi sanoo.

Globaali tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5:en asteeseen vaatii oikeanlaista tahtotilaa sekä poliittisesti, että teollisuuden osalta. Ruusunen näkee tämän vaativan johtajuutta ja tiennäyttäjiä, jotka paniikin lietsonnan sijaan uskovat sen olevan mahdollista: ”Instrumentteja on olemassa yhä enemmän ja tuotanto on halvempaa. Sen ei tarvitse olla jumalattoman kallista, enemmän vaatii korvien väliä kun euroja”.