Energia-alan kehitys on ollut Suomessa vauhdikasta pitkään ja paljon on jo saavutettu. Energiateollisuuden päästöt ovat Suomessa puolittuneet kymmenen vuoden aikana, mikä Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan on kova saavutus. Hän uskoo päästöjen pienenemisen olevan seurausta muun muassa uusiutuvan energian kasvusta, ja tämä kehitys nähdään Wärtsilällä energiatuotannon päästöongelmien ratkaisuna myös tulevaisuudessa. Leskelä ja Wärtsilä Energy Businessin johtaja Matti Rautkivi keskustelivat muutoksista, joita energia-alalta tulevaisuudessa vaaditaan.
Energiateollisuuden isot kysymykset liittyvät Leskelän mukaan tulevaisuudessa siihen, miten sähköjärjestelmä toimii muuttuvassa tuotantorakenteessa, kun uusiutuvan energian eri muodot yleistyvät. Asiakkaille hän uskoo kehityksen tuovan uusia mahdollisuuksia: ”Julkisessa keskustelussa on puhuttu siitä, että asiakkaiden pitäisi jollain tavalla rajoittaa toimintojaan ilmastonmuutoksen takia. Minä oikeastaan näen sen toisin päin, että tämä energiamuutos tuo yhä enemmän uusia mahdollisuuksia asiakkaille. He voivat itse osallistua energiajärjestelmään tuottajina, heille tulee omat energiavarastot. Todennäköisesti kustannukset tulevat pienenemään”.
Leskelän mukaan suomalaisissa energiayhtiöissä ymmärretään hyvin sekä edessä olevat haasteet että muutoksen tuomat mahdollisuudet. Yhtenä haasteena hän mainitsee yrityksiltä vaadittavat suuret investoinnit, joita energiajärjestelmän kehittämiseen tarvitaan. Leskelä uskoo kuitenkin, että mahdollisuudet, joita kehityksen seurauksena saadaan, ovat investointien arvoisia. Hän antaa esimerkiksi tästä ilmastoystävälliset energiamuodot, joilla edistetään ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Yhteiskunnan sähköistäminen vaatii Rautkiven mukaan investointeja järjestelmän kehittämisen lisäksi oman tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Rautkiven mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvattaa omaa energiatuotantoa; esimerkiksi tuulivoimaa voidaan rakentaa ympäri maata suhteellisen edullisesti verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Lisäksi Suomessa on vahvat verkot ja infrastruktuuri, joita energiamuotojen kasvaessa tulee kuitenkin kehittää joustavampaan suuntaan. Järjestelmän ja verkkojen kehittämisen Leskelä näkee vaativan myös yhteiskunnallisia satsauksia. Muunlaisia tukijärjestelmiä hän ei kannata, vaan uskoo yritysten investoivan energiajärjestelmän ylläpitämiseen markkinaehtoisesti.
Leskelän mukaan Suomessa on kova tahtotila energiateollisuuden päästöjen vähentämiseksi, mikä käy ilmi myös uudesta hallitusohjelmasta. Hän korostaa, että Suomelta vaaditaan aktiivista roolia tavoitteen edistämisessä myös EU:n laajuisesti ja peräänkuuluttaa kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä ongelman ratkaisemisessa.
Painetta kansainväliselle yhteistyölle lisää myös kehittyvien maiden talouskasvua seurannut sähkönkulutuksen raju nousu. Uusiutuvan energian tuotanto on edullisempaa, kuin uuden hiilivoimalan rakentaminen Senegaliin tai Kiinaan, mikä tekee siitä vaikeaa vastustaa. Leskelän mukaan Yhdysvallat on tästä hyvä esimerkki, sillä siellä hiilellä tuotettua energiaa on syrjäyttänyt edullisemmat vaihtoehdot: ensin kaasu, ja nyt uusiutuvat energianlähteet. Haasteena on kuitenkin uusien teknologioiden skaalaaminen niin suuriksi, että kasvanut sähköntarve voidaan tyydyttää. Leskelä uskoo sen kuitenkin olevan mahdollista ja näkee sen olevan ainoa keino päästöjen vähentämiseksi.
Leskelä uskoo, että tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan ilmastojohtajuutta ja näkee sen olevan EU:n tehtävä Yhdysvaltojen poliittisen tilanteen vuoksi. Hän kannustaa Suomea ottamaan roolia ilmastojohtajuudessa, ja uskoo, että suomalainen poliittinen järjestelmä on siihen valmis: ”Suomalaisuuteen kuuluu se, että pitäisi olla ensin aika kovat näytöt. Nyt meillä alkaa olla hyvä kehitys ja alamme itsekin uskoa, että tämä tulee onnistumaan”. Leskelä näkee Suomen EU:n puheenjohtajakauden yhtenä tärkeimmistä päätöksistä ilmastotavoitteen päättämisen vuodelle 2050. Leskelän ehdotus tähän olisi hiilineutraali EU vuonna 2050, ja uskoo, että Suomen neuvottelutaidoilla siihen päästään.
Puhallus jakso 10
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä ja Wärtsilän Matti Rautkivi keskustelevat energiamurroksen tuomista mahdollisuuksista ja haasteista Suomelle, sekä Suomen roolista kehityssuunnan määrittämisessä.
Jaksot
