Nyt 2000-luvun alkua elettäessä maailma alkaa viimeinkin suhtautua vakavasti merenkulun aiheuttamaan saastumiseen, mikä näin jälkikäteen katsottuna olikin väistämätöntä. Viime vuosina vallinnut globaalin teollistumisen hurja vauhti sai aikaan ketjureaktion, joka lisäsi meriliikennettä, aiheutti huomattavasti entistä suurempia ympäristövaikutuksia ja viimeisenä lisäsi myös toimintaa vaativaa painetta poliitikkojen suuntaan.
”Nykyisin ollaan yleisesti sitä mieltä, että jotakin on tehtävä”, kertoo Juha Kytölä, Wärtsilä Marine Solutionsin Environmental Solutions -yksikön johtaja. ”Koska suurin osa merenkulusta tapahtuu luonnollisesti avomerellä, ihmiset eivät kohtaa sitä normaalissa elämässään kuin suurissa satamissa. Monet ympäristövaikutukset leviävät kuitenkin laajemmalle laivareittien ympäristöön.”
Ympäristöasioiden puolestapuhujien ja lainsäätäjien suurimpina huolenaiheina ovat moottorien tuottamat pakokaasut ja hiukkaset sekä nestemäiset päästöt, kuten painolasti- ja jätevedet.
Jotkin varustamot parantavat järjestelmiään epäitsekkäistä syistä tai hyötyäkseen esimerkiksi Ruotsin ja Norjan tapaisten maiden kansallisista kannustinjärjestelmistä, mutta suurimpana muutoksen vaikuttimena ovat toimineet entistä tiukemmat määräykset, jotka on asettanut YK:n alainen kansainvälistä merenkulkua hallinnoiva Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO. Vuoden 2000 jälkeen on tullut voimaan useita IMO:n määräyksiä, jotka koskevat erityyppisten saasteiden vähentämistä. Lisäksi lähitulevaisuudessa on tulossa vielä uusia määräyksiä, joista jotkin tulevat muuttamaan tilannetta merkittävällä tavalla.
Ilmaa puhdistamassa
Alusten moottorien päästöjen osalta suurin osa sääntelystä keskittyy tällä hetkellä rikin oksideihin (SOx) ja typen oksideihin (NOx). Wärtsilällä on tarjota muutamia hyväksi havaittuja tekniikoita näitä molempia päästötyyppejä varten. Matalarikkiseen polttoaineeseen siirtymisen sijaan alukset voivat jatkaa perinteisten polttoaineiden käyttämistä, jos ne alkavat hyödyntää pakokaasupesureita, jotka vähentävät sekä SOx-päästöjä että hiukkaspäästöjä. NOx-päästöjä vähennetään pesurin jälkeen tulevalla SCR-katalysaattorilla (Selective Catalytic Reactor), joka muuntaa typen oksideja typeksi ja hapeksi urean avulla.
Kytölän mukaan seuraavana huomion kohteena ovat hiilidioksidipäästöt (CO2), jotka ovat nousseet vielä enemmän esille sen jälkeen, kun kasvihuonekaasuja koskeva Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin joulukuussa 2015.
”Pitkällä aikavälillä alusten CO2-päästöjä tullaan varmasti rajoittamaan määräyksillä, mutta tähän sopivaa periaatetta ei ole vielä muotoiltu”, Kytölä sanoo. CO2-päästöjen vähentäminen on monimutkainen kokonaisuus, joka sisältää aluksen kaikkien järjestelmien tehokkuuden propulsiojärjestelmästä aina aluksella käytettäviin laitteisiin ja valaistukseen saakka. Uusien alusten suunnittelussa on jo nyt noudatettava energiatehokkuutta koskevaa EEDI-suunnitteluindeksiä (Energy Efficiency Design Index). ”Tämä on kuitenkin vain ensimmäinen pieni askel”, Kytölä selittää. Hänen mukaansa CO2-määräykset ”tulevat vaikuttamaan huomattavasti alusten käyttöön ja suunnitteluun lyhyellä aikavälillä, mutta me emme vielä tiedä vaikutusten todellista suuruutta. Uskomme, että Wärtsilän on juuri tällä osa-alueella oltava erittäin aktiivinen toimija ja oltava osaltaan vaikuttamassa alan parannuksiin.”
Ne kaukonäköiset varustamot, jotka haluavat vähentää SOx-, NOx- ja CO2-päästöjään yhdellä kertaa, voivat hyödyntää toista Wärtsilän tarjoamaa ratkaisua ja muuntaa alustensa moottorit käymään maakaasulla tai biopolttoaineilla. Kytölän mukaan tällainen ratkaisu voi monissa tapauksissa myös pienentää käyttökustannuksia. Lisäksi jo nyt on saatavilla sekä hybridi- että akkuratkaisuja.
SCR-katalysaattorijärjestelmän kaavio.
Kutsumattomia vieraita ja muita uhkia
Ilmaston lämpenemisen ja katoavien lajien lisäksi YK:n ympäristötarkkailijoiden suurimpana huolenaiheina on vieraslajien siirtyminen, eli ilmiö, jossa eliöt kulkeutuvat ihmisten toiminnan seurauksena alueelta toiselle ja aiheuttavat usein tuhoisia vaikutuksia paikallisissa ekosysteemeissä. Valitettavasti alusten satamasta toiseen kuljettama painolastivesi toimii täydellisenä välittäjänä tällaisessa vieraslajien kulkeutumisessa ja näin aiheuttaa vaaraa rannikkoalueille.
Tilanteeseen on kuitenkin luvassa helpotusta: Syyskuussa 2017 tulee voimaan IMO:n merkittävä painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus. Sopimuksen mukaan kaikkiin aluksiin on asennettava hyväksytty painolastiveden käsittelyjärjestelmä (BWMS), kun alus kuivatelakoidaan seuraavan kerran viiden vuoden välein tehtävän pakollisen telakoinnin yhteydessä, ellei alukseen ole jo asennettu hyväksyttyä käsittelyjärjestelmää.
”Koko maailmassa on nyt noin 34 000 alusta, johon on asennettava BWMS-järjestelmä, joten kysyntä tulee olemaan valtavaa”, Kytölä kertoo. Wärtsilän omissa tyyppihyväksytyissä Aquarius-sarjan järjestelmissä käytetään joko sähkökloorausta ja suodatusta tai UV-säteilyä ja suodatusta, ja Kytölä ennustaakin, että kyseiset BWMS-järjestelmät saavat lohkaistua markkinoista mojovan siivun.
Vaikka painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus onkin suuri muutos meriteollisuudessa, Kytölä muistuttaa, että määräykset ovat tiukentuneet vaiheittain myös muiden nestemäisten päästöjen – jäte- ja pilssivesien – osalta. Wärtsilä tarjoaa edistyksellisiä järjestelmiä näiden molempien vesien käsittelyyn, ja lisäksi yrityksellä on valikoimissaan ratkaisuja, joilla aluksista saadaan ympäristöystävällisempiä myös muilta osin. Esimerkkeinä mainittakoon meriveden suolanpoistojärjestelmät, jotka moottorin hukkalämpöä hyödyntämällä parantavat energiatehokkuutta, sekä säiliöaluksiin tarkoitetut suojakaasujärjestelmät, jotka auttavat estämään onnettomuuksia ja ympäristökatastrofeja.
Kytölä sanoo, että monet pitkäaikaiset asiakkaat – erityisesti ne, joita hän kutsuu edistyksellisiksi ajattelijoiksi – ovat jatkuvasti vuoropuhelussa Wärtsilän kanssa siitä, kuinka he voivat hyödyntää viimeisimpiä ympäristöratkaisuja aluksissaan. Lisäksi viime aikoina kyselyjä on tullut runsaasti myös uusilta asiakkailta, erityisesti sääntelyehtojen muuttuessa. ”Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että meidät tunnetaan markkinoilla toimijana, joka panostaa erittäin vahvasti sekä teknologiaan että ympäristöasioihin.”
Kytölän mukaan rohkaisevaa on, että alan teollisuus on erittäin hyvin perehtynyt tuleviin muutoksiin ja näyttää olevan valmis kohtaamaan ne suoraan. ”Yleisesti ottaen sanoisin, että kaikki telakat ovat varustautuneet tilanteeseen erittäin hyvin. He tietävät, mitä on tulossa, ja heillä on selvä käsitys siitä, miten heidän tulee toimia.”
Ro-ro-alus Theben on varustettu Wärtsilän pakokaasujen puhdistusjärjestelmällä (EGC). Kyseessä on ensimmäinen aasialaisen lippuviranomaisen hyväksymä EGC-järjestelmä.