Taking the bugs from the ballast 

Ötökät pois painolastista

Nyt kun painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus on viimeinkin ratifioitu, painolastivesien käsittelyjärjestelmien käyttöönottoa koskevat määräykset voivat auttaa haitallisten vieraslajien ongelmaan puuttumisessa.


TEKSTI: RICHARD ORANGE KUVA: ISTOCK/MIKE LANEA

Olipa kysymys sitten Mustanmeren kalastusteollisuuden romahduttaneesta amerikankampamaneetista, Thames-joen suistoalueen eroosiota kiihdyttävistä kiinalaisista villasaksiravuista tai yhdysvaltalaisten voimaloiden vedenottoputkia tukkivista bulgarialaisista vaeltajasimpukoista, haitalliset vieraslajit ovat valtava maailmanlaajuinen ongelma.

Tälläkin hetkellä maailman merillä liikkuvat kauppa-alukset kuljettavat painolastitankeissaan erilaisia eliölajeja. Niitä imeytyy alusten tankkeihin aina, kun alus ottaa painolastivettä, ja eliöt vapautuvat myöhemmin mahdollisesti jopa toiselle puolelle maapalloa tankkeja tyhjennettäessä.

”Haitallisilla vieraslajeilla voi olla valtava vaikutus alueen ekologiaan”, sanoo Joe Thomas, Wärtsilän Ballast Water Management Systems -yksikön johtaja. ”Ongelman on todettu olevan yksi suurimmista maailman rannikkoalueita uhkaavista tekijöistä.”

Euroopan unionin laskelmien mukaan haitallisten vieraslajien aiheuttamat kustannukset lisääntyneen huoltotarpeen, kalakantojen tuhoutumisen, teollisuuden vedenottoputkistojen tukkeutumisen, eroosion ja muiden ongelmien muodossa ovat pelkästään Euroopan alueella 12 miljardia euroa vuodessa.

Onneksi tätä ongelmaa torjuvat määräykset ovat viimeinkin astumassa voimaan – 12 vuoden kuluttua siitä, kun IMO:n vuoden 2004 painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus allekirjoitettiin, ja 120 vuotta sen jälkeen kun teräsrakenteisten alusten käyttöönotto teki painolastiveden käyttämisestä välttämätöntä.

Kun Suomi ratifioi sopimuksen viime syyskuussa, vaadittu sopimuksen ratifioineiden maiden osuus tonnistolla mitattuna – vähintään 35 % maailman kauppalaivaston tonnistosta – ylittyi ja sopimus voi tulla voimaan.

Sopimus tulee voimaan 8.9.2017, ja sen mukaan jokaisessa aluksessa, jonka vetoisuus ylittää 400 bruttorekisteritonnia – arviolta noin 34 000 alusta – on oltava asennettuna tyyppihyväksytty painolastiveden käsittelyjärjestelmä seuraavaan pakolliseen IOPP-katsastukseen mennessä, mikä usein osuu samaan rytmiin aluksille viiden vuoden välein kuivatelakalla tehtävien tarkastusten kanssa. Thomas arvioi, että ”massiivinen kysyntä” vaatii noin 12–13 miljardin euron investoinnin.

”Sopimuksen ratifiointi on merkittävä virstanpylväs”, hän sanoo.

Jos haitallinen vieraslaji pääsee leviämään ympäristöön, sen poistaminen on usein lähes mahdotonta. Usein paras ratkaisu on tuoda ympäristöön jokin vieraslajia ravintonaan käyttävä saalistajalaji, joka voi pitää vieraslajin kannan hallinnassa, mutta tästä voi aiheutua muita ongelmia. Koska haitalliset vieraslajit jatkavat asettumistaan ekosysteemeihin ympäri maailmaa, Thomas painottaa, että niiden leviämistä kannattaa edelleen yrittää hallita.

”Haitallisten vieraslajien kulkeutumista on toki tapahtunut jo kauan aikaa, mutta kulkeutuminen tulee jatkumaan ja alueiden luonto jatkaa muuttumistaan, ellemme pyri toimillamme estämään sitä”, hän sanoo. ”Toimimalla voimme saavuttaa todellisia etuja verrattuna siihen, että emme tee asialle mitään. Jos ongelmaan ei puututa, tilanne pahenee koko ajan.”

IMO:n vaatimusten täyttämiseksi painolastivesijärjestelmän on käsiteltävä kaikki painolastivesi säiliöitä täytettäessä, jotta haitallisten vieraslajien siirtymisriski saadaan minimoitua.

Monen kilpailijan ratkaisuista poiketen Wärtsilän Aquarius-sarjan painolastivesien käsittelyjärjestelmät pyrkivät ratkaisemaan ongelman kahta kautta käyttämällä sekä ultraviolettivaloon että sähköklooraukseen perustuvia käsittelyratkaisuja.

UV-järjestelmä on taloudellisin käytettäessä painolastivesipumppuja, joiden kapasiteetti on alle 1 000 kuutiota tunnissa, ja sähkökloorausjärjestelmä puolestaan on kustannustehokkain järjestelmissä, joissa pumppujen kapasiteetti on yli 1 500 kuutiota tunnissa.

Aquarius-sarjan painolastivesien käsittelyjärjestelmät eivät yritä säätää painolastiveden puhdistustasoa alukseen pumpattavan veden laadun vaihtelun mukaan, vaan järjestelmä käyttää vakioannostusta, joka on mitoitettu riittäväksi määräyksen vaatimustason täyttämistä varten.

”Lähestymistapamme on alusta saakka ollut tietyllä tapaa muita varovaisempi”, Thomas kertoo. ”Valitsimme suuremmat annostustasot, jotta järjestelmän säädöstä saatiin yksinkertaisempi. Vaatimusten täyttämisen lisäksi olemme pyrkineet varmistamaan asiakkaan mielenrauhan.”

Wärtsilä on kokemustensa perusteella pyrkinyt tekemään järjestelmästä mahdollisimman yksinkertaisen. ”Jos painolastivettä on käsiteltävä, käsittelyjärjestelmän on toimittava ehdottoman luotettavasti, koska muussa tapauksessa edessä on suuria ongelmia”, hän selittää.

Sopimuksen ratifiointia on pyritty ennakoimaan, minkä seurauksena uusiin aluksiin on viime vuosina asennettu enenevässä määrin painolastivesien käsittelyjärjestelmiä, joiden toimivuutta on harvoin testattu kunnolla.

”Monia noista järjestelmistä ei itse asiassa käytetä ollenkaan”, Thomas huomauttaa. ”En tiedä, onko kyseisiä järjestelmiä huollettu oikein valmistajan ohjeiden mukaisesti, mutta seurauksena voi hyvinkin olla merkittäviä ongelmia, kun järjestelmiä aletaan käyttää toden teolla.”

Kun maailma viimeinkin alkaa puuttua painolastivesien ongelmaan, Thomas toivoo, että Wärtsilän lähestymistavan edut ovat itsestään selviä. ”Lähestymistapaamme on alusta saakka kuulunut kumppanuussuhde asiakkaan kanssa. Autamme häntä valitsemaan oikean tekniikan, varmistamme, että valitun järjestelmän teho riittää määräysten vaatimusten täyttämiseen, ja tarjoamme myös maailmanlaajuisen huoltoverkoston tuen”, hän toteaa.
© 2018 Wärtsilä