2015_1 master of ice 1

Jään herruus

Vain 10 miljoonaa ihmistä asuu 60. leveyspiirin pohjoispuolella – heistä puolet on suomalaisia. Suomi on maailman ainoa maa, jossa kaikki satamat jäätyvät normaalitalven aikana. Jään herruus on aina ollut Suomessa elinehto. Ja on edelleen.


TEKSTI: LENA BARNER-RASMUSSEN KUVAT: TOMMI ANTTONEN

Kun meri jäätyy, on pidettävä korvat auki ja oltava silmä kovana. Miten jää makaa, missä virtapaikat ovat. Mistä tuuli käy. Mustat läikät sulaa, vihreät sileää jäätä, maidonsininen ohut kerros näkymättömän aukon päällä, sitä on muistettava varoa.

Ennen vanhaan postireittiä Suomesta Ruotsiin pidettiin Euroopan vaarallisimpana. Vaarana eivät olleet niinkään rosvot, vaan merta talvella peittävä tyyni valkoinen peite.  Niin puhdas ja koskematon pinnalta mutta vaarallinen ja petollinen pinnan alta.

Reitin puolivälissä sijaitseva Ahvenanmaan saaristo koostuu yli 6 500 pienestä saaresta, joista noin 60 on asutettu. Postinkantajan tehtävänä oli toimittaa kirjeet ja paketit saariston asukkaille – veneellä kesäisin ja hevosreellä talvisin.

Ankara talvi oli postinkantajan paras ystävä. Silloin jää kantoi. Keväällä postinkantajan elämä oli jälleen kiinni hänen tarkkaavaisuudestaan.

Jäänaskalit täytyy aina pitää mukana ja puukko vyöllä. Kuuntele, millä tavalla jää natisee. Älä pelkää, sillä silloin et selviä minnekään. Älä ole uhmakas, sillä silloin sinun käy huonosti. Meri on kylmä, paina se mieleesi, ja syvä.

Entisaikoina talvi oli Suomelle eristäytyneisyyden aikaa. Posti kulki urheiden postinkantajien ansiosta, mutta tuonti- ja vientiliikenne katkesi. (Kun ensimmäinen varsinaisesti jäänmurtajaksi rakennettu alus Murtaja aloitti liikennöimisen vuonna 1889, voin vienti yli kaksinkertaistui muutamassa vuodessa.)

Marraskuun puolivälistä huhtikuun loppuun sai vain haaveilla sokerista, kahvista ja muista maallisista herkuista. Ei ihme, että ensimmäisen laivan saapuminen keväällä oli suuri juhla.

2015_1 master of ice 2
VASTA 1970-LUVUN ALUSTA KAIKKI SUOMEN SATAMAT PIDETTIIN AVOIMINA LÄPI TALVEN.
 

Teollisuus tasoitti tietä

Vasta 1970-luvun alusta kaikki Suomen satamat pidettiin avoimina läpi talven. Talviset satelliittikuvat auttavat ymmärtämään, miksi Suomi on talvikuukausina täysin riippuvainen jäänmurtajista, jotta ulkomaankauppa saadaan pidettyä käynnissä. Suomi on maailman ainoa maa, jossa kaikki satamat jäätyvät normaalitalven aikana (erittäin kylmänä talvena myös Viron satamat jäätyvät). Tanskan ja Norjan satamat pysyvät avoimina Golfvirran ansiosta. Tukholman satama saattaa jäätyä, mutta Golfvirran ansiosta Göteborgin ja Malmön satamat pysyvät avoimina. Kanada sulkee osan pohjoisen satamistaan talvikuukausiksi ja turvautuu länsirannikon satamiin, kuten Vancouveriin.

Suomen rannikolla jääpeitteestä tulee helposti paksu, kun talvella yleiset lounaistuulet puhaltavat jäätä isoina lohkareina kohti Suomen rannikkoa.

Entisaikojen suomalaiset olivat tottuneet elämään talven yli ilman tiettyjä hyödykkeitä, mutta jäiset olosuhteet koettelivat paperinvalmistajien hermoja. Suomi eli muun Euroopan ohella nopean talouskasvun aikaa 1800-luvun lopulla, ja paperin kaltaisten tuotteiden vientiin kohdistui suuria paineita myös talvikuukausina.

Vuoden 1890 huhtikuussa helsinkiläiset saattoivat katsella suurta mustaa savupilveä, kun Euroopan tehokkain jäänmurtaja Murtaja höyrysi satamaan. Siitä lähtien jäänmurtajia on otettu käyttöön tasaisin väliajoin.

Kellon ympäri

Ellei talvi ole erityisen leuto, kuten noin viiden vuoden välein, Suomen rannikko on täysin jään peitossa, ja kahdenkymmenen sataman avoimena pitämiseen tarvitaan 20 jäänmurtajaa. Jos talvi on ankara, Tanskan salmista Kemiin matkaava alus joutuu kulkemaan 1 600 km jään läpi. Jäänmurtajan avaama väylä jäätyy nopeasti, ja kiireisenä päivänä jäänmurtajan perässä saattaa kulkea kymmenenkin alusta. Vain näin alukset pääsevät kulkemaan, ennen kuin väylä jäätyy uudelleen. Erityisen kylmällä säällä jäänmurtajat työskentelevät kellon ympäri.

Aina sekään ei riitä. Talvet 2010 ja 2011 olivat erityisen kylmiä. Monet rahtilaivat jäivät jumiin jäähän, ja yritykset ja kuluttajat joutuivat odottamaan tuotteitaan useita viikkoja. Kaikki jäänmurtajat, mukaan lukien lämpimämpiin ilmastoihin tarkoitetut monitoimimurtajat, hälytettiin apuun.

 Jos olosuhteet ovat oikeat, paksu valkea jääpeite peittää Itämeren hyvinkin nopeasti.

”Jouluna 2014 jäätä oli tuskin lainkaan. Pari kylmää viikkoa tammikuun lopussa riitti kuitenkin jäädyttämään meren”, kertoo Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

Jäänmurtajille riittää töitä leutoinakin talvina. Suomen kirous – lounaistuulet – puskee jäätä Itämereltä kohti Suomen rannikkoa. Vaikka jäätä ei olisikaan paljon, suuria jääseinämiä voi silti muodostua erityisesti myrskyjen aikana. Seinämät voivat olla jopa seitsemän metriä paksuja (ja ne saattavat ulottua jopa 30 metrin syvyyteen).

Vaikka ilmastonmuutos tekee Suomen ankarista talvista todennäköisesti leudompia, on jäänmurtajille silti kysyntää.  Ennakoimattomammat sääolosuhteet ja todennäköisesti voimistuvat lounaistuulet puskevat jäätä Suomen rannikolle tulevaisuudessakin.

Jään herruus on siis edelleen elinehto suomalaisille.

Koko ruumiin on oltava kuin laite, joka tarkkailee jään ominaisuuksia. Välillä sitä pidättää henkeä ja pelko saa lämmön puhkeamaan nahkaturkin sisällä kuin ruusun, ja sitten sitä vain potkii minkä ikinä kykenee.

Otteet ovat postinkantajan muistiinpanoja Ulla-Lena Lundbergin romaanista Jää, joka kertoo Ahvenanmaan saariston merenkulusta 1800-luvun lopulla. Maineikas romaani julkaistiin alun perin ruotsiksi vuonna 2012. Muumi-kirjoja ruotsista englanniksi kääntänyt Thomas Teal käänsi otteet ystävällisesti etukäteen Twentyfour7-lehdelle. Muotoilut voivat kuitenkin vielä muuttua vuonna 2015 julkaistavassa lopullisessa englanninkielisessä versiossa.

Kun liikennevirasto ilmoitti uuden jäänmurtajan rakennussuunnitelmista viime keväänä, lähes 20 vuotta oli kulunut edellisen jäänmurtajan vesillelaskusta. Uudesta jäänmurtajasta tekee erityisen se, että se on ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkeva jäänmurtaja.

Wärtsilä toimittaa moottorit Arctech Helsinki Shipyardin rakentamaan jäänmurtajaan. Jäänmurtajat ovat puhdasta voimaa ja massiivista energiaa. Tämä jäänmurtaja kuitenkin saastuttaa edeltäjiään vähemmän, sillä se kulkee pääasiassa nesteytetyllä maakaasulla.

”Tästä tulee maailman puhtain jäänmurtaja”, sanoo Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Esko Mustamäki.

Idea nesteytetyllä maakaasulla kulkevasta jäänmurtajasta tuli liikennevirastosta.

”Jäänmurtajassa ei ole rahtia, kuten suurissa konttialuksissa, joten siellä on tilaa LNG-säiliöille”, sanoo Mustamäki.

Wärtsilä Ship Powerin myyntijohtaja Mika Ojutkangas myöntää, että hän suhtautui ajatukseen aluksi hieman epäillen.

Aluksessa on oltava melkoinen määrä kaasua, koska jäänmurtajan pystyttävä kulkemaan merellä jopa kuukausikin ilman mahdollisuutta kaasutäydennyksiin.

”Säiliöiden on siis oltava valtavia”, sanoo Ojutkangas.

Kun ideaa kehiteltiin lisää piirustuslaudalla, päädyttiin siihen johtopäätökseen, että nesteytetyllä maakaasulla kulkeva jäänmurtaja oli mahdollista toteuttaa. Jäänmurtajaan asennettavien säiliöiden koko on optimoitu suhteessa aluksen kokoon, ja murtaja tulee toimimaan pääasiassa maakaasulla. Siihen kuitenkin asennetaan monipolttoainemoottorit, mikä mahdollistaa vähärikkisen dieselpolttoaineen käytön, jos kaasutäydennyksissä on viive tai murtaja tarvitsee nopeasti lisätehoa.

2015_1 master of ice 3
 

Puhdas ja koskematon

 

Pitkä historia

Jotkin jäänmurtajat ovat käytössä ympäri vuoden. Talvisin ne pysyttelevät Suomenlahdella ja pitävät yhden maailman vilkkaimmista laivaväylistä avoinna Suomeen ja Suomesta liikennöiville matkustaja- ja rahtialuksille.

Jäänmurtajaa käytetään pääasiassa arktisissa jääolosuhteissa aina Kemiin asti lähelle napapiiriä. Kesällä sitä voidaan kuitenkin hyödyntää tarvittaessa öljyntorjunta- ja hätähinaustehtävissä.

Arctechilla ja Wärtsilällä on pitkä yhteinen historia, ja Mustamäki sanoo Wärtsilän olleen luonnollinen valinta. Arctechin vakuutti entisestään Wärtsilän lupaama vaikuttava sylinteriteho. Kokonaistoimitus sisältää yhden 8-sylinterisen Wärtsilä 20DF-moottorin, kaksi 9-sylinteristä Wärtsilä 34DF-moottoria ja kaksi 12-sylinteristä Wärtsilä 34DF-moottoria. Moottorit edustavat uusinta kehitystä.

”Tutkimus- ja tuotekehityksessä on paranneltu Wärtsilä 34DF-moottorin ominaisuuksia ahkerasti. Nykyisessä mallissa on enemmän tehoja, mutta sen polttoaineenkulutus on aikaisempaan malliin verrattuna pienempi”, sanoo Ojutkangas.

Suuret jääseinämät

Jäänmurtajan on pystyttävä tarvittaessa valjastamaan raakaa voimaa. Jäinen meri ei ole tyyni valkea peite meren yllä. Tuuli pakkaa jääsohjon suuriksi seinämiksi, ja massan läpi puskeminen edellyttää suurta voimaa. Kun jäänmurtaja asettaa kurssinsa, sen on edettävä nopeasti. Jäänmurtajan avaama väylä jäätyy nopeasti uudelleen. Siksi alukset, joille väylää avataan, tulevat aivan murtajan kannoilla. Jos jäänmurtaja joutuisi seisahtumaan, ei takana tuleva alus pystyisi kääntymään kapealta väylältä mihinkään suuntaan, ja törmäys olisi väistämätön. Siksi jäänmurtajan on pystyttävä puskemaan jään läpi, oli vastassa millainen este tahansa.

”Suurten konttialusten pysähtymismatka voi olla jopa kilometrin. Yksi tämän projektin suurimmista haasteista olikin riittävä voima”, sanoo Ojutkangas.

Valmis jäänmurtaja pystyy kulkemaan 1,6 metrin paksuisen jään läpi ja avaamaan 25 metrin levyisen väylän kuuden solmun nopeudella.

Sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2014, ja moottorit toimitetaan telakalle keväällä 2015. Jäänmurtaja on valmis tammikuussa 2016.

Lisää nesteytetyllä maakaasulla käyviä jäänmurtajia

Muutkin jäänmurtajavalmistajat ovat heräämässä nesteytetyn maakaasun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eteläkorealainen Daewoo Shipbuilding and Marine Engineering -telakka on tilannut yhteensä 54 Wärtsilän monipolttoainemoottoria tuotannossa oleviin jäätä murtaviin LNG-säiliöaluksiin. Alukset sijoitetaan Pohjois-Venäjälle.

Moottoreiden on kestettävä äärimmäisiä olosuhteita, sillä lämpötila voi laskea jopa 50 pakkasasteeseen. LNG-säiliöalukset pystyvät puskemaan jopa yli kahden metrin paksuisen jään läpi. Jäänmurtajien on pystyttävä myös näyttämään voimansa tarvittaessa. Wärtsilä vastaa haasteeseen tarjoamalla 64 350 kW:n kokonaistehon alusta kohti.

© 2018 Wärtsilä