master_gracewaves

Grace aalloilla

Vei 20 vuotta saada Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen uusi matkustaja-alus, mutta odotus kannatti. Viking Linen Viking Grace ei ole mikään tavallinen laiva, vaan maailman ensimmäinen nesteytettyä maakaasua (LNG) polttoaineenaan käyttävä matkustaja-alus.


TEKTSI: LENA BARNER-RASMUSSEN KUVAT: INDAV | UNDERWATER | JUKKA NURMINEN

Miehistö käy konehuoneen valvomossa läpi tavanomaista tarkistuslistaa. Minut kiidätetään pois, ja pian löydän itseni seisomasta paksun, turvalukolla varustetun teräsoven ulkopuolella. Olemme menossa konehuoneeseen. Valmistaudun kohtaamaan polttoaineen väkevän hajun. Sisään astuessani tajuan kuitenkin, ettei nenääni häiritä. 

Moottorit käynnistetään parin minuutin kuluttua. Konehuone näyttää kaikin puolin tavalliselta, lukuun ottamatta sitä, että paikat kiiltävät puhtauttaan. Lisäksi katossa kulkee keltaisia putkia, jotka syöttävät moottoreihin maakaasua laivan perässä olevista LNG-säiliöistä.
Sen lisäksi, että Viking Grace on maailman ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla käyvä – ja siten myös vähiten ympäristöä kuormittava – matkustaja-alus, se on myös todellinen insinöörien ja suunnittelijoiden taidonnäyte.

Viking Grace
Värähtely on lähes olematonta...



Saastunut meri

Grace liikennöi Turun ja Tukholman välillä. Suurista ikkunoista voi ihailla tuhansista pienistä saarista muodostuvaa saaristoa. Vaikka maisema on kaunis, pinnan alla piilee vaaroja.

Itämerellä on monia haasteita, joista suurin on rehevöityminen. Sen syynä on veteen kulkeutuvien ravinteiden liiallinen määrä, joka kiihdyttää kasvillisuuden muodostumista. Myös leväkukinnot, joista osa on myrkyllisiä, yleistyvät. Kuumina kesinä, jolloin levät kukoistavat, on suositeltavaa välttää meressä uimista. Vielä vakavampi ongelma on levien vaikutus ekosysteemiin.

Itämeri on suhteellisen matala – keskisyvyydeltään noin 55 metriä – ja yhteys Atlanttiin Tanskan salmien kautta on hyvin rajoittunut, joten mereen tulevat saasteet eivät yleensä pääse poistumaan sieltä. Kun tähän lisätään vilkas laivaliikenne, joidenkin kaupunkien puutteellinen jätevesien puhdistus sekä maatalouden ja teollisuuden fosforipäästöt, on helppo ymmärtää, miksi Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä.


gracewaves9

Kaasu on tulevaisuutta

Itämeren pelastaminen on useimmille rannikon asukkaille vakava asia. Oli itsestäänselvää, että Viking Linen uuden matkustaja-aluksen tulisi täyttää ympäristölainsäädännön tiukimmat vaatimukset. Viking Line kiinnostui maakaasuteknologiasta jo vuonna 2004, mutta nesteytetyn maakaasun saatavuus Itämerellä oli huono, joten ei auttanut muu kuin odottaa. Vuonna 2007 piirustukset otettiin jälleen esiin, ja tällä kertaa mahdollisuudet näyttivät paremmilta.

Kun kävi ilmi, että Tukholman ulkopuolelle Nynäshamniin rakennettaisiin LNG-infrastruktuuria, Viking Line käynnisti uudelleen pitkään seisauksissa olleet neuvottelut LNG-ratkaisujen toimittajien kanssa. Wärtsilä sai sopimuksen.

Lisäksi LNG-infrastruktuurista neuvoteltiin pitkään viranomaisten kanssa. Projekti käynnistyi vuonna 2011 ja eteni joutuisasti, sillä jo kaksi vuotta myöhemmin laiva risteili Itämerellä.


gracewaves10

Rikkipäästöjä leikataan Itämeren hauraan ekosysteemin suojelemiseksi.


Kiistämättömät edut

Tietyt asiat paljastavat heti, että kyseessä on kaasukäyttöinen alus. Ensinnäkin laivan piipusta ei tule savua. Jos kannelta löytyy nokea, se on peräisin jostakin toisesta laivasta. Toiseksi laivan perässä on valtavat kaasusäiliöt.

Nesteytettyyn maakaasuun siirtyminen ei ole pienentänyt kustannuksia, mutta ympäristöhyödyt ovat sitäkin suuremmat. Dieselöljyyn verrattuna edut ovat kiistattomat.

”Viking Gracen rikkipäästöt ovat lähellä nollaa ja typpioksidipäästöt lähes 80 prosenttia pienemmät. Hiukkaspäästöt ovat olemattomat ja hiilidioksidipäästöt 25 prosenttia pienemmät”, sanoo Wärtsilän myyntiprojektia johtanut Jukka Paananen.

Kaasun käyttöön liittyy myös muita etuja, koska se on hajutonta. Hajuttomuus parantaa selvästi työolosuhteita, sillä dieselaluksilla miehistö kärsi päänsärystä.

Lisäksi kaasu on puhdasta. Tämän ansiosta Viking Line odottaa itse asiassa säästävänsä hiukan, koska koneiden pienempi siivoustarve laskee kunnossapidon hintaa. Wärtsilä on solminut viiden vuoden huoltosopimuksen, joka on yhtiön ensimmäinen kaasukäyttöistä alusta koskeva pitkäaikainen sopimus. Sopimus kattaa aluksen neljä Wärtsilä 50DF -monipolttoainemoottoria ja Wärtsilä LNGPac -kaasujärjestelmän varoventtiilit. Kokonaistavoitteena on pidentää huoltovälejä sekä varmistaa optimaalinen toimintateho ja polttoaineenkulutus ja pienentää näin käyttökustannuksia.

Kaksiseinäiset putket

Toisin kuin toimintaelokuvista voisi päätellä, kaasu ei syty helposti. Wärtsilän monipolttoainemoottoreissa kaasun sytyttämiseen käytetään pilottipolttoainetta.

”Kaikki tietävät, mitä tapahtuu, jos leikkii tulitikuilla lähellä bensiiniä – se roihahtaa palamaan. Nesteytetty maakaasu puolestaan ei reagoi tulitikkuun, koska tämä vaatisi täsmälleen oikeaa ilman ja haihtuvan kaasun seosta”, Paananen toteaa.

Turvatoimet ovat silti tärkeitä. Gracen takakannen säiliöissä oleva kaasu kulkee moottoreihin kaksiseinäisiä putkia pitkin vuotojen ehkäisemiseksi. Putkien väliin jäävää ilmatilaa valvotaan kaasunilmaisimilla.

Viking Grace täydentää kaasuvarastonsa Tukholmassa. Terminaali sijaitsee kaupungin eteläpuolella Nynäshamnissa. Siellä kaasu lastataan kolmeen rekkaan, jotka kuljettavat lastin pienelle Seagas-nimiselle alukselle Värtan satamaan lähellä Tukholman keskustaa.

Kun Vikingin laiva saapuu aamulla satamaan, Seagas on sitä vastassa ja noin 75 tonnia kaasua siirretään laivasta toiseen. Grace kuluttaa 50–55 tonnia kaasua Tukholman ja Turun välisellä edestakaisella matkalla, joten tankkaus on tehtävä noin kuusi kertaa viikossa.


gracewaves11


Vihreys miellyttää

Gracen puhtaus on miehistön mieleen. Kun puhun laivan työntekijöiden kanssa, kaikki insinööreistä ravintoloiden tarjoilijoihin vaikuttavat olevan ylpeitä siitä, että he ovat töissä maailman puhtaimmalla laivalla.

Eivätkä ympäristöä säästävät ratkaisut rajoitu LNG:n käyttöön. Ympäristö on otettu huomioon joka ikisessä yksityiskohdassa. Hissit esimerkiksi ottavat talteen yli 70 prosenttia jarrutuksessa syntyvästä energiasta. Hissit ovat Koneen valmistamia.

Wärtsilä toimitti alukseen ääntä vaimentavan järjestelmän moottorimelun vähentämiseksi. Järjestelmä on otettu innostuneesti vastaan paitsi Gracen matkustajien myös reitin varren mökeissä kesäänsä viettävien tuhansien ihmisten keskuudessa. Mökkien omistajat arvostavat myös Gracen hydrodynaamisesti optimoitua runkoa, joka minimoi aaltojen muodostumisen.

Kertakäyttötuotteita käytetään Gracen kahdeksassa ravintolassa niin vähän kuin mahdollista. Lasin, kartongin, muovin, metallin ja biojätteen lajittelu on itsestäänselvyys. Ravintoloissa tarjotaan lähiruokaa aina kun mahdollista.

Matkasin merellä kirkkaana kevättalven päivänä, ja silmieni edessä levittäytyi laajoja valkoisia jääkenttiä. Sadat pienet saaret olivat paksun lumivaipan peitossa. Viking Grace lipui eteenpäin niiden välissä.

Silloin tällöin kuulin murtuvan jään äänen. Olisi helppoa kuluttaa kokonainen päivä vain katsellen ulos ikkunoista. Turun saaristo on häikäisevän kaunis.

Muihin matkustaja-aluksiin verrattuna Grace ei tunnu tärisevän juuri ollenkaan, mikä on laivan potkureiden ansiota. Istuessani samppanjabaarissa laivan hienoimman ravintolan vieressä voin asettaa kuplivan juomani siistille pikkupöydälle ja luottaa, että lasi myös pysyy siinä.

Olenko todellakin merellä?

© 2018 Wärtsilä