2015_3 picturing the future literally 2

Tulevaisuuden kuvaamista kirjaimellisesti

Kynä voi olla miekkaa vahvempi, mutta myös kuva voi olla todella tehokas. Juhana Arkio ja hänen tiiminsä käyttävät kuvia valmistautuakseen tulevaisuutta varten.


TEKSTI: LENA BARNER-RASMUSSEN KUVA: ORCUM ERDEM

Kaukaa se näyttää aivan kuin lähestyvältä hyttysparvelta. Kun ne tulevat lähemmäs, alkaa kuulua moottoreiden suriseva ääni. Saatat hetken epäillä, että sinua lähestyy joukko Tähtien sodan taisteludroideja.

Mutta ei, tämä ei ole kohtaus Tähtien sota -elokuvasta. Hyttysparvi koostuu itse asiassa Wärtsilän miehittämättömistä huoltonelikoptereista, jotka lähestyvät alusta merellä. Kyseessä voisi yhtä hyvin olla vaikka voimala Omanin aavikolla. Nelikopterit ilmestyvät paikalle aina, kun moottorit ilmoittavat ongelmista tai huollon tarpeesta, ja koska niiden hämähäkkimäisissä jaloissa on aurinkokennot, ne voivat lentää pitkiä matkoja.

Tervetuloa tulevaisuuteen. Näin Wärtsilä ehkä huoltaa moottoreita jossain vaiheessa. Tällä hetkellä tästä projektista on kuitenkin vain tämä yksi kuva.

”Voit tulkita tätä kuvaa [miehittämättömistä nelikoptereista] aivan kuten haluat. Emme ole tutkineet esimerkiksi sitä, kuinka ne lentävät, tai perehtyneet yksityiskohtiin lainkaan. Me ainoastaan visioimme tulevaisuutta tällä kuvalla”, sanoo Wärtsilän teollisen muotoilun johtaja Juhana Arkio.

Mutta silti tämä yksi kuva on strategisesti voimakas työkalu, koska se auttaa herättämään luovuuden kehittää uusia ja villejä ideoita. Jos aloitat rakennusprojektin laskemalla vajassasi olevat tiilet, tämä määrittää tavoitteesi tason. Arkion mukaan itseltään on kysyttävä, haluatko hallita ja muovata tulevaisuutta vai antaa ympäristön muovata itseäsi, kun tavallaan ajelehdit kohti jotakin.

Hän selvästikin kannattaa ensimmäistä vaihtoehtoa.

”Tässä kuvassa näet väläyksen tulevaisuudesta, skenaarion, ja se toimii tulevaisuuden visiona. Sitten voit alkaa työskennellä taaksepäin ja miettiä, mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti, minkä teknologian avulla tähän päästäisiin.”

Teknologiasta tehdään siis mahdollistaja, ei ratkaisu.

”Tulevaisuus kuuluu niille, jotka valmistautuvat siihen,” sanoo Arkio.

Projekti, joka on lähempänä miehittämättömiä nelikoptereita, on nykyinen työ Wärtsilän seuraavan sukupolven moottoriprojekteille. Tässä kontekstissa tuotesemantiikkaa on käytetty yrityksessä visualisoida Wärtsilän arvot tulevaisuuden konehuoneympäristössä.

”Käytämme kuvaa, kun tutkimme, kuinka arvot, kuten turvallisuus, luotettavuus ja laatu, voidaan viestiä suunnittelun kautta konehuoneen kokoonpanossa,” selittää Arkio.
2015_3 picturing the future literally 1
“Tulevaisuus kuuluu heille ketkä valmistautuvat siihen”

Asiakas keskipisteessä

On vain luonnollista, että teollinen muotoilu otetaan käyttöön perinteisillä teollisuudenaloilla. Arkio kutsuu sitä asiakaskeskeisyyden megatrendiksi.

”Teolliselle muotoilijalle helppokäyttöisyys, eli asiakaskeskeisyys, on aina ollut asian ydin ja peruslähtökohta. Teollisuudessa ajatellaan sovelluksia kehitettäessä ensisijaisesti ehkä maksavaa asiakasta, mutta ketjun päässä on aina loppukäyttäjä. Voimme siis yhteenvetona todeta, että suunnitellaan tuotteita, joiden käytön loppukäyttäjä kokee helpoksi, samalla, kun täytetään maksavan asiakkaan tarpeet.”

Yleensä nämä kaksi yhdistyvät niin, että se, mitä on helppo käyttää, on myös tehokas.

Tässä vaiheessa haastattelun keskeyttää puhelu Arkion 9-vuotiaalta pojalta. Selvitettyään yksityiskohdat pojan noutamisesta kirjastosta Arkio huomauttaa iPhone yhä kädessään, että digitalisaatio on ajanut eteenpäin tätä trendiä.

”Päivittäiset laitteemme ovat auttaneet meitä määrittämään helppokäyttöisyyden. Vaadimme, että älypuhelimet, televisiot, autot – aivan kaikki – ovat intuitiivisia, ja tämä koskee myös työympäristöämme.

Ja hyvät suunnitteluratkaisut, joissa todella ymmärretään loppukäyttäjää, ovat intuitiivisten tuotteiden lähtökohta. 

Ei vain hyvännäköinen

Tuotesemantiikka on yksi hyvän suunnittelun ulottuvuus. Skeptikot sanovat, että on aivan sama, miltä koneet näyttävät konehuoneessa, kunhan ne hoitavat työnsä.

Asiakas on kuitenkin ihminen ja häneen vaikuttaa alitajuisesti se, miltä esineet näyttävät.

”Oikea tuotesemantiikka siis saa tuotteet näyttämään myös merkityksellisiltä ja arvokkailta, eli turvallisilta, korkealaatuisilta ja luotettavilta. Tämä on myös yhteys suunnittelun ja tavaramerkin välillä. Tuotteemme on tunnistettava Wärtsilän laitteiksi keskeisistä arvoistamme olipa tavaramerkki näkyvissä tai ei, ” sanoo Arkio.

Tämän vuoksi teollinen muotoilu oli olennainen osa tutkimus- ja tuotekehitystyötä äskettäin markkinoille tuodussa Wärtsilä 31 -moottorissa.

”Sen oli oltava helppokäyttöinen, turvallinen käyttää ja ilmaistava korkeaa teknologiaa ja laatua.”

Wärtsilällä Arkio kokee ammatillisen unelmansa toteutuneen: hän johtaa suunnittelutiimiä luovassa suunnittelustudioympäristössä. Tämä johtuu osittain siitä, kuinka hän näkee työnsä Innovation Node -yksikössä, jossa Wärtsilä kokeilee täysin uusia konsepteja.

”Suunnittelustudiotoiminnot ovat aina olleet apuna tulevaisuuden visioinnissa ja näemme yhä enemmän yhdistymistä yritysten teollisen muotoilun ja innovoinnin välillä yleisesti. Tästä on kyse modernissa tuotesuunnittelussa.”

Teollisen muotoilun taiteilija

Orcum Erdem vietti viime kesän harjoittelijana Innovation Node -yksikössä Otaniemessä, joka sijaitsee 15 minuutin ajomatkan päässä Wärtsilän pääkonttorilta. Aalto-yliopiston teollisen muotoilun opiskelijana hänellä on taito kuvittaa, minkä Arkio huomasi nopeasti katsoessaan Erdemin portfoliota. Erdem käytti kuviin digitaalista maalaustekniikkaa.

”Nämä kuvat edustavat hyvin korkeaa laatua luovuuden ja futuristisen muotoilun alalla,” sanoo Arkio.

Tuotesemantiikka on vanha paradigma muotoilumaailmassa ja tarkoittaa yritystä ilmaista muodon kautta mikä tuote on tai mitä se tekee. Tuotesemantiikkaa käyttävä muotoilija luo tuotteita, jotka ovat ymmärrettäviä ja kiehtovia. Nykyään tähän katsotaan kuuluvan myös käyttäjälähtöinen lähestymistapa.

© 2018 Wärtsilä