Rahoitusriskien hallinta

Alla oleva tieto on vuoden 2017 vuosikertomuksesta.

Valuuttariski

Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla ja ne yhdistetään ja suojataan konsernitasolla. Kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Tulevat kaupalliset avoimet valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. Suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat. Valuuttakurssien mahdollisiin muutoksiin liittyen konserni ei odota merkittäviä valuuttakurssitappioita vuodelle 2017. Mikäli tilauksia peruutetaan, voi se johtaa tehottomaan valuuttasuojaukseen. Vuonna 2017 69% (67) myynnistä ja 63% (59) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 18% (20) myynnistä ja 7% (8) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat: USD, GBP, JPY sekä KRW.

Kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan yleensä käyttämällä valuuttatermiinejä niiden kassavirtojen valuuttakurssiin liittyvien muutosten minimoimiseksi. Koska tavoitteena on suojautua ja soveltaa suojauslaskentaa (rahavirran suojaus) vain valuuttariskin osalta, kaikki korkotasoon/suojausperiodiin liittyvät voitot/tappiot kirjataan suoraan rahoituseriin. Koska allaolevilla rahavirroilla voi olla pitkiä maturiteetteja, niihin liittyvät suojaukset voidaan tehdä lyhyempiin eräpäiviin ja niitä voidaan jatkaa tarvittaessa niin, että eräpäivänä näiden suojausten valuuttakurssimuutoksiin liittyvät voitot ja tappiot korvaavat kokonaan allaolevien rahavirtojen valuuttakurssimuutokset. Tilauksen peruuttaminen tai myynti-/ostohinnan vähentäminen voi tehdä siihen liittyvän suojauksen (osittain) tehottomaksi. Tehottomuus kirjataan heti rahoituseriin.

Koska suojaukset tehdään tyypillisesti lyhyillä maturiteeteilla (enintään 1 vuosi) ja käyttäen vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) vastapuolia, vastapuoliriskillä on vähäinen vaikutus suojien markkina-arvon määrittämiseen. Koska joidenkin suojattavien rahavirtojen maturiteetti on pidempi kuin niitä suojaavien instrumenttien, suojausten ja allaolevien rahavirtojen nykyarvon muutokset eivät aina täysin kompensoi toisiaan suojauksen elinaikana. Maturiteettierosta johtuva tehottomuus lasketaan vuosineljänneksittäin ja kirjataan konsernitasolla rahoituseriin.

Konsernissa käytetyt valuuttasuojausinstrumentit ja näiden nimellisarvot on eritelty liitetiedossa 26. Johdannaisinstrumentit.

Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Brasiliassa, on suojaamattomia EUR tai USD määräisiä konsernin sisäisiä lainoja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 132 milj. euroa (109).

Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä euroalueen ulkopuolella, ovat konsernin oma pääoma, liikearvo ja kauppahinnan kohdistukset alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2017 lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten nettovarallisuuden arvo oli 1.011 milj. euroa (1.071). Lisäksi ulkomaanrahan määräistä, yrityshankinnoissa syntynyttä liikearvoa ja kauppahinnan kohdistuksia oli 825 milj. euroa (613). Vuonna 2017 muuhun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot syntyivät pääosin Yhdysvaltain dollarin (USD), Norjan kruunun (NOK) ja Englannin punnan (GBP) kurssimuutoksista.

Vuoden 2017 aikana on rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksia kirjattu omaan pääomaan 1 milj. euroa (-16). Omasta pääomasta on vuoden aikana kirjattu tuloslaskelmaan -36 milj. euroa (-58) myynnin tai ostojen oikaisuna. Vuonna 2017 rahavirtasuojausten tehoton osuus -15 milj. euroa (-8) on kirjattu rahoituseriin ja eritellään liitetiedossa 10. Rahoitustuotot ja -kulut.

Korkoriski

Wärtsilä-konsernin korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Wärtsilä suojaa korkoriskinsä johdannaisilla kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla. Näiden johdannaisten markkina-arvojen muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.

Korollinen velka oli vuoden 2017 lopussa 619 milj. euroa (629). Keskikorko oli 1,3% (1,3) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 23 kuukautta (25). Vuoden 2017 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 13 milj. euron (15) lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset).

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista lainaa sisältävällä portfoliolla.

Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:
• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 640 milj. euroa (640).
• Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 800 milj. euroa (800).

Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 44 kuukautta (43) ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 28 kuukautta (33). Lisätietoa liitetiedossa 24. Rahoitusvelat.

Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 379 milj. euroa (472), käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia oli 640 milj. euroa (640). Lisäksi 125 milj. euron allekirjoitettu pitkäaikainen laina oli nostettavissa 31.12.2017. 31.12.2017 ja 31.12.2016 yritystodistuksia ei ollut käytössä.

Vahvistetut luottolimiittisopimukset ja emoyhtiön pitkäaikaiset lainat sisältävät rahoituskovenantin (omavaraisuusaste). Omavaraisuusasteen odotetaan pysyvän selvästi rahoituskovenantin yläpuolella ennustettavissa olevalla ajanjaksolla.

Luottoriski

Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoiminta-alueiden ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille.

Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa

Konserniyhtiöt sijoittavat kaikki rahavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille, mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi-A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Group Treasury seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.

Jaksotettuun hankintamenoon tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotetut luottotappiot arvioidaan ennakoivasti neljännesvuosittain perustuen sijoitusten eräpäivään ja vastapuoliriskiin. 31.12.2017 odotettu luottotappio ei ollut merkittävä.

Osakehintariski

Wärtsilällä on osakesijoituksia 10 milj. euroa (12) voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia. Lisätietoja liitetiedossa 16. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.

Pääomarakenteen hallinta

Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää nettovelkaantumisaste alle 0,50. Konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin.

© 2018 Wärtsilä