Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

• Perustiedot

  Wärtsilä Oyj Abp on pörssinoteerattu suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu yhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite John Stenbergin ranta 2, 00530 Helsinki. Wärtsilä Oyj Abp on Wärtsilä-konsernin emoyhtiö.
  
  Wärtsilä on kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Wärtsilä maksimoi asiakkaiden alusten ja voimalaitosten ympäristötehokkuuden ja taloudellisuuden keskittymällä kestäviin innovaatioihin, data-analytiikkaan ja kokonaishyötysuhteeseen.
  
  Vuonna 2017 Wärtsilän liikevaihto oli 4,9 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 18.000. Yrityksellä on yli 200 toimipistettä yli 80 maassa eri puolilla maailmaa. Wärtsilän osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
  
  Wärtsilä Oyj Abp:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 30.1.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

• Laatimisperusteet

  Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
  
  Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, käyvän arvon suojaukseen tarkoitettuja suojauskohteita ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina.

• IFRS-standardimuutokset

  Vuonna 2017 konserni otti käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet tai muutetut standardit.
  
  Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit – kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta, uudet yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset sekä uusi odotettuja luottotappioita koskeva kirjanpitokäsittelymalli, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty.
  
  IFRS 9:n käyttöönotto aiheutti joitain muutoksia suojauslaskentaan liittyvissä prosesseissa ja esittämistavoissa. Uusi malli yhdistää kirjanpitokäsittelyn riskienhallintaan ja sallii nettosuojauksen, minkä johdosta kirjattavat voitot ja tappiot esitetään erillisellä rivillä konsernin tuloslaskelmassa. Rahoitusvarojen arvonalentumista koskeva muutos koskee pääasiassa myyntisaamisiin liittyvien luottotappioiden kirjaamista elinkaarimallin avulla.
  
  Standardin käyttöönoton aiheuttamat oman pääoman ja myyntisaamisten oikaisut olivat arvoltaan -3 milj. euroa. Vertailukauden muita lukuja ei ole oikaistu.
  
  Ensimmäistä kertaa standardin vaatimuksia sovellettiin 1. tammikuuta 2017. Tällöin konsernin rahoitusinstrumentit sisälsivät alla luetellut erät ja uudelleenluokittelut.
  
  

  Rahoitusinstrumenttien uudelleenluokittelu IFRS 9:n soveltamisen seurauksena	Arvostusryhmä IAS 39	Arvostusryhmä IFRS 9	Kirjanpitoarvo, MEUR IAS 39	Kirjanpitoarvo, MEUR IFRS 9	Muutos
  Pitkäaikaiset rahoitusvarat
  Muut sijoitukset (osakkeet)	Myytävissä olevat sijoitukset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	15	15
  Korolliset sijoitukset	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	6	6
  Muut saamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	6	6
  Lyhytaikaiset rahoitusvarat
  Myyntisaamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	1 220	1 214	-6
  Sijoitukset yritystodistuksiin	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon
  Muut saamiset	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon	10	10
  Johdannaiset (suojauslaskennan alla)	Rahavirran suojaus (käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta)	Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta	9	9
  Johdannaiset (ei suojauslaskentaa)	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
  Myytävissä olevat myyntisaamiset	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti		3	3
  Rahavarat	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	472	472
  Lyhytaikaiset rahoitusvelat
  Johdannaiset (suojauslaskennan alla)	Rahavirran suojaus (käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta)	Käypään arvoon muun laajan tuloksen kautta)	31	31
  Johdannaiset (ei suojauslaskentaa)	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	13	13
  Muut velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Jaksotettuun hankintamenoon	6	6

  
  Muutoksilla standardiin IAS 7 Rahavirtalaskelmat – Disclosure Initiative pyritään selventämään IAS 7:n mukaisia rahoitustoimintojen tilinpäätöstietoja. Esimerkiksi rahoitustoimintaan liittyvien velkojen alku- ja loppusaldot täsmäytetään jatkossa erillään muiden saamisten ja velkojen muutoksista. Muutoksilla oli vaikutusta konsernitilinpäätöksen liitetietoihin.
  
  Muutokset standardiin IAS 12 Tuloverot – laskennallisten verosaamisten kirjaaminen realisoitumattomista tappioista selkeyttävät vaatimuksia, jotka liittyvät käypään arvoon kirjattavista velkainstrumenteista kirjattuihin laskennallisiin verosaamisiin. Muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta tilinpäätökseen.
  
  

• Johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioiden käyttö

  Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää yrityksen johdolta harkintaan perustuvia ratkaisuja sekä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä muihin tietoihin, kuten ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin, sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymisajankohtana, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista ja oletuksista. Seuraavassa on esitetty konsernitilinpäätöksen olennaisimmat erät, jotka edellyttävät johdon harkintaan perustuvia ratkaisuja, sekä keskeiset arvioihin liittyvät epävarmuustekijät.
  
  Myyntituotot tuloutetaan pääsääntöisesti silloin, kun tuote tai palvelu on toimitettu, sen arvo on määritetty ja on todennäköistä, että kirjattu myyntisaaminen voidaan periä. Nämä arviot vaikuttavat kirjattuihin myyntituottoihin. Pitkäaikaishankkeet sekä pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset tuloutetaan valmiusasteen mukaisesti, kun hankkeen tai käyttö- ja huoltosopimuksen lopputulos pystytään luotettavasti määrittämään. Valmiusaste ja tulos perustuvat johdon arvioihin hankkeen tai käyttö- ja huoltosopimuksen toteutumisesta. Arvioita tarkistetaan säännöllisesti. Kirjattuja myyntituottoja ja kustannuksia oikaistaan projektin aikana, kun oletuksia koko projektin lopputulemasta päivitetään. Oletusten muutokset liittyvät ensisijaisesti aikataulujen, toimitusten laajuuden, teknologian, kustannusten sekä mahdollisten muiden tekijöiden muutoksiin.
  
  Takuuvaraus kirjataan myyntituoton tuloutuksen yhteydessä. Varaus perustuu kokemusperäiseen tietoon tulevien ja nykyisten reklamaatiokustannusten hoitamiseen tarvittavan takuuvarauksen tasosta. Tuotteisiin voi sisältyä uutta, monimutkaista teknologiaa, mikä osaltaan vaikuttaa kyseisiin arvioihin ja voi johtaa siihen, etteivät aiemmin tehdyt varaukset aina ole riittäviä.
  
  Konserni on vastaajana eräissä varsinaisesta liiketoiminnasta syntyneissä oikeudenkäynneissä. Tällaiseen prosessiin liittyvä varaus kirjataan, mikäli epäsuotuisa tulos on todennäköinen ja tappio voidaan määrittää kohtuullisella varmuudella. Lopullinen tulos voi poiketa näistä arvioista.
  
  Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon muodossa kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Käyttöarvon määrittämisessä käytetään arvioita tulevasta markkinakehityksestä, kuten kasvua ja kannattavuutta sekä muita olennaisia tekijöitä. Vaikutuksiltaan merkittävimpiä arvioiden perustana olevia tekijöitä ovat myynnin kasvu, kate, hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika, tulevat investointitarpeet sekä diskonttauskorko. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin.
  
  Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden määrän arvioiminen perustuu vakuutusmatemaattisiin arvioihin koskien mm. tulevia palkankorotuksia, diskonttauskorkoja ja rahastoitujen varojen tuottoja. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa eläkevelvoitteisiin ja eläkekuluihin.
  

• Yhdistelyperiaatteet

  Tytäryhtiöt
  
  Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:n ja kaikki ne tytäryhtiöt, joiden osakkeiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 % tai joissa Wärtsilällä on muutoin määräysvalta raportointikauden päättymispäivänä. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
  
  Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää. Tällöin luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Konsernin lisätessä omistusosuuttaan sellaisessa yhtiössä, jossa Wärtsilällä on jo ollut määräysvalta, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai siihen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankinnasta syntynyt liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittää konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvoille suoritetaan arvonalentumistestaus vähintään vuosittain. Hankintameno sisältää mahdolliset käypään arvoon arvostetut luovutetut varat. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia, vaan nämä käsitellään hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Hankintaan liittyvät menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluiksi kausille, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan, lukuun ottamatta vieraan- tai omanpääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja.
  
  Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä, ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua ehdollista vastiketta ei arvosteta uudelleen.
  
  Hankintoihin, jotka ovat toteutuneet ennen 1.1.2010, on sovellettu tuolloin voimassa olleita IFRS-standardeja.
  
  Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat katteet eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan tilikauden tuloksesta sekä laajasta tuloksesta. Konsernin taseessa määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään omassa pääomassa.
  
  Osakkuus- ja yhteisyritykset
  
  Osakkuusyrityksinä konsernitilinpäätökseen yhdistellään ne yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta on oikeus osallistua yrityksen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon, mutta se ei ole näitä periaatteita koskevaa määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa.
  
  Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta perustuu osapuolten väliseen sopimukseen.
  
  Konsernin osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä huomattavan vaikutusvallan tai yhteisen määräysvallan saamisesta lähtien sen päättymiseen saakka. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksista on esitetty konsernin tuloslaskelmassa omana eränään ennen liiketulosta rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Wärtsilän osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osuus hankintapäivän jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä sisältyy konsernin omaan pääomaan. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää kyseisen sijoituksen hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita osakkuus- tai yhteisyrityksiin liittyviä velvoitteita.
  
  Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
  
  Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: myynnin on oltava erittäin todennäköinen, omaisuuserän on oltava nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johdon on oltava sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin voidaan odottaa toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta.
  
  Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava. Lopetetulla toiminnolla tarkoitetaan sellaista yhteisön osaa, joka on luovutettu tai luokiteltu myytävänä olevaksi. Lisäksi se joko edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta, on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan edelleenmyyntitarkoituksessa.
  
  Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omalla rivillään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden luvut on oikaistu asianmukaisesti. Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja oikaisematta.
  
  Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
  
  Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutassa (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Wärtsilä Oyj Abp:n toiminta- ja esittämisvaluutta.
  
  Ulkomaiset tytäryhtiöt
  
  Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmien ja laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan euroiksi kunkin vuosineljänneksen keskikurssia käyttäen ja taseet raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Tilikauden tuloksen ja muiden laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään omassa pääomassa. Ulkomaisten yksiköiden hankinnoista syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen.
  
  Ulkomaan valuutan määräiset erät
  
  Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Saamiset ja velat muunnetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän kursseja. Liiketoimintaan liittyvistä saamisista ja veloista syntyvät kurssierot kirjataan niitä vastaavien tuloslaskelman erien oikaisuiksi, ja ne sisältyvät liiketulokseen. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä poislukien sellaisista pitkäaikaisista lainoista syntyvät kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää nettosijoitusta. Ne kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa.
  
  Liikevaihto ja myynnin tuloutusperiaatteet
  
  Liikevaihto esitetään välillisillä veroilla ja alennuksilla vähennettynä. Myyntituotot tuloutetaan, kun kaikki omistukseen liittyvät oleelliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että myynnit tuloutetaan, kun tuote tai palvelu on toimitusehtojen mukaisesti toimitettu asiakkaalle.
  
  Pitkäaikaishankkeet sekä pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset tuloutetaan valmiusasteen mukaisesti silloin, kun projektin tuotot ja kulut pystytään määrittämään luotettavasti. Pitkäaikaishankkeissa valmiusaste määritetään yleensä toteutuneiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Kaasuratkaisujen myyntiprojekteissa, joissa asiakkaalle arvoa tuottavat pääasiassa projektisuunnittelu, hankintatoimi ja projektin johtaminen ja joissa varsinainen valmistus on ulkoistettu, valmiusaste määritetään suoritettua työtä koskevilla selvityksillä. Pitkäaikaisissa käyttö- ja huoltosopimuksissa valmiusaste määritetään sopimuksissa määriteltyjen suoritettujen palveluiden perusteella. Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva mahdollinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
  

• Työsuhde-etuudet

  Eläkkeet ja muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
  
  Eläkejärjestelyt
  
  Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
  Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat kiinteät maksut kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, johon ne kohdistuvat. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.
  
  Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkesäätiöille tai eläkevakuutusyhtiöille. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt voivat olla rahastoimattomia, kokonaan rahastoimattomia tai osittain rahastoimattomia. Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty kustakin järjestelystä erikseen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä. Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat on arvostettu käypään arvoon tilikauden viimeisenä päivänä.
  
  Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä muut uudelleenarvostukset kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Työsuoritukseen perustuvana menona kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisesta eläkejärjestelystä syntyvä korkokustannus perustuu arvostuksessa käytettyyn diskonttokorkoon. Työsuoritukseen perustuva kustannus raportoidaan työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja korkokustannukset rahoituskuluissa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskennan suorittavat hyväksytyt vakuutusmatemaatikot.
  
  Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
  
  Etuuspohjaisten eläkkeiden lisäksi Wärtsilällä on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, jotka esitetään erillään etuuspohjaisista eläkkeistä. Kaikki muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuten etuuspohjaiset eläkkeet velvoitteena varojen käypään arvoon. Muutokset muihin pitkäaikaisiin työsuhde-etuuksiin kirjataan tuloslaskelmaan.
  
  Osakeperusteiset maksut
  
  Yhtiön bonusohjelma, joka on sidottu yhtiön osakkeen arvon kehitykseen ennalta määrättynä ajanjaksona, arvostetaan raportointipäivän osakkeen käypään arvoon ja kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan bonusohjelman juoksuaikana. Bonukselle asetetaan yläraja. Kun bonusohjelma loppuu ja työssäoloehto täyttyy, bonus maksetaan käteisenä.
  

• Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

  Liikearvo

  Liiketoimintojen yhdistämisissä muodostuva liikearvo on jäännöserä, joka syntyy vähennettäessä hankintamenosta hankkijaosapuolen osuus hankitun kohteen käypään arvoon arvostetusta nettovarallisuudesta hankintapäivänä. Hankintameno arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon sisältäen myös mahdollisen aikaisemman omistuksen hankinnan kohteessa.

  Tutkimus- ja kehittämismenot

  Tutkimusmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jonka aikana ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että kehitysprojekti tuottaa konsernille taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja täyttää kirjaamiskriteerit, mukaan lukien tekninen ja taloudellinen käyttökelpoisuus. Tällaiset projektit liittyvät uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai tuotantoprosessien kehittämiseen. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

  Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoidut kehittämismenot sekä kehitystoiminnan koneet ja laitteet kirjataan tasapoistoina kuluiksi vaikutusaikanaan, joka on 5–10 vuotta. Poistojen kirjaaminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimus- ja kehitystoimintaan saadut julkiset avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aktivoituihin tuotekehitysmenoihin liittyvät tuet netotetaan hankintamenoon.

  Muut aineettomat hyödykkeet

  Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti, ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Wärtsilän muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit, lisenssit, ohjelmistot, asiakassuhteet ja muut siirrettävissä olevat teollisoikeudet. Nämä arvostetaan hankintamenoon, poikkeuksena liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet, jotka arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten.

  Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Määräaikaan sidotuista aineettomista hyödykkeistä kirjataan poistot sopimuskauden kuluessa. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

  Muiden aineettomien hyödykkeiden ohjeelliset poistoajat ovat:

  • ohjelmistot 3–7 vuotta
  • tutkimus- ja kehittämismenot 5–10 vuotta
  • muut aineettomat hyödykkeet 5–20 vuotta.

  Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Hankintamenon jaksotukset on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.

  Aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

• Aineelliset hyödykkeet

  Konserniyhtiöiden aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintameno sisältää ne menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähennyksinä. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Ne vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan taseeseen osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa. Ehdot täyttävä hyödyke on omaisuuserä, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

  Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidosta johtuvat menot käsitellään investointeina, ja ne kirjataan poistoina kuluiksi vaikutusaikanaan. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat.

  Konsernin soveltamat poistoajat perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

  • rakennukset 10–40 vuotta
  • koneet ja laitteet 5–20 vuotta
  • muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.

  Poistot kirjataan tasapoistoina. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Poistot on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.

  Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot muihin liiketoiminnan kuluihin.

• Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

  Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisten arvonalentumisviitteiden selvittämiseksi. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain myös liikearvosta riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Mahdollisen arvonalentumisen määrittämiseksi konsernin omaisuus jaetaan pienimpiin mahdollisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, jotka ovat pääosin riippumattomia muista yksiköistä ja joiden rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.
  
  Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvo perustuu kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa oleviin arvioituihin tuleviin diskontattuihin nettorahavirtoihin. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisistä riskeistä.
  
  Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
  

• Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

  Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä tulevista rahavirroista. Hankitut aineettomat hyödykkeet koostuvat yleensä teknologiasta, asiakassuhteista ja tavaramerkeistä.

• Sijoituskiinteistöt

  Kiinteistöt, joita ei käytetä konsernin omassa toiminnassa tai joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi. Sijoituskiinteistöt esitetään taseessa omalla rivillään pitkäaikaisina sijoituksina ja arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Sijoituskiinteistöjen luovutuksista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

• Vuokrasopimukset

  Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa kaikki olennaiset omistukselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät konsernille, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla hankitut omaisuuserät kirjataan aineellisiin hyödykkeisiin luonteensa mukaiseen ryhmään, joko käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vastaavasti maksettavat vuokravelvoitteet, rahoituskustannuksella vähennettynä, sisältyvät muihin korollisiin rahoitusvelkoihin. Rahoituselementistä kertyvä korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa. Rahoitusleasingsopimuksin vuokratuista omaisuuseristä kirjataan poistot vastaavaan konsernin omaan omaisuuserään sovellettavien periaatteiden mukaisesti joko hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi.
  
  Vuokrasopimukset, joissa olennaiset omistukselle ominaiset riskit ja edut eivät siirry konsernille, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muiden vuokrasopimusten vuokrat kirjataan vuokrakuluiksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

• Vaihto-omaisuus

  Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Hankintamenoon sisältyy välittömien tuotantokustannusten lisäksi osuus hankinnan ja valmistuksen yleiskustannuksista. Hankintameno määritetään pääosin painotettua keskihintaa käyttäen.

• Rahoitusvarat ja -velat

  Rahoitusvarat
  
  Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä muihin laajan tuloksen eriin käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu niiden rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimintamalleihin ja kirjataan arvopäivänä.
  
  Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
  
  Myyntisaamiset, muut saamiset ja sijoitukset yritystodistuksiin arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä arvonalentumistappioilla. Luottoriskin kohoamista arvioidaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien sijoitusten ja muiden saamisten osalta tilinpäätöspäivänä. Sovellettava menetelmä määritetään luottoriskin mahdollisen kohoamisen perusteella. Kun merkittävää luottoriskin kohoamista ei ole, luottotappioiden arvioitu määrä perustuu 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin.
  
  Myyntisaamisten ja valmiusasteen mukaisesti tuloutettujen saamisten osalta käytetään yksinkertaistettua mallia, jossa luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisten eliniän odotettuihin luottotappioihin. Valmiusasteen mukaisesti tuloutetut saamiset katetaan yleensä asiakkailta saaduilla ennakkomaksuilla, joten eliniän odotettujen luottotappioiden mallia sovelletaan pääasiassa myyntisaamisiin. Esimerkkejä arvonalentumiseen johtavista tapahtumista ovat velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, velallisen todennäköinen konkurssi tai muu taloudellinen järjestely.
  
  Konserni voi myydä myyntisaamisten jakamattomia osuuksia sekä jatkuvasti että kertaluonteisesti muille rahoitusyhtiöille. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois konsernin taseesta, kun ostaja on suorittanut maksun myyntisaamisista ja kun kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Jos myyntisaamiseen liittyvä omistajuus, riski ja hallintaoikeus eivät ole siirtyneet, kirjataan tällaiset saamiset takaisin konsernin taseeseen kauden lopussa.
  
  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
  
  Korolliset sijoitukset kirjataan tulosvaikutteisesti käypään arvoon, ja niihin kuuluvat lainat ja saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin saamisiin, ellei kyse on eristä, joiden maturiteetti on lyhyempi kuin 12 kuukautta raportointipäivästä lukien. Tällaiset erät luokitellaan lyhytaikaisiin saamisiin.
  
  Muihin sijoituksiin luetaan Wärtsilän sijoitukset muihin yrityksiin (sekä noteeratut että noteeraamattomat osakkeet), ja ne luokitellaan käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Noteeratut osakkeet arvostetaan käypään arvoon, joka perustuu niiden pörssikurssiin. Liiketoimintaan liittyvien osakeomistusten käyvän arvon muutoksista ja myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sekä arvonalentumistappiot sisältyvät liiketulokseen. Muiden osakkeiden käyvän arvon muutoksista ja myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sekä arvonalentumistappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
  
  Ryhmään kuuluvat myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskenta ja jotka eivät ole takaussopimuksia, johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat, rahavarat sekä muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja.
  
  Johdannaiset arvostetaan aluksi taseessa hankintahintaansa, joka vastaa niiden käypää arvoa, ja sittemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Käypien arvojen muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konsernilla ole aikomusta luopua sijoituksesta 12 kuukauden kuluessa raportointipäivästä.
  
  Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista rahavaroista. Muut rahavarat koostuvat lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, joiden arvo vaihtelee vain vähäisessä määrin. Muihin rahavaroihin luettavien erien juoksuaika on hankinta-ajankohtana enintään kolme kuukautta. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
  
  Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat
  
  Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, ja käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.
  
  Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, luokitellaan käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Kun johdannaiseen sovelletaan suojauslaskentaa, konserni dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Tämän prosessin kautta suojausinstrumentti kytketään siihen liittyviin varoihin ja velkoihin, ennakoituihin liiketapahtumiin tai sitoviin sopimuksiin. Konserni dokumentoi myös jatkuvan arvionsa suojauksen tehokkuudesta johdannaisen käyvän arvon sekä suojatun rahavirran tai tulevan tapahtuman muutosten välillä.
  
  Rahoitusvelat
  
  Konsernin rahoitusvelat luokitellaan joko jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelka luokitellaan lyhytaikaiseksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Rahoitusvelka (tai sen osa) kirjataan pois taseesta vasta silloin kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.
  
  Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat
  
  Konsernin ottamat lainat sisältyvät jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Ne arvostetaan niitä alun perin kirjanpitoon merkittäessä käypään arvoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Lainan korot jaksotetaan tulosvaikutteisesti efektiivisen koron menetelmällä velan juoksuajalle.
  
  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
  
  Wärtsilä-konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Johdannaisten käypien arvojen muutoksista johtuvat, sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sille kaudelle, jonka aikana ne syntyvät.
  
  Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
  
  Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Käyvän arvon muutoksen tehollinen osuus siirretään muiden laajan tuloksen erien kautta rahavarantoihin ja kirjataan tulosvaikutteisesti, kun suojattu erä aiheuttaa tulosvaikutuksia. Tehottomien suojausinstrumenttien vaikutus kirjataan välittömästi rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
  
  Mikäli johdannaiseen sovelletaan suojauslaskentaa, konserni dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Tämän prosessin kautta suojausinstrumentti kytketään siihen liittyviin varoihin ja velkoihin, ennakoituihin liiketapahtumiin tai sitoviin sopimuksiin. Konserni dokumentoi myös jatkuvan arvionsa suojauksen tehokkuudesta johdannaisen käyvän arvon sekä suojatun rahavirran tai tulevan tapahtuman muutosten välillä.
  
  Myyntien ja ostojen suojaukset
  
  Myynteihin ja ostoihin liittyviä ulkomaan valuutan määräisiä rahavirtoja suojataan valuuttatermiineillä tai -optioilla. Tiettyihin valuuttatermiineihin sovelletaan suojauslaskentaa. Tulevien rahavirtojen suojaukseen käytettyjen johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, ja ne esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa, mikäli suojaus on tehokas. Suojauksesta johtuvan voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Korkoerosta johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Muiden laajan tuloksen erien kautta arvonmuutosrahastoon kertynyt voitto tai tappio esitetään myynnin tai ostojen oikaisuna samalla tilikaudella kuin suojattuihin velvoitteisiin tai ennusteisiin liittyvät tapahtumat. Valuuttatermiinit arvostetaan raportointikauden päättymispäivän termiinikursseihin ja valuuttaoptiot raportointikauden päättymispäivän markkina-arvoihin.
  
  Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaus
  
  Wärtsilä lopetti nettosijoitusten suojauksen kesäkuussa 2012. Siihen asti nettosijoituksen suojaukseen määritettyjen instrumenttien käypien arvojen muutokset kirjattiin muihin laajan tuloslaskelman eriin, mikäli suojaus oli tehokas, ja suojauksen käyvän arvon muutoksen tehoton osuus sekä korkoero välittömästi tulosvaikutteisesti rahoituseriin.
  
  Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
  
  Käypien arvojen muutokset niistä johdannaissopimuksista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi konsernin tekemät korkosuojaukset. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskonttaamalla niihin liittyvät tulevat rahavirrat tarkasteluhetkeen.
  
  Käyvän arvon hierarkia
  
  Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit on luokiteltu seuraavan käyvän arvon hierarkian mukaisesti: instrumentit, joille on olemassa aktiivisilla markkinoilla julkisesti noteerattu hinta (taso 1), instrumentit, joille on olemassa muu havainnoitavissa oleva suora tai epäsuora hinta kuin noteerattu tason 1 mukainen hinta (taso 2) ja instrumentit, joille ei löydy havainnoitavissa olevaa markkinahintaa (taso 3). Näihin käypään arvoon arvostettaviin instrumentteihin kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin sisältyvät noteeratut osakesijoitukset.
  

• Varaukset ja ehdolliset velat

  Varaus merkitään taseeseen silloin, kun konsernilla on jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Konsernin varaukset voivat liittyä mm. takuukustannuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin, projektien ennakoituihin tappioihin ja uudelleenjärjestelyihin. Varauksena kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä.
  
  Toimitettuihin tuotteisiin liittyvät arvioidut takuukustannukset käsitellään varauksena, jonka suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon aiemmin toteutuneista takuukustannuksista. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun uudelleenjärjestelysuunnitelma on hyväksytty ja toimeenpano aloitettu tai asianosaiselle henkilöstölle on kerrottu järjestelyn ehdoista. Suunnitelmassa tulee olla yksilöity, mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee, mikä on sen toteuttamisaikataulu ja -kustannukset.
  
  Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.
  

• Tuloverot

  Tuloslaskelman verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tuloksesta paikallisten säännösten mukaan lasketut verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
  
  Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen raportointikauden päättymispäivänä voimassaolevia verokantoja. Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.
  

• Osingot

  Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot vähennetään voitonjakokelpoisesta omasta pääomasta yhtiökokouksen päätöksen jälkeen.

• Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

  Vuonna 2018 konserni soveltaa seuraavia uusia tai muutettuja IASB:n julkaisemia standardeja ja tulkintoja.
  
  Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista (sovellettava 1.1.2018 tai myöhemmin alkavilla tilikausilla): IFRS 15 sisältää viisivaiheisen mallin, jota sovelletaan asiakassopimuksista saatavien myyntituottojen tulouttamiseen. Se korvaa nykyiset myyntituottoja koskevat standardit, kuten IAS 18 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotto sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu luovutettuja tavaroita tai palveluja vastaan. Uutta standardia soveltaessaan yhteisön on arvioitava, kirjataanko myyntituotto ajan kuluessa vai yhtenä ajankohtana. Yhteisön on arvioitava muuttuvan vastikkeen ja rahan aika-arvon vaikututusta transaktiohintaan. IFRS 15 edellyttää, että yhteisö esittää määrällisiä ja laadullisia tietoja asiakassopimuksistaan, sopimuksiin sisältyvistä suoritevelvoitteistaan sekä merkittävistä harkintaan perustuvista ratkaisuista. Konserni soveltaa uutta standardia sen voimaantulopäivästä lähtien täysin takautuvasti.
  
  Konsernijohto arvioi, että tuotetoimituksia, lyhytaikaisia palvelutilauksia sekä lyhytaikaisia projekteja koskevien sopimusten kohdalla yksilöidään standardin mukaisesti yleensä yksi suoritevelvoite, ja myyntituotto kirjataan yleensä yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä.  
  
  Konsernijohto arvioi, että myös pitkäaikaisia palvelutilauksia sekä pitkäaikaisia projekteja koskevien sopimusten kohdalla yksilöidään yleensä yksi suoritevelvoite ja että myyntituotto kirjataan yleensä yhtenä ajankohtana. Standardin IFRS 15 käyttöönoton myötä myyntituoton tuloutusmenetelmä muuttuu kahdella liiketoimintalinjalla: pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset sekä kaasuratkaisuihin liittyvät pitkäaikaishankkeet.
  
  Pitkäaikaisissa käyttö- ja huoltosopimuksissa asiakkaalle tuotetaan hyötyä ajan kuluessa sopimuskauden aikana. Myyntituoton tulouttamismenetelmä muuttuu tuotokseen perustuvasta menetelmästä (valmiusaste sopimuksessa määriteltyjen suoritettujen palveluiden perusteella) panokseen perustuvaan menetelmään (valmiusaste syntyneiden menojen perusteella). Tavanomaiset huoltoaikataulut huomioiden sopimuskohtainen myyntituottojen tuloutus tullee viivästymään. Kaasuratkaisuihin liittyvissä pitkäaikaishankkeissa asiakkaalle tuottavat arvoa lähinnä projektisuunnittelu, hankinnat sekä projektinhallinta, ja valmistus on yleensä ulkoistettu. Myyntituoton tulouttamismenetelmä muuttuu tuotokseen perustuvasta menetelmästä (valmiusaste työsuoritteiden perusteella) panokseen perustuvaan menetelmään (valmiusaste syntyneiden menojen perusteella).
  
  Vuodesta riippuen nämä kaksi liiketoimintalinjaa tuottavat noin 10–15 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Koska konsernilla on laaja portfolio sopimuskauden eri vaiheissa olevia sopimuksia, vaikutus konsernin liikevaihtoon tasoittuu vuosien välillä. Muutosten oikaisuvaikutus omaan pääomaan on –10 milj. euroa.
  
  Projektiliiketoiminnassa sopimuksissa on yleensä sopimussakon sisältäviä ehtoja. Todennäköisiksi arvioidut sopimussakot kirjattiin aiemmin kustannusvarauksiksi. IFRS 15:ssä sopimussakkoja käsitellään muuttuvana vastikkeena, ja ne tulee arvioida sopimuksen syntymisajankohtana. Selvityksen mukaan tämä pienentää konsernin kirjattavaa myyntituottoa jossain määrin, kun menoina kirjattavat sopimussakot vähennetään IFRS 15:n mukaisesti myynnistä.
  
  Muutokset standardiin IFRS 2 Osakeperusteiset maksut* - Clarification and Measurement of Sharebased Payment Transactions (sovellettava 1.1.2018 tai myöhemmin alkavilla tilikausilla). Muutokset selventävät eräiden osakeperusteisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyä. Ne koskevat seuraavia osa-alueita: käteisvaroina maksettavien maksujen arvostaminen, osakeperusteiset maksut, joista on vähennetty lähdevero sekä osakeperusteisten maksujen muuttaminen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  
  Muutokset standardiin IFRS 4 Vakuutussopimukset - Applying IFRS 9 Financial Instruments with IFRS 4 Insurance Contracts  (sovellettava 1.1.2018 tai myöhemmin alkavilla tilikausilla): Muutoksilla vastataan toimialan huoleen liittyen soveltamisen aloittamiseen eri ajankohtina. Standardiin tuodaan kaksi vaihtoehtoista menettelytapaa tilapäisen kirjanpidossa syntyvän väliaikaisen yhteensopimattomuuden ja volatiliteetin helpottamiseksi. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  
  IFRIC 22: Foreign Currency Transactions and Advance Consideration* (sovellettava 1.1.2018 tai myöhemmin alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää, miten transaktion toteutumispäivä määritetään sovellettaessa standardia IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset. Ohjeistuksen tarkoitus on yhdenmukaistaa käytäntöjä. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
  
  Seuraavaa, IASB:n jo julkistamaa uutta standardia tullaan soveltamaan vuonna 2018 tai myöhemmin voimaantulopäivästä riippuen.
  
  Uusi IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai myöhemmin alkavilla tilikausilla): IFRS 16 -standardi muuttaa vuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyä edellyttämällä vuokralle ottajilta operatiivisten vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen vuokranmaksuvelvoitteena sekä siihen liittyvänä omaisuuseränä, mikäli asiakas kontrolloi vuokraamansa hyödykkeen käyttöä sopimuksen voimassaoloajan. Nämä erät poistetaan ja niihin liittyvät korot kirjataan tuloslaskelmaan vuokrasopimusten voimassaoloaikana.
  
  Sovellettaessa standardia IFRS 16 tällä hetkellä konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattavat kustannukset siirtyvät poistoihin ja koron osuus siirtyy rahoituskuluihin. Standardi vaikuttaa lähinnä konsernin operatiivisten vuokrasopimusten kirjaamiseen kasvattaen tasetta ja johtaen joihinkin muutoksiin tunnusluvuissa. Konsernin ei-peruutettavissa olevat operatiiviset vuokrasitoumukset ovat tilinpäätöshetkellä 182 milj. euroa, ks. liite 28. Konserni arvioi standardin vaikutuksia parhaillaan.
  
  Konserni ei tässä vaiheessa suunnittele standardin käyttöönottoa ennen kuin se astuu voimaan.
  
  * Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2017.