Wärtsilä keskittyy merenkulun ja energiamarkkinoihin laitteiden, ratkaisujen ja palvelujen toimittajana. Yhtiön kohdemarkkinat ovat herkkiä suhdanteille, mutta suhdanneherkkyyttä tasoittavat eri markkinasegmentit, joiden suhdanteet eroavat hieman toisistaan. Wärtsilän tuotantomalli tuo joustavuutta sekä tuotantoon että kustannusrakenteeseen mm. ulkoistamisen kautta ja tukee näin yhtiön kannattavuutta suhdanteesta riippumatta. 

MERENKULKUMARKKINAT

Hiilineutraalius ja digitalisaatio mullistavat merenkulkua

Siirtymä kohti hiilineutraalia toimintaa on meriteollisuudelle äärimmäisen tärkeä kehitysaskel, johon liittyvät osaltaan maailmanlaajuisesti odotettavissa olevat tiukennukset alusten päästömääräyksiin. Alan toimijoiden on kehitettävä lähivuosina yhteistyössä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja, joilla pystytään täyttämään Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) päästövähennystavoitteet. IMO pyrkii pienentämään meriliikenteen kuljetussuoritusten keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä, ja saavuttamaan nollapäästöt kasvihuonekaasuissa noin vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi EU aikoo ottaa laivaliikenteen mukaan päästökauppaohjelmaansa. Samaan aikaan vihreiden joukkovelkakirjojen ja kestävään kehitykseen linkitettyjen lainojen saama kasvava huomio tuo markkinoille lisää vihreää rahoitusta.

Alusten omistajien on tehtävä muutoksia neljällä osa-alueella, jotta siirtymä hiilineutraaliuteen voi onnistua:

• Siirtyminen ympäristömyötäisempiin energia- ja polttoainevaihtoehtoihin
• Haitallisia päästöjä vähentävien teknologioiden käyttö
• Energiatehokkuutta parantavien teknologioiden käyttöönotto
• Laivamatkan ja kaluston käyttöä optimoiva datan hyödyntäminen

Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamisen olennainen edellytys on vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto. Hiilettömiin polttoaineisiin, kuten vihreään ammoniakkiin ja vetyyn, on investoitu merkittävästi. Pisimmälle kehittynyt vaihtoehto on kuitenkin yhä nesteytetty maakaasu (LNG). Paikallispäästöjen vähentäminen on toinen keskeinen kehityskohde. Tähän liittyvät IMO:n maailmanlaajuisesti asettamat rikkipäästörajat, jotka tulivat voimaan vuoden 2020 alussa. Uudet päästörajat edellyttävät käytännössä joko vähärikkisen polttoaineen käyttöä tai rikkipesureiden asentamista aluksiin.

Myös energiatehokkuudessa voidaan ottaa merkittäviä kehitysaskeleita teknologiainnovaatioiden avulla niin uustuotannossa kuin jälkiasennuksissa. Tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi hybridijärjestelmät, aluksen rungon ilmavoitelu, roottoripurjeet sekä kehittyneet peräsin- ja potkuriratkaisut. Yhteisten päästövähennystavoitteiden ohella myös mahdollisuudet säästää alusten käyttökustannuksissa kannustavat uusien ratkaisujen käyttöönottoon.

Digitalisaatioon liittyen alusten optimointiratkaisut nähdään kasvavassa määrin keskeisenä ratkaisuna yleismaailmallisille paineille alentaa käyttökustannuksia samalla, kun pyritään täyttämään ympäristötavoitteet. Uudet digitaaliset sovellukset ja pilvipohjaiset etähallintaratkaisut yleistyvät jatkuvasti. Myös alusten ja satamien väliseen viestiliikenteeseen, asiakirjaliikenteeseen ja muuhun tiedonsiirtoon liittyvät sähköiset ratkaisut valtaavat jatkuvasti alaa perinteiseltä kasvokkain tapahtuvalta kommunikoinnilta. Samanaikaisesti kehitetään eri asteisia autonomisen laivaliikenteen ratkaisuja, joissa nähdään lupaavia mahdollisuuksia lisätä meriliikenteen tehokkuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kokonaissuorituskykyä.

Merenkulkumarkkinat vuonna 2023

Maailmantalouteen kohdistui vuonna 2023 edelleen haasteita, kuten korkea inflaatio ja heikentyneet kasvunäkymät. Tiukempi rahapolitiikka sekä yritysten ja kuluttajien heikentynyt luottamus hidastivat bruttokansantuotteen kasvua. Aluskapasiteetin kysyntää tukivat ja vahvistivat kuitenkin kauppamerenkulun kasvu sekä poliittisista konflikteista ja häiriöistä keskeisillä merireiteillä johtunut kuljetusmatkojen pidentyminen. Matkustajaliikenteen volyymien elpyminen jatkui, ja etenkin risteilylomien kysyntä pysyi vahvana.

Etelä-Korean ja Kiinan tärkeiden telakoiden kapasiteettirajoitteista ja uusien alusten hintojen noususta huolimatta investointihalukkuus uusiin aluksiin pysyi terveellä tasolla. Investointeja ruokkivat lähinnä aluskapasiteetin kysynnän kasvu, hiilineutraaliuteen pyrkiminen sekä etenkin irtolasti- ja säiliöalusten pieni tilauskanta. Tammi–joulukuun katsauskaudella rekisteröitiin 1 977 sopimusta uuden aluksen rakentamisesta, eli investoinnit kasvoivat verrattuna vuoden 2022 vastaavan ajanjakson 1 538 tilaukseen.

Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien alusten tilaukset jäivät vuonna 2023 lähinnä tilausten jakauman muuttumisesta johtuen 450 tilaukseen, mikä on 23% (30%) kaikista alustilauksista ja 43% (60%) aluskapasiteetista.

Kiinan ja Etelä-Korean telakoiden kapasiteetti jatkaa kasvuaan, mikä auttaa purkamaan pullonkauloja eri segmenttien uusien alusten tilauksissa, kun tilauskirjoihin vapautuu tilaa uusille alustilauksille ja uusien alusten hinnannousu hidastunee.

Merenkulkuala vaati edelleen selkeämpää tietoa toimenpiteistä, joilla alan hiilijalanjälkeä pienennetään.  Vastauksena tähän kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO uudisti heinäkuussa alusten kasvihuonekaasupäästöjä koskevaa strategiaansa entistä kunnianhimoisemmaksi. Nyt pyrkimyksenä on saavuttaa nettonollapäästöt noin vuoteen 2050 mennessä. Tämän ansiosta sidosryhmillä kansainvälisesti on yhtenäisempi käsitys vaatimuksista sekä alan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vaadittavista investoinneista.

Risteilysektorilla markkinatunnelma pysyi myönteisenä johtuen risteilyiden kysynnän vahvana jatkuneesta kysynnästä. Uuden aluskapasiteetin kysyntä oli kuitenkin yhä rajallista, koska risteilyvarustamot keskittyivät nykyisen tilauskantansa hallintaan ja maksamaan pois velkojaan. Palvelukysyntää tukivat vahvana jatkunut aktiivisen aluskapasiteetin kasvu sekä kiinnostus hyötysuhteen parantamiseen määräysten täyttämiseksi ja inflaation vaikutusten pienentämiseksi.

Lauttaliikennesektorilla nähtiin myönteistä kehitystä erityisesti matkustajamäärissä, mutta tästä huolimatta tilausmäärät pysyivät rajallisina. Uusia alustilauksia ruokkivat lähinnä korvausinvestoinnit. Tämä johtui operaattoreiden viime vuosien talousvaikeuksista ja eräillä markkinoilla myös liikakapasiteetista. Palvelukysyntää tuki aluskapasiteetin lisäaktivointi, jolla vastattiin kasvaneisiin matkustaja- ja rahtiliikenteen volyymeihin.

Offshore-sektorilla energian hinnat tukivat edelleen porausyksikkö- ja tukialuskapasiteetin kysynnän kasvua, mikä on vauhdittanut kaluston käyttöön palauttamista ja lisännyt kiinnostusta uusiin yksiköihin. Vaativampien ja kalliimpien porausyksiköiden sopimusvolyymeja rajoittivat kuitenkin korkeat hinnat, saatavuusongelmat, rahoituksen hinta, telakkakapasiteetin puute sekä heikko kiinnostus rakentaa lisää offshore-kalustoa. Merituulivoimaloiden huoltoalusten kysyntää tuki jatkunut tuulipuistojen kapasiteetin kasvu. Inflaatiopaineista huolimatta pitkän aikavälin näkymät ovat myönteiset, ja merituulivoimaprojekteja koskevien lopullisten investointipäätösten määrä vuonna 2023 ylitti selvästi edellisvuoden tason. Palvelukysyntää piti yllä kaikentyyppisen offshore-kaluston käyttöasteiden ja päivähintojen kasvun jatkuminen.

LNG-alussektorilla uuden aluskapasiteetin kysyntää pitivät yllä yhä jatkuneet investoinnit LNG:n nesteytyskapasiteetin lisäämiseksi, vaikka säiliöalusten kysyntä hiukan laski vuoden 2022 ennätysluvuista. Palvelukysyntää ruokki yhä nykyisen aluskannan operointi täydellä kapasiteetilla.

Konttialussektorilla uusien alusten tilaukset laskivat edellisvuoden ennätysluvuista, kun aluskapasiteetin kysyntä ei vastannut lähellekään markkinoille tullutta ennätysmäistä aluskapasiteettia. Monet varustamot jatkoivat aluskantansa pitkän aikavälin uudistamisohjelmia. Palvelukysyntää rasitti heikentynyt markkinatunnelma, mikä heikensi aktiivisen aluskapasiteetin kasvun vaikutuksia.

Kaikilla edellä mainituilla sektoreilla on kasvavaa painetta kehittää toimintaa kohti hiilineutraaliutta, mikä tukee sekä uusien alusten että palvelujen kysyntää. Alusten vaatimustenmukaisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitäminen on johtanut investointeihin uuteen aluskapasiteettiin, korvaaviin aluksiin, hyötysuhteen nostoihin tai polttoainekonversioihin ja kunnossapitoon.

ENERGIAMARKKINAT

Painopisteinä energiamurros ja joustavuus

Wärtsilän toimintaympäristöä muokkaa käynnissä oleva energiamurros: ilmastopolitiikka ja taloudelliset kannustimet ajavat kehitystä kohti kestävämpää energiainfrastruktuuria. Menneen vuosikymmenen aikana investoitiin kasvavissa määrin aurinko- ja tuulienergiaan, jotka ovat nousseet hinnaltaan edullisimmiksi perusvoiman lähteiksi kahdessa kolmasosaa maailmasta. Aurinko- ja tuulivoimateknologian odotetaan vuoteen 2030 mennessä muodostuvan lähes kaikkialla halvimmaksi perusvoiman lähteeksi. Energian varastointiteknologian hinta on myös pudonnut rajusti. Energian varastointimarkkinoilta odotetaan lähivuosina mittakaavaetujen ja teknologisen kehityksen myötä nopeaa kasvua. Samalla ilmastopolitiikka esimerkiksi tiukkenevan päästölainsäädännön muodossa pakottaa luopumaan ikääntyvistä hiili-intensiivisistä energianlähteistä, mikä entisestään kannustaa ottamaan käyttöön uusiutuvaa energiaa.

Aurinko- ja tuulivoiman saatavuuden luontainen vaihtelu alkaa vähitellen vaikuttaa perinteisen, tyypillisesti perusvoiman tuotantoon käytetyn lämpövoimalakapasiteetin käyntiaikoihin. Sähköjärjestelmän joustavuudesta on tämän myötä tullut yhä merkittävämpi tekijä ja yksi tulevaisuuden kestävien sähköjärjestelmien pääedellytyksistä. Joustava kaasukäyttöinen sähköntuotanto ja energian varastointijärjestelmät ovat keskeisiä ratkaisuja tulevaisuuden sähköjärjestelmien luotettavuus- ja joustovaatimuksiin. Power-to-X-ratkaisut tukevat osaltaan mahdollisuuksia muuttaa sähköntuotanto kokonaan uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaksi.

Sähkön kysyntä kasvaa kehittyvillä markkinoilla talouskasvun ja kohoavan elintason mukana. Myös kiinnostus uusiutuvia energianlähteitä kohtaan kasvaa nopeasti kustannusten laskiessa, mutta perinteisellä lämpövoimateknologialla on jatkossakin keskeinen rooli kehittyvien markkinoiden energiantuotannossa. Kovin kysyntä kohdistuu joustaviin teknologioihin, jotka pystyvät mukautumaan uusiutuvan energian tuotannon tulevaan kasvuun ja joilla siten saavutetaan parhaiten kestävän kehityksen mukainen ja kustannuksiltaan edullinen sähköjärjestelmä.

Maakaasun roolina on jatkossakin toimia välivaiheen polttoaineena järjestelmän siirtyessä kestävämpiin energianlähteisiin. Kehittyvien maiden kaasuinfrastruktuuri paranee koko ajan ja korvaa perusvoiman tuotannossa hiili-intensiivisempiä energianlähteitä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kaasun rooli muuttuu, kun uusiutuvien energianlähteiden vaikutus alkaa näkyä perusvoiman tuotannon käyntiajoissa ja järjestelmältä vaaditaan enemmän joustavuutta. Joustavalla kaasuteknologialla on suuri merkitys maissa, joissa energiamurros on edennyt pitkälle, sekä kehittyvissä maissa, jotka pyrkivät rakentamaan perusvoiman tuotantoaan teknologialla, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Kiinnostavia mahdollisuuksia hiilineutraaliin sähköntuotantoon tarjoavat tulevaisuudessa vety ja synteettiset polttoaineet. Uusiutuvaa energiaa ja akkuvarastoja sisältävässä sähköjärjestelmässä osalla ylijäämäenergiasta voitaisiin tuottaa ns. vihreää vetyä, joka soveltuu polttoaineeksi sähköjärjestelmää tasapainottaviin voimalaitoksiin. Ne paikkaisivat pilvisellä säällä pois jäävää aurinkovoimaa ja tuulettomalla säällä pysähtyviä tuulivoimaloita. Vihreää vetyä voitaisiin tuottaa elektrolyysin avulla sellaisenaan polttoaineena käytettäväksi, tai se voitaisiin käsittelyn ja käytön helpottamiseksi syntetisoida. Vety ja synteettiset polttoaineet tarjoavat erityisen arvokasta pitkän ja keskipitkän aikavälin joustavuutta, koska niitä voidaan tarpeen mukaan varastoida ja kuljettaa. Laajempi vedyn käyttö energiantuotannossa tai muilla sektoreilla, kuten teollisuudessa tai kuljetuksissa, vaatisi teknologian kehityksen lisäksi myös laajoja infrastruktuuri-investointeja.

Teknologinen kehitys sekä sähköjärjestelmän lisääntyvä kompleksisuus ja uusiutuvan energian tuotantovaihtelut kannustavat ottamaan käyttöön uusia digitaalisia apuvälineitä. Etävalvonta sekä tekoälyavusteiset suositus- ja ennustejärjestelmät yleistyvät voimalaitosten operoinnin työkaluina. Uusi data sekä alustalähtöiset liiketoimintamallit ja ratkaisut luovat edellytyksiä järjestelmätason integroinnille ja laitekannan optimoinnille laitteiden koko elinkaaren ajan.

Energiamarkkinat vuonna 2023

Korkea inflaatio ja korkeat korot vaikuttivat edelleen maailmantalouteen vuonna 2023. Hintavaihtelu, inflaatio ja korot ovat tasaantuneet, mutta globaalin talouskasvun arvioidaan pysyvän vaatimattomana. Globaaleihin ja energia-alan toimitusketjuihin kohdistuvat paineet hellittivät tuntuvasti vuoden aikana. Makrotalouden kehitys loi investointeihin liittyvää epävarmuutta viivästyttäen päätöksentekoa etenkin moottorivoimalaitosliiketoiminnassa. Toisaalta toimitusketjujen haasteiden hellittäminen vaikutti positiivisesti etenkin akkuvarastoinnissa.

Maakaasun maailmanmarkkinahinnat laskivat edellisvuoden äärimmäisen korkealta tasolta mutta pysyivät vuotta 2021 edeltävää tasoa korkeammalla. Hinnat vaihtelivat vuoden aikana merkittävästi osoituksena markkinatilanteen herkkyydestä niin tarjonnan kuin kysynnän häiriöille. Hyödykkeiden hinnat laskivat useimpien materiaalien kohdalla.

Energiamarkkinoilla energia- ja ympäristösäädökset ympäri maailmaa jatkoivat kehittymistään kohti hiilineutraaliustavoitteita, ja energiamurroksen näkymät pysyvät vahvoina keskipitkällä aikavälillä. Ilmastopolitiikassa saavutettiin vuoden viimeisellä neljänneksellä merkittävä virstanpylväs, kun yli 120 maata sitoutui kolminkertaistamaan uusiutuvan energian kapasiteettinsa vuoteen 2030 mennessä. COP28-ilmastokokouksen päätöslauselmassa kehotetaan myös siirtymään pois fossiilisista polttoaineista, mikä on linjassa Wärtsilän uusiutuvaan energiaan pohjautuvan tulevaisuuden ja tulevaisuuden polttoaineille valmiiden moottoreiden kanssa.

Wärtsilän markkinaosuus 12 viime kuukauden aikana pysyi 13 prosentissa (13%), samalla kun maailmanlaajuiset maakaasu- ja nestevoimalaitosten tilaukset laskivat 22% ollen 10,0 GW kesäkuussa 2023 päättyneellä 12 kuukauden ajanjaksolla (12,9 GW joulukuun 2022 lopussa). Globaali tilausmäärä sisältää kooltaan vähintään 5 MW:n voimakoneet korkeintaan 400 MW:n kaasuturbiinilaitoksissa ja kaiken kokoiset moottorivoimalat. Kaasuturbiineja koskevat tiedot ovat peräisin McCoy Power Report  julkaisusta ja ne raportoidaan yhden neljänneksen viiveellä tietojen saatavuuden vuoksi. Moottorivoimaloiden tiedot on koottu lehdistötiedotteista ja Wärtsilän myyntitiimeiltä. Voimalaitosten markkinaosuuksia koskevaa raportointia päivitettiin kolmannella vuosineljänneksellä vastaamaan paremmin meille tärkeitä markkinoita. Aiemmin markkinaosuudet sisälsivät kaasuturbiinilaitokset 500 MW:iin saakka mutta eivät sisältäneet muiden kuin Wärtsilän toimittamia moottorivoimaloita.