Riskienhallinnan tehtävä on arvioida ja hallinnoida jatkuvasti kaikkia yritystoiminnassa esiintyviä mahdollisuuksia, uhkia ja riskejä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Riskienhallinnan perusta on Wärtsilän toimintojen ja tuotteiden koko elinkaaren aikainen korkea laatu sekä jatkuva, systemaattinen työ vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi kaikilla organisaatiotasoilla periaatteena ”jokainen on vastuunkantaja”. Pitkällä aikavälillä vain näin menetellen voidaan riskikustannuksia alentaa.

Wärtsilän keskeisimmät riskit on jaettu neljään kategoriaan: strategiset, operatiiviset sekä vahinko- ja rahoitusriskit. Riski määritellään tapahtuman todennäköisyyden ja siitä todennäköisesti aiheutuvien vahinkojen tuloksena. Todennäköiset vahingot ovat suurimmat strategisissa ja operatiivisissa riskeissä ja pienimmät vahinko- ja rahoitusriskeissä.

Riskienhallintaprosessi
Hallitus ja johtokunta tekevät päätökset ja antavat ohjeet strategisissa asioissa. Liiketoiminnat vastaavat omien strategisten tavoitteidensa saavuttamisesta sekä kaikkien riskiensä hallinnasta ja torjunnasta. Riskienhallintatoiminto on osa rahoitustoimintoa, joka raportoi talous- ja rahoitusjohtajalle (CFO). Riskienhallintatoiminto kartoittaa eri liiketoiminta-alueiden riskit, valmistelee riskienhallintapolitiikan, tekee liiketoiminta-alueiden kanssa yhteistyötä käytännön riskientorjunnassa ja kehittää yhdessä vakuutusyhtiöiden ja meklareiden kanssa tarvittavat globaalit ja paikalliset vakuutusratkaisut. Tarkastusvaliokunta tarkastaa ja arvioi riskienhallinnan riittävyyden. Wärtsilän hallitus on hyväksynyt yhtiön riskienhallintapolitiikan.

Riskiraportointi
Wärtsilä on vahvistanut riskiraportointiaan vuonna 2009. Johtoryhmän kokouksissa käydään läpi vuosittain kunkin liiketoiminnan johdon katselmus, joka käsittää myös riskit ja riskientorjunnan. Syksyllä ennen budjetointikierrosta esitetään talouskatsaus, jossa esitellään konsernin ja kaikkien liiketoimintojen riskikartta. Riskit kvantifioidaan euromääräisiksi, niiden todennäköisyys arvioidaan ja riskien torjunnasta, esimerkiksi mahdollisista investoinneista, päätetään tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä. Tuloksena syntyvä konsernin riskiraportti esitellään hallitukselle.

Yksi liiketoimintojen johtoryhmien nimetyistä tehtävistä on riskienhallinta. Liiketoiminnat ovat vastuussa niihin kuuluvien yksiköiden riskienhallinnan organisoinnista, seurannasta ja raportoinnista. Liiketoimintakohtaisen riskiraportoinnin ohella Wärtsilässä on neljä liiketoimintarajat ylittävää riskiryhmää (tuotanto, toimitusketju, laatu ja tuotevastuu). Näissä keskitytään riskien tunnistamiseen ja torjumiseen konsernitasolla. Ryhmät kokoontuvat noin neljä kertaa vuodessa.

Konsernin riskienhallintatoiminto koordinoi konsernitason riskienhallintaa ja riskiraportointia.

Strategiset riskit

Wärtsilässä tehtiin erityinen strategisten riskien kartoitus vuonna 2009 osana konsernin strategista suunnitteluprosessia.

Liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit
Maailmantalouden ja omien asiakastoimialojemme syklisyys vaikuttaa tuotteidemme kysyntään sekä rahoitusasemaamme ja liiketulokseemme. Wärtsilän asemaa syklisillä markkinoilla vakauttavat tietyssä määrin kapasiteetin ulkoistamiseen perustuva joustava tuotantomalli sekä vakaa liiketoimintarakenne, jossa suuri osa liikevaihdosta tulee Services-liiketoiminnasta. Vuonna 2009 suurimpia Wärtsilän tulevaan menestykseen vaikuttavia riskejä olivat rahoitusmarkkinoiden kuohunta ja siitä seurannut maailmanlaajuinen taloustaantuma. Tärkeitä Wärtsilään ja sen asiakkaisiin ja toimittajiin epäsuorasti vaikuttavia taloudellisia seikkoja ovat mm. rahoituslaitosten likviditeetti ja omavaraisuus, ja näin ollen niiden mahdollisuus ja halukkuus myöntää luottoja, valtiolliset elvytysohjelmat varsinkin energia- ja infrastruktuurisektoreilla, monenkeskisten instituutioiden kuten IFC:n (International Finance Corporation) toiminnan tehostuminen sekä vientiluottojen ja -takuiden saatavuus. Wärtsilän suhteellisen suuri tilauskanta antaa kuitenkin jonkin verran aikaa sopeuttaville toimenpiteille.

Markkina- ja asiakasriski
Uusien laivatilausten määrä romahti vuonna 2009. Maailmantalouden hitaan elpymisen merkeistä huolimatta merenkulkualalla on yhä ylikapasiteettiongelmia, ja iso osa merkittävimpien alustyyppien kapasiteetista seisoo ankkuroituna satamissa. Kun elpyminen alkaa laajalti, Aasian laivanrakennusmarkkinat tulevat vahvistamaan asemaansa entisestään. Wärtsilä on valmistautunut kehitykseen perustamalla yhteisyrityksiä paikallisten toimijoiden kanssa Kiinaan, Koreaan ja Japaniin, ja sijoittamalla Ship Power -liiketoiminnan ylimmän johdon Shanghaihin. Wärtsilällä on hyvä asema kaikilla laivanrakentamisen päämarkkinoilla ja kaikissa merkittävissä alustyypeissä, mikä pienentää yksittäiseen asiakkaaseen tai maantieteelliseen alueeseen liittyviä riskejä. Eräiden asiakkaiden taloudellinen tilanne on kuitenkin heikentynyt, minkä vuoksi Wärtsilä seuraa jatkuvasti asiakkaidensa taloudellista tilaa. Heikoin tilanne on irtolasti- ja konttialuksissa, joiden markkinoiden odotetaan pysyvän erittäin hiljaisina seuraavat pari vuotta. Muut alussegmentit toipunevat aiemmin. Useita Ship Power -liiketoiminnan tilauksia peruutettiin vuoden aikana. Uusien peruutusten riski pieneni vuoden mittaan, mutta sen sijaan on odotettavissa, että tilauksia lykätään ja aikataulutetaan uudelleen, ja näin on jo tapahtunutkin.

Voimalaliiketoiminnassa uusien projektitarjousten määrä pysyi hyvällä tasolla, mutta sopimusten lukkoon lyömistä lykättiin usein rahoitusmarkkinoiden kuohunnan vuoksi. Eritoten suurprojekteista oli hankala saada lopullisia päätöksiä, kun taas pienten voimaloiden markkinat kärsivät vähemmän. Jo saatuihin tilauksiin tilanne ei vaikuttanut, eikä siis liikevaihtoonkaan. Aktiivisimpia alueita olivat Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka. Wärtsilällä on neljän tyyppisiä voimalaitosasiakkaita: teollisuusasiakkaat, itsenäiset voimantuottajat, sähkölaitokset sekä öljy- ja kaasuteollisuuden asiakkaat. Itsenäisten voimantuottajien asiakassegmentti on tällä hetkellä haasteellinen, mutta markkinoiden uskotaan toipuvan, kunhan asiakkaiden rahoitusmahdollisuudet paranevat. Power Plants -liiketoiminnan strateginen tavoite on tukea asiakkaiden toimintaa tarjoamalla energiatehokkaita, joustavasti eri polttoaineita hyödyntäviä ja käytettävyydeltään joustavia ratkaisuja, jotka soveltuvat optimaalisesti sähköverkon kuormaprofiilin vaihteluiden hallintaan. Wärtsilän ratkaisut antavat myös mahdollisuuden lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, mikä vaatii kapasiteetin jatkuvan saatavuuden turvaavaa varavoimaa.

Services-liiketoiminta on laajentunut sekä yritysostoin että orgaanisesti. Wärtsilä on viime vuosina hankkinut uutta osaamista potkuri-, automaatio- ja kattilahuoltoon. Uutta osaamista monistetaan maailmanlaajuisesti Wärtsilän muihin toimipaikkoihin. Wärtsilällä on yli 14.000 asiakasta ja lähes 170.000 MW:n aktiivinen moottorikanta, joten riippuvuutta yksittäisistä asiakkaista tai asiakassegmenteistä ei juuri ole. Services-liiketoiminnan nopea kasvu on tasoittunut, mutta pitkän aikavälin volyymin uskotaan yhä kasvavan laitemyyntiä nopeammin. Lama luo Services-liiketoiminnalle myös mahdollisuuksia, koska asiakkaat haluavat pienentää kiinteitä kustannuksiaan ulkoistamalla toimintojaan. Wärtsilän on kehitettävä palvelutarjontaansa vastaavasti.

Kilpailutilanne- ja hintariski
Ship Power -liiketoiminnan kysyntä oli talouskriisin vuoksi vuonna 2009 heikkoa. Markkinoiden ylikapasiteetin odotetaan tulevaisuudessa lisäävän kilpailua ja hintapaineita. Ship Power -liiketoiminnan suurimmat kilpailijat päämoottoreissa ovat MAN Diesel ja Caterpillar (MAK). Kilpailutilanne ei oleellisesti muuttunut vuonna 2009. Propulsioliiketoiminnan kilpailutilanne on hajanainen, ja eri tuotesegmenteissä on eri kilpailijoita. Kokonaisratkaisujen myynti pelkkien komponenttien sijaan vähentää hintavaihteluita. Wärtsilän toimintamalli järjestelmäintegraattorina, jolla on laivasuunnitteluosaamista, tulee olemaan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi.

Voimalamarkkinoilla Wärtsilän pääkilpailijat ovat samat moottorivalmistajat kuin Ship Power -liiketoiminnassa, ja lisäksi kilpailutilanteeseen vaikuttavat eräissä tapauksissa myös muut teknologiat, varsinkin kaasuturbiinit. Wärtsilä onnistui säilyttämään osuutensa voimalamarkkinoilla vuoden 2009 haastavissa olosuhteissa.

Services-liiketoiminnalla ei ole suoranaisia kilpailijoita, joilla olisi vastaavanlainen laaja yhden toimittajan palvelutarjonta. Näin ollen kullakin huoltokategorialla on omat kilpailijansa. Muiden moottoritoimittajien huoltoverkostoa lukuun ottamatta huoltomarkkinoilla on vain harvoja globaaleja toimijoita. Asiakasrajapinnan konsolidoituminen ja voimistuva kustannustietoisuus parantavat Wärtsilän mahdollisuuksia tarjota laajaa palveluratkaisujen valikoimaa eritoten varustamoille.

Poliittiset ja lainsäädännölliset riskit
Wärtsilä on läsnä 160 paikkakunnalla yli 70 maassa, ja voimalaitoksia on toimitettu 160 maahan. Poliittisen ympäristön sekä lainsäädännön kehittymisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia Wärtsilän liiketoimintaan. Wärtsilä seuraa aktiivisesti eri markkina-alueiden poliittista kehitystä ja lainsäädäntöä ja on vuorovaikutuksessa eri toimielimien kanssa konsernin liiketoiminnalle merkittävissä hankkeissa. Merkittävä osa vaikuttamisesta tapahtuu etu- ja toimialajärjestöjen kautta. Lainsäädännön kehitystä seurataan sekä konsernitasolla että tytäryhtiöissä.

Ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvät riskit
Ilmastonmuutokseen ja Wärtsilän tuotteisiin liittyvät mahdolliset liiketoimintariskit liittyvät päästörajoituksiin ja asiakkaiden asennemuutoksiin polttomoottoreiden käytön osalta.

Kansainvälinen Merenkulkujärjestö (IMO) on hyväksynyt uudistetun MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI, joka rajoittaa laivojen päästöjä. Rajoitukset asettavat aiempaa tiukemmat rajat moottoreiden typenoksidipäästöille (NOx) sekä polttoaineen rikkipitoisuudelle. Uudet vaatimukset tulevat voimaan vaiheittain vuosina 2010–2020. NOx-päästöjen osalta Wärtsilä on jo esitellyt ratkaisuja, joiden avulla vaatimukset voidaan täyttää. Wärtsilän moottorit on suunniteltu toimimaan millä tahansa polttoaineen rikkipitoisuudella. Wärtsilä reagoi tiukkeneviin SOx-päästörajoihin kehittämällä pesuriteknologiaa, jolla pakokaasut voidaan puhdistaa määräysten vaatimalle tasolle. Lisäksi Wärtsilällä on monitahoinen kaasumoottoristrategia ja Wärtsilä voi tarjota aluskäyttöön soveltuvia kaasumoottoreita. Wärtsilän asema teknologiajohtajana luo monenlaisia mahdollisuuksia ympäristövaatimusten tiukentuessa. Merenkulun hiilijalanjälkeä voidaan pienentää laivasuunnittelun, hyötysuhteeltaan parempien moottoreiden ja optimaalisten propulsioratkaisujen avulla.

Maailmanpankki/IFC (International Finance Corporation) julkaisivat vuonna 2008 lämpövoimalaitosten EHS-ohjeiden (ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjeet) lopullisen version ja saattoivat samalla päätökseen Maailmanpankki-ryhmän EHS-ohjeiston tarkistuksen ja päivityksen. Ohjeisto käsittää yhteensä 62 toimialakohtaista EHS-ohjetta ja yleiset EHS-ohjeet. EHS-ohjeet ovat teknisiä viiteasiakirjoja, joissa esitetään yleisiä ja toimialakohtaisia esimerkkejä hyvistä kansainvälisistä teollisuuskäytännöistä. Johtavat kansainväliset pankit ovat sopineet IFC:n kanssa soveltavansa IFC:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuunormeihin perustuvia ns. Equator-periaatteita. Monet muutkin rahoituslaitokset, esimerkiksi vientiluottolaitokset, soveltavat projekteissaan kansallisten vaatimusten lisäksi Maailmanpankki-ryhmän ohjeistoa. Maailmanpankin/IFC:n EHS-ohjeet asettavat näin ollen maailmanlaajuisesti voimalaitosprojektien ympäristövaikutusten nykyisen minimivaatimustason. Arviolta yli 70% kehittyvien markkinoiden projektirahoitustoiminnasta hoidetaan nykyisin Equator-periaatteiden mukaisesti.

EU laatii parhaillaan teollisuuspäästöjä koskevaa direktiiviä. UNECE:n Göteborgin pöytäkirjan uudistustyö on myös meneillään, ja sen uskotaan valmistuvan keväällä 2010. Eri sidosryhmät ovat nykyisin vilkkaassa vuorovaikutuksessa keskenään. Wärtsilä osallistuu aktiivisesti viranomaisten, järjestöjen, teollisuuden ja asiakkaiden väliseen vuoropuheluun, jotta voisimme löytää markkinoiden tarpeisiin parhaiten sopivat ratkaisut.

Tiukkenevat määräykset luovat Wärtsilälle uusia mahdollisuuksia. Wärtsilä on voimalaitosteknologian edelläkävijä ja pystyy edistämään alan kehitystä edelleen esimerkiksi parantamalla moottoreiden hyötysuhdetta ja polttoainejoustavuutta (esim. biopolttoaineet ja maakaasu) sekä kehittämällä kokonaishyötysuhteeltaan erittäin tehokkaita laitoksia yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP). Services-liiketoiminta pystyy tarjoamaan monenlaisia päästöjä vähentäviä ja hyötysuhdetta parantavia jälkiasennusratkaisuja. Lisäksi Wärtsilä tarjoaa ympäristömyötäisiä ratkaisuja esim. pilssi- ja painolastiveden käsittelyyn.

Ympäristölainsäädännön muutoksista johtuvat riskit liittyvät erilaisten päästöjen muodostamaan monimutkaiseen kokonaisuuteen, saatavissa olevien polttoaineiden ja päästöjen väliseen tasapainoon, käytettävissä olevaan ympäristötekniikkaan, sen vaikutukseen laitosten kokonaishyötysuhteeseen sekä tuloksena olevaan taloudelliseen kannattavuuteen. Wärtsilä on perustanut uuden, Toimituskeskus Ecotech -nimisen yksikön, johon keskitetään muihin kuin itse moottoreihin liittyvän ympäristötekniikan osaaminen. Yksikkö aloitti toimintansa vuonna 2009. Tavoitteena on kyky reagoida nopeasti markkinoiden ja asiakkaiden tarpeisiin integroiduilla ja suorituskyvyltään koetelluilla ratkaisuilla.

Wärtsilä on arvioinut laajoja kestävään kehitykseen liittyviä riskejä sekä strategisissa että operatiivisissa riskikartoituksissa. Riskienmerkitys arvioitiin kuitenkin vähäiseksi. Lisätietoja on vuosikertomukseen liitetyssä erillisessä kestävän kehityksen raportissa.

Teknologiariskit
Teknologiajohtajana Wärtsilän on säilytettävä kustannustehokkuutensa painottaen erityisesti moottoreiden hyötysuhdetta ja päästöjen torjuntaa. Uusien tuotteiden kehitystyössä otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari hyödyntämällä esim. laivasuunnittelua, sähkö- ja automaatio-osaamista sekä ympäristötekniikkaa. Wärtsilä pyrkii kasvattamaan ratkaisujensa kilpailukykyä vankalla T&K-työllä.

Operatiiviset riskit

Operatiivisten riskien hallinta on osa liiketoiminta-alueiden päivittäistä työtä. Tämän tavanomaisen riskienhallinnan lisäksi on perustettu kaikkien liiketoiminta-alueiden edustajista koostuvia operatiivisia riskinhallintaryhmiä, jotka aloittivat toimintansa vuoden 2009 alusta. Niiden tarkoituksena on toiminnan jatkuva parantaminen.

Valmistusriski
Vuonna 2009 vakuutusyhtiöiden kanssa tehtiin riskitarkastukset suurimmissa toimituskeskuksissa Vaasassa ja Triestessä. Tarkastuksia tehtiin myös isoimmissa propulsiojärjestelmätehtaissa Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Triestessä saatettiin päätökseen merkittäviä turvallisuuteen ja riskien torjuntaan liittyviä investointeja. Wärtsilällä on käytössä tuottavuutta ja turvallisuutta edistävät laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät. Wärtsilä on myös aloittanut kattavan toiminnan jatkuvuuden suunnittelun kaikissa tärkeimmissä toimitusyksiköissä.

Koska Ship Power -liiketoiminnan markkinat ovat edelleen heikot ja suurin osa laivanrakentamisesta on jo siirtynyt Aasiaan, Wärtsilän on jatkuvasti analysoitava tuotantoaan ja koko toimitusketjun kapasiteettikustannuksia. Analyysi koskee kaikkia tuotantoyksiköitä, joskin päähuomio on tuotantokapasiteetin sopeuttamisessa Euroopan yksiköissä, jotka toimittavat tuotteita merenkulun markkinoille.

Toimittaja- ja alihankkijariski
Wärtsilän keskitetty hankintatoiminto (Corporate Supply Management, CSM) johtaa ja valvoo konsernin toimittajaverkostoa ja varmistaa, että toimittajien suorituskyky vastaa odotuksia. Toimittajien suorituskykyä mitataan näin ollen jatkuvasti. Toimittajien kanssa on käynnistetty jatkuva ja entistä tiiviimipi yhteistyö, joka kattaa keskeytysriskit sekä tiedonvaihdon riskienhallinta-asioista ja toiminnan jatkuvuuden suunnittelusta. Tätä tarkoitusta varten tehtiin vuonna 2009 useita toimittaja-auditointeja yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa. Auditoinnit ovat nykyisin kiinteä osa hankintatoiminnon ja riskienhallintatoiminnon työtä.

Myös toimittajien luottokelpoisuutta seurataan finanssikriisin takia entistä kattavammin. Hankintatoiminto on kehittänyt toimintaansa pyrkimällä tiiviimpään yhteistoimintaan tärkeimpien toimittajien kanssa, kiinnittämällä huomiota laatuun, kustannustasoon ja läpäisyaikoihin, solmimalla pitkäaikaisia toimitussopimuksia sekä jakamalla tietoa innovatiivisista ratkaisuista kustannusten pienentämiseksi. Lisäksi Wärtsilä ostaa eräitä kriittisiä komponentteja entistä useammilta toimittajilta ja on lisännyt ostoja kehittyviltä markkinoilta. Wärtsilän näkemyksen mukaan markkinoiden ylikapasiteetti ja hintapaineet tarjoavat mahdollisuuksia toimitusketjun kustannusten pienentämiseen.

Tuotteiden elinkaari ja tuotevastuuriski
Uusien tuotteiden lanseeraus sisältää aina riskejä, joita pyritään hallitsemaan T&K -prosessissa eri tavoin, esimerkiksi soveltamalla FMEA-menetelmää ja muita riskien eliminointivälineitä, riskien luokittelua (ns. single issue list) ja sisäistä validointitestausta. Lisäksi Wärtsilä hallitsee laaturiskejä huolellisella suunnittelulla ja valmistuksella sekä valvomalla toimitusketjun laaduntuottokykyä. Wärtsilä soveltaa tuotekehitysprosessin ohjauksessa ns. porttimallia: uusi tuote päästetään markkinoille aluksi vain rajoitetusti ja täysimittaisesti vasta testien ja jatkovalidoinnin jälkeen. Kaikki tuotantoyksiköt soveltavat laadun parantamiseksi ja lean-toimintamallin vahvistamiseksi 5S-periaatetta (englanninkielisistä sanoista sort, shine, set, standardise and sustain). Services-liiketoiminta pitää huolta asiakkaan laitteista koko niiden elinkaaren ajan ja hoitaa samalla kaikki takuuasiat, muodostaen näin palautekanavan kentältä tuotantoon ja T&K -toimintaan. Yhtiö tekee luovutettuja tuotteita koskevan takuuvarauksen, jota rasitetaan toteutuneilla takuukustannuksilla. Odottamattomia vahinkoja katetaan tuotevastuuvakuutuksella.

Sopimusriskit
Muu kuin Services-liiketoiminnan myynti koostuu eri kokoisista projektitoimituksista. Isoimmat toimitukset ovat avaimet käteen -periaatteella rakennettavia, yli 100 MW:n voimalaitoksia. Yksittäisten projektien riskit eivät kuitenkaan nouse koko liiketoiminnan volyymiin nähden merkittäviksi. Wärtsilään kohdistuu ajoittain tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia. Tuotteiden ja työn koko elinkaaren kattava laatu, suunnittelusta aina kenttähuoltoon, sekä vakiomuotoisten myyntisopimusten käyttö pienentävät näitä riskejä. Wärtsilä ei tällä hetkellä ole osallisena merkittävissä oikeudenkäynneissä.

Raaka-aineiden hintariski
Öljy
Öljyn hintamuutosten suoranainen vaikutus Wärtsilän tuotantotoimintaan on erittäin rajallinen. Öljyn hintavaihtelut vaikuttavat asiakkaan päätöksentekoon vähemmän kuin investointien pitkä taloudellinen käyttöikä, polttoainetehokkaat teknologiat ja vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus.

Metallit
Metallien hinnoilla on epäsuora vaikutus alihankkijoiden toimittamiin osiin. Tätä riskiä ei ole erikseen suojattu, mutta vuotuiset sopimukset tasoittavat lyhytaikaisten heilahtelujen vaikutusta. Joidenkin avainkomponenttien osalta on tehty pitkäaikaiset hankintasopimukset, jotka yleisesti ottaen tasoittavat raaka-aineiden hintaheilahtelut. Propulsioliiketoiminta suojaa eri metalleihin, kuten kupariin, nikkeliin ja alumiiniin liittyvät hintariskinsä. Nämä riskit ovat konsernin näkökulmasta pieniä.

Sähkö
Sähkön hinnalla ei ole olennaista vaikutusta Wärtsilän tuotantokustannuksiin.

Vahinkoriskit
Wärtsilän henkilöstön turvallisuus pyritään takaamaan työterveys- ja turvallisuusjärjestelmillä, matkustamista koskevilla turvallisuusohjeilla sekä kriisitilanteita koskevalla ohjeistuksella. Wärtsilä on vakuuttanut henkilöstönsä asianmukaisesti. Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä torjutaan ympäristöjärjestelmillä. Wärtsilän kiinteistöyksikkö ylläpitää kiinteistörekisteriä kaikista yhtiön käytössä olevista kiinteistöistä. Yksiköstä on saatavissa neuvoja kiinteistöjen ostoon, myyntiin, vuokraamiseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kiinteistöjen ympäristöauditointeihin käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Mikään Wärtsilän isoista tuotantoyksiköistä ei sijaitse luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla.

Riskit, joihin ei voida vaikuttaa omin toimenpitein, siirretään mahdollisuuksien mukaan vakuutusyhtiöille. Tavoitteena on, että henkilöstöön, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyvät vahinkoriskit on katettu asianmukaisin vakuutuksin. Wärtsilällä on riskienhallintaa varten oma jälleenvakuutusyhtiö Vulcan Insurance PCC Ltd.

Rahoitusriskit

Yleistä 
Wärtsilä-konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: 1) hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, 2) tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset. 
          
Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin kassaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. 
          
Rahoitusriskien suojausinstrumentteina käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata. 
          
Valuuttariski 
Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla ja ne yhdistetään ja suojataan konsernitasolla. Kaikki kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Tulevat kaupalliset avoimet valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. IFRS:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat. Valuuttakurssien mahdollisiin muutoksiin liittyen konserni ei odota merkittäviä valuuttakurssitappioita vuodelle 2010. Mikäli tilauksia peruutetaan, voi se johtaa tehottomaan valuuttasuojaukseen. Vuonna 2009 65% myynnistä ja 70% operatiivisista kuluista oli euromääräisiä. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat: USD, GBP, JPY sekä KRW.  
          
Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Brasilia ja Kiina, on suojaamattomia EUR- tai USD-määräisiä konsernin sisäisiä lainoja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 69 milj. euroa. 
  
Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, on konsernin oma pääoma alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2009 lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden nettovarallisuuden arvo oli 432 milj. euroa, josta 339 milj. euroa oli suojattu. Nettosijoitusten suojausten tehoton osuus ei ollut merkittävä. 
          
IFRS:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu 918 milj. euron arvosta valuuttatermiineihin. 10% valuuttakurssimuutos aiheuttaisi näistä termiineistä noin 68 milj. euron muutoksen verojen jälkeen konsernin omaan pääomaan. Vuoden 2009 aikana on rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksia kirjattu omaan pääomaan 3 milj. euroa. Omasta pääomasta on vuoden aikana kirjattu tuloslaskelmaan -12 milj. euroa myynnin tai ostojen oikaisuna. Rahavirtasuojausten tehoton osuus -5 milj. euroa on kirjattu rahoituseriin. 

Korkoriski 
Wärtsilä-konsernin korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Wärtsilä suojaa korkoriskinsä johdannaisilla kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla. Näiden johdannaisten markkina-arvojen muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyyseja. 
  
Korollinen velka oli vuoden 2009 lopussa 664 milj. euroa (664). Keskikorko oli 2,3% (4,1) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 23 kuukautta (11). Vuoden 2009 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 13 milj. euron lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset). 
  
Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Vaihtuvakorkoisen velan suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Vuoden 2009 lopussa vaihtuvakorkoisen velan osuus koko velkasalkun määrästä oli 39%, kun johdannaissopimukset otetaan huomioon. Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 2 milj. euron muutoksen velkasalkun seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset).

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski 
Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä. 
          
Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät: 
• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 555 milj. euroa. 
• Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 700 milj. euroa. 
  
Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 71 kk ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika 31 kk. Lisätietoa liitetiedossa 25. 
          
Konsernin likviditeetti on hyvä. Rahavarat olivat vuoden lopussa 244 milj. euroa ja käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia oli 555 milj. euroa, joiden lisäksi käytössä on mittavat yritystodistusohjelmat. Jälleenrahoitusriskiä minimoidaan lainojen tasapainoisella erääntymisellä sekä riittävän pitkillä laina-ajoilla.

Luottoriski
Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoiminta-alueiden ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyviä luottoriskejä pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille. Yhtiöllä ei ollut vuoden 2009 lopussa pitkäaikaisia toimitusluottosaatavia. 
          
Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla vastapuolille luottorajat sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. 
          
Konserniyhtiöt sijoittavat kaikki kassavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille (Wärtsilä Group Treasury), mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi-A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Wärtsilä Group Treasury seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.

Osakehintariski 
Wärtsilällä on sijoituksia julkisesti noteerattuihin yhtiöihin (liitetieto 15). Sijoitusten markkina-arvo vuoden 2009 lopussa oli 130 milj. euroa. Osakearvon 10% vahvistumisen tai heikentymisen vaikutus konsernin omaan pääomaan verojen jälkeen on +/- 10 milj. euroa. 
  
Wärtsilällä on osakesijoituksia 9 milj. euroa voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia. 
          
Pääomarakenteen hallinta 
Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien vähemmistöosuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on 35–40%:n omavaraisuusaste ja konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa 50% toiminnallisesta osakekohtaisesta tuloksesta osinkona.