Riskienhallinnan tehtävä on arvioida ja hallinnoida jatkuvasti kaikkia yritystoiminnassa esiintyviä mahdollisuuksia, uhkia ja riskejä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Riskienhallinnan perusta on Wärtsilän toimintojen ja tuotteiden koko elinkaaren aikainen korkea laatu sekä jatkuva, systemaattinen työ vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi kaikilla organisaatiotasoilla periaatteena ”jokainen on vastuunkantaja”. Pitkällä aikavälillä vain näin menetellen voidaan riskikustannuksia alentaa.

Wärtsilän oleellisimmat riskit on jaettu neljään kategoriaan: strategiset, operatiiviset sekä vahinko- ja rahoitusriskit. Riski määritellään tapahtuman todennäköisyyden ja siitä todennäköisesti aiheutuvien vahinkojen tuloksena. Todennäköiset vahingot ovat suurimmat strategisissa ja operatiivisissa riskeissä ja pienimmät vahinko- ja rahoitusriskeissä.

Hallitus ja johtokunta tekevät päätökset ja antavat ohjeet strategisista asioista. Liiketoiminnat vastaavat omien strategisten tavoitteidensa saavuttamisesta sekä kaikkien riskiensä ja niiden haittojen ehkäisemisestä ja niiltä suojautumisesta. Riskienhallintatoiminto on osa rahoitustoimintoa, joka raportoi talous- ja rahoitusjohtajalle (CFO). Se kartoittaa eri liiketoiminta-alueiden riskit, valmistelee riskienhallintapolitiikan, tekee liiketoiminta-alueiden kanssa yhteistyötä käytännön riskientorjunnassa ja kehittää yhdessä vakuutusyhtiöiden ja meklareiden kanssa tarvittavat globaalit ja paikalliset vakuutusratkaisut. Tarkastusvaliokunta tarkastaa ja arvioi riskienhallinnan riittävyyden. Wärtsilän hallitus on hyväksynyt yhtiön riskienhallintapolitiikan.

Strategiset riskit

Strategiset riskit ja eritoten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät käytännön toiminnan ja johtamisen riskit ovat osin päällekkäisiä operatiivisten riskien kanssa, ja näitä on siten vaikea selvästi erottaa toisistaan. Monia strategisia riskejä käsiteltiin vuonna 2008 operatiivisten riskien kartoituksessa.

Liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit
Maailmantalouden ja omien asiakastoimialojemme syklisyys vaikuttaa tuotteidemme kysyntään sekä rahoitusasemaamme ja liiketulokseemme. Kapasiteetin ulkoistamiseen perustuva joustava tuotantomallimme sekä vakaa liiketoimintarakenne, jossa suuri osa liikevaihdosta tulee Services-liiketoiminnasta, vakauttavat Wärtsilän asemaa syklisillä markkinoilla.

Vuonna 2008 suurin Wärtsilän tulevaan menestykseen vaikuttava riski oli rahoitusmarkkinoiden myrskyisä tilanne, joka väistämättä hidastaa maailmantaloutta ja saattaa jopa johtaa vakavaan maailmanlaajuiseen taantumaan. Taantuman syvyys ja kesto riippuvat monesta tekijästä, jotka eivät ole Wärtsilän hallittavissa. Tärkeitä Wärtsilään ja sen asiakkaisiin ja toimittajiin epäsuorasti vaikuttavia taloudellisia seikkoja ovat mm. rahoituslaitosten likviditeetti ja omavaraisuus sekä niistä seuraava kyky ja halukkuus myöntää luottoja, valtiolliset elvytysohjelmat varsinkin energia- ja infrastruktuurisektoreilla, monenkeskisten instituutioiden kuten IFC:n (International Finance Corporation) toiminnan tehostuminen sekä vientiluottojen ja -takuiden saatavuus. Wärtsilän ennätyssuuri tilauskanta antaa kuitenkin tiettyä turvaa ja luo hyvän pohjan vuoden 2009 liiketoiminnalle.

Markkina- ja asiakasriski
Laivatuotannosta yli kolme neljäsosaa on keskittynyt Aasiaan. Wärtsilä on vastannut tilanteeseen perustamalla uusia toimitusyksikköjä Kiinaan ja Intiaan sekä sijoittamalla Ship Power -liiketoiminnan ylimmän johdon Shanghaihin. Uusi, keskinopeita moottoreita Koreassa valmistava yhteisyritys aloitti toimintansa vuonna 2008, minkä lisäksi Kiinassa aloittaa toimintansa vuonna 2009 uusi hidaskäyntisiä moottoreita valmistava yhteisyritys. Wärtsilä myy tuotteitaan telakoille, mutta markkinoi niitä myös kokonaiselinkaarikonseptilla varustamoille. Tiiviimpää yhteistyötä loppuasiakkaiden eli varustamojen kanssa on tuettu yrityskaupoilla, joilla Wärtsilä on hankkinut omistukseensa laivasuunnitteluyhtiöt Vik-Sandvikin, Schiffkon ja Conan Wun. Wärtsilällä on hyvä asema kaikilla laivanrakentamisen päämarkkinoilla ja kaikissa merkittävissä alustyypeissä, mikä pienentää yksittäiseen asiakkaaseen tai maantieteelliseen alueeseen liittyviä riskejä. Nykyisessä talouden taantumassa uusien tilausten saanti hidastuu, ja rahoitusasemaltaan heikoimmat telakat ja varustamot saattavat joutua taloudellisiin vaikeuksiin, jolloin tilausten peruutuksia ei ehkä voida välttää. Heikoin tilanne on irtolastialuksissa, joiden osuus Ship Powerin tilauskannasta oli vuoden 2008 lopussa 10%. Seurauksena saattaa aikaa myöten olla toimialajärjestelyjä, jotka taas voivat avata uusia mahdollisuuksia strategiselle ratkaisupohjaiselle yhteistyölle suurempien kumppanien kanssa.

Voimalaitosmyynti jakaantuu edelleen tasaisesti ympäri maailmaa, mikä pienentää asiakasryhmä- tai maakohtaista riskiä. Wärtsilällä on neljän tyyppisiä voimalaitosasiakkaita: teollisuusasiakkaat, itsenäiset voimantuottajat, sähkölaitokset sekä öljy- ja kaasuteollisuuden asiakkaat. Talouden hidastuminen ja rahoituksen saatavuus saattavat vaikuttaa vakavammin uusiin tilauksiin, ja eräiden jo saatujen tilausten toimitukset eritoten teollisuussegmentissä saattavat jopa lykkääntyä. Sama koskee eräitä itsenäisiä voimantuottajia, kun taas sähkölaitoksiin sekä öljy- ja kaasusektoriin tilanne vaikuttaa todennäköisesti vähemmän.

Services-liiketoiminta on laajentunut sekä yritysostoin että orgaanisesti. Wärtsilä on viime vuosina hankkinut uutta osaamista­ potkuri-, automaatio- ja kattilahuoltoon. Uutta toimintaa monistetaan maailmanlaajuisesti Wärtsilän muihin toimipaikkoihin. Asiakkaiden hyvä toiminta-aste on siivittänyt huoltomyyntiä. Wärtsilällä on yli 10.000 asiakasta ja noin 160.000 MW:n aktiivinen moottorikanta, joten riippuvuutta yksittäisistä asiakkaista tai asiakassegmenteistä ei juuri ole. Aiemmat talouden taantumat tai lamat eivät ole pienentäneet Services-liiketoiminnan liikevaihtoa.

Kilpailutilanne- ja hintariski
Vuonna 2008 Ship Power -liiketoiminnan kysyntätilanne oli kolmanteen vuosineljännekseen saakka hyvä, ja tilauskanta kasvoi ennätyssuureksi. Tämän jälkeen tilauskertymä on vähentynyt. Telakoiden ja Wärtsilän tilauskannat riittävät kuitenkin lähivuosiksi. Taantuman pitkittyessä mahdollisesti ilmenevä ylikapasiteetti voi lisätä kilpailua ja markkinoiden hintapaineita. Ship Power -liiketoiminnan suurimmat kilpailijat päämoottoreissa ovat MAN Diesel ja Caterpillar (MAK). Kilpailutilanteessa ei tapahtunut oleellisia muutoksia vuonna 2008. Propulsioliiketoiminnan kilpailutilanne on hajanainen, ja eri tuotesegmenteissä on eri kilpailijoita. Kokonaisratkaisujen myynti pelkkien komponenttien sijaan vähentää hintavaihteluita.

Power Plants -liiketoiminnassa Wärtsilän pääkilpailijat ovat samat kuin Ship Power -liiketoiminnassa, ja lisäksi kilpailutilanteeseen vaikuttavat eräissä tapauksissa myös muut teknologiat, varsinkin kaasuturbiinit. Wärtsilän markkina-asema parani erityisesti raskasta polttoöljyä käyttävien voimaloiden osalta. Katsauskaudella kilpailukykyä rasittivat edelleen komponenttien saatavuus ja niiden hintapaineet. Valuuttakurssivaihtelujen vaikutus on toistaiseksi ollut vähäistä.

Services-liiketoiminnassa Wärtsilällä ei ole sellaisia suoranaisia kilpailijoita, joilla olisi vastaavanlainen laaja yhden toimittajan palvelutarjonta. Näin ollen kullakin huoltopalvelulla on omat kilpailijansa. Muiden moottoritoimittajien huoltoverkostoa lukuun ottamatta huoltomarkkinoilla on vain harvoja globaaleja toimijoita. Kilpailu on pääasiassa paikallista.

Poliittiset ja lainsäädännölliset riskit
Wärtsilällä on läsnä 160 paikkakunnalla yli 70 maassa, ja voimalaitoksia on toimitettu yli 160 maahan. Poliittisen ympäristön sekä lainsäädännön kehittymisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia Wärtsilän liiketoimintaan. Wärtsilä seuraa aktiivisesti eri markkina-alueiden poliittista kehitystä ja lainsäädäntöä ja on vuorovaikutuksessa eri toimielimien kanssa sellaisissa hankkeissa, joilla on merkitystä Wärtsilän liiketoiminnalle. Merkittävä osa vaikuttamisesta tapahtuu etu- ja toimialajärjestöjen kautta. Lainsäädännön kehitystä seurataan sekä konsernitasolla että tytäryhtiöissä.

Ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvät riskit
Ilmastonmuutosta ja muita kestävään kehitykseen liittyviä riskejä arvioitiin vuonna 2008 järjestelmällisesti operatiivisten riskien kartoituksessa. Ilmastonmuutokseen ja Wärtsilän tuotteisiin liittyvät mahdolliset liiketoimintariskit liittyvät päästörajoituksiin ja asiakkaiden asennemuutoksiin polttomoottoreiden käytön osalta.

Kansainvälinen Merenkulkujärjestö (IMO) on hyväksynyt uudistetun MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI, joka rajoittaa laivojen päästöjä. Rajoitukset asettavat aiempaa tiukemmat rajat moottoreiden typenoksidipäästöille (NOX) sekä polttoaineen rikkipitoisuudelle. Uudet vaatimukset tulevat voimaan vaiheittain vuosina 2010–2020. NOX-päästöjen osalta Wärtsilä on jo esitellyt ratkaisuja, joiden avulla vaatimukset voidaan täyttää. Wärtsilän moottorit on suunniteltu toimimaan millä tahansa polttoaineen rikkipitoisuudella.

Maailmanpankin/IFC:n EHS-ohjeita (ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjeet) lämpövoimalaitoksista ollaan parhaillaan uudistamassa laajasti, ja uusien ohjeiden odotetaan tulevan voimaan vuonna 2009. Johtavat kansainväliset investointipankit ovat sopineet IFC:n kanssa noudattavansa näihin ympäristö- ja yhteiskuntavastuunormeihin perustuvia ns. Equator-periaatteita. Monet muutkin rahoituslaitokset soveltavat projekteissaan kansallisten vaatimusten lisäksi Maailmanpankki-ryhmän ohjeistoa. Näin ollen Maailmanpankin/IFC:n EHS-ohjeet määräävät nykyisin maailmanlaajuisesti voimalaitosprojektien ympäristövaikutusten minimivaatimustason. Myös EU on parhaillaan päivittämässä IPPC-direktiiviään (Integrated Pollution Prevention and Control). Samoin meneillään on UNECE:n Göteborgin pöytäkirjan uudistustyö, jonka odotetaan päättyvän vuonna 2009.

Eri sidosryhmät ovat nykyisin vilkkaassa vuorovaikutuksessa keskenään. Wärtsilä osallistuu aktiivisesti viranomaisten, järjestöjen, teollisuuden ja asiakkaiden väliseen vuoropuheluun, jotta voisimme löytää markkinoiden tarpeisiin parhaiten sopivat ratkaisut. Ympäristölainsäädännön muutoksista johtuvat riskit liittyvät erilaisten päästöjen muodostamaan monimutkaiseen kokonaisuuteen, saatavissa olevien polttoaineiden ja päästöjen väliseen tasapainoon, käytettävissä olevaan ympäristötekniikkaan, sen vaikutukseen laitosten kokonaishyötysuhteeseen sekä tuloksena olevaan taloudelliseen kannattavuuteen.

Wärtsilä perusti vastikään uuden, Toimituskeskus Ecotech -nimisen yksikön, johon keskitetään muihin kuin itse moottoreihin liittyvän ympäristötekniikan osaaminen. Tavoitteena on kyky reagoida nopeasti markkinoiden ja asiakkaiden tarpeisiin integroitujen ja suorituskyvyltään koeteltujen ratkaisujen avulla.

Operatiiviset riskit

Yleistä
Wärtsilän kaikki liiketoiminta-alueet kattava operatiivisten riskien kartoitus saatiin päätökseen vuonna 2008.

Operatiivisten riskien hallinnan todettiin olevan hyväksyttävällä tasolla. Operatiivisten riskien aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi on perustettu riskienhallintatiimejä, joissa on edustus kustakin liiketoiminta-alueesta. Tiimien tarkoituksena on taata liiketoiminnan jatkuvuus poikkeustilanteissa sekä kehittää riskienraportointikäytäntö, joka kattaa koko organisaation liiketoimintayksiköistä aina hallitukseen saakka.

Valmistusriski
Vuonna 2008 vakuutusyhtiöiden kanssa tehtiin riskitarkastukset kahdessa suurimmassa toimitusyksikössä eli Vaasassa ja Triestessä. Tarkastuksia tehtiin myös suurimmissa propulsiojärjestelmätehtaissa Hollannissa ja Norjassa. Tehdastilojen turvallisuutta ja henkilöstön työturvallisuutta on parannettu. Wärtsilällä on käytössä tuottavuutta ja turvallisuutta edistävät laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmät.

Tilauskannan, laadittujen suunnitelmien ja suunniteltujen investointien perusteella tuotanto kasvaa vuonna 2009. Niiltä liiketoiminnoilta, joilla on ulkoista myyntiä, vaaditaan jatkuvaa tilauskertymän, viivytyksien ja mahdollisten peruutusten seurantaa, jotta toimitusketju pystyy reagoimaan ripeästi mahdollisiin muutoksiin.

Toimittaja- ja alihankkijariski
Vuodesta 2006 Wärtsilällä on ollut keskitetty hankintatoiminto (Corporate Supply Management, CSM), joka johtaa ja valvoo Wärtsilän alihankkijaverkostoa ja varmistaa, että alihankkijoiden suorituskyky vastaa sille asetettuja odotuksia. Alihankkijoiden suorituskykyä mitataan näin ollen jatkuvasti. Alihankkijoiden kanssa on käynnistetty jatkuva, syvällisempi yhteistyö, joka kattaa tapaturmariskit sekä tiedonvaihdon riskienhallinta-asioista ja toiminnan jatkuvuuden suunnittelusta. Ensimmäiset tähän tähtäävät toimittaja-auditoinnit tehtiin vuonna 2008 yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa. Auditoinneista tulee kiinteä osa hankintatoiminnon ja riskienhallintatoiminnon toimintaa. Lisäksi toimittajien luottokelpoisuutta on finanssimarkkinoiden kriisin takia seurattava kattavammin.

Vaikka suurimmat alihankkijat kasvattivat kapasiteettiaan vuonna 2008, alihankkijoiden ja toimittajien kapasiteetin nostamisessa, kustannuksissa ja toimitusajoissa riittää silti haasteita myös vuodelle 2009. Vastatakseen näihin haasteisiin hankintatoiminto on kehittänyt toimintaansa ja pyrkii läheisempään yhteistyöhön tärkeimpien toimittajien kanssa. Keinoja ovat tarkempi huomio laatuun, kustannustasoon ja läpimenoaikoihin, pidempiaikaiset toimitussopimukset sekä tiedon jakaminen innovatiivisista, kustannuksia karsivista ratkaisuista. Wärtsilä on myös lisännyt joidenkin kriittisten komponenttitoimittajiensa määrää ja ostojaan kehittyviltä markkinoilta.

Tuotteiden elinkaari ja tuotevastuuriski
Uusien tuotteiden lanseeraus sisältää aina riskejä, joita pyritään hallitsemaan suunnittelemalla ja valmistamalla tuotteet huolellisesti ja simuloimalla tuotteiden toimintaa luotettavuusteknisillä suunnittelumenetelmillä (esim. FMEA). Tätä vuonna 2007 käyttöön otettua riskien eliminointimenetelmää käytetään järjestelmällisesti T&K-projekteissa uusiin tuotteisiin liittyvien riskien arviointiin ja eliminointiin. Menetelmä tukee kaikkia riskienhallintaprosesseja ja edistää riskien luokittelua (ns. Single Issue List), vastuiden määrittelyä sekä riskien eliminoinnin seurantaa ja raportointia. Sisäinen validointitestaus on prosessin viimeinen vaihe, jolla varmistetaan uuden tuotteen toiminta (”kerralla oikein”) ennen sen tuomista markkinoille.

Tiukat toimitusaikataulut aiheuttavat lisähaasteita komponenttitoimitusten laadunvarmistukselle. Yhtiö tekee luovutettuja tuotteita koskevan takuuvarauksen, jota rasitetaan toteutuneilla takuukustannuksilla. Odottamattomia vahinkoja katetaan tuotevastuuvakuutuksella.

Sopimusriskit
Muu kuin Services-liiketoiminnan myynti koostuu eri kokoisista projektitoimituksista. Isoimmat toimitukset ovat avaimet käteen periaatteella rakennettavia, jopa yli 50 MW:n voimalaitoksia. Yksittäisten projektien riskit eivät kuitenkaan nouse koko liiketoiminnan volyymiin nähden merkittäviksi. Wärtsilään kohdistuu ajoittain tuotevastuuseen perustuvia vaatimuksia. Tuotteiden ja työn koko elinkaaren kattava laatu, suunnittelusta aina kenttähuoltoon, sekä vakiomuotoisten myyntisopimusten käyttö pienentävät näitä riskejä. Wärtsilä ei tällä hetkellä ole osallisena merkittävissä oikeudenkäynneissä.   

Raaka-aineiden hintariski

Öljy
Öljyn hinnanvaihtelun suoranainen vaikutus Wärtsilän tuotantotoimintaan on melko rajallinen, ja T&K-työn vaatiman pienehkön öljymäärän hinta on suojattu. Öljyn hintavaihtelut vaikuttavat asiakkaan päätöksentekoon vähemmän kuin investointien pitkä taloudellinen käyttöikä, polttoainetehokkaat teknologiat ja vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus.

Metallit
Metallien hinnoilla on epäsuora vaikutus alihankkijoiden toimittamiin osiin. Tätä riskiä ei ole erikseen suojattu, mutta vuotuiset sopimukset tasoittavat lyhytaikaisten heilahtelujen vaikutusta. Joidenkin avainkomponenttien osalta on tehty pitkäaikaiset hankintasopimukset, jotka yleisesti ottaen tasoittavat raaka-aineiden hintaheilahtelut. Raaka-aineiden hinnat nousivat vuoden 2008 toiselle neljännekselle saakka, mutta koska ne ovat sen jälkeen laskeneet, niiden vaikutus Wärtsilän vuoden 2009 tuotantokustannuksiin on todennäköisesti positiivinen, joskin vähäinen. Propulsioliiketoiminta suojaa eri metalleihin, kuten kupariin, nikkeliin ja alumiiniin liittyvät hintariskinsä. Nämä riskit ovat konsernin näkökulmasta pieniä.

Sähkö
Sähkön hinnalla ei ole olennaista vaikutusta Wärtsilän tuotantokustannuksiin.

Vahinkoriskit
Wärtsilän henkilöstön turvallisuus pyritään takaamaan työterveys- ja turvallisuusjärjestelmillä, matkoja koskevilla turvallisuusohjeilla sekä kriisitilanteita koskevalla ohjeistuksella. Wärtsilä on vakuuttanut henkilöstönsä asianmukaisesti.

Wärtsilän kiinteistöyksikkö ylläpitää kiinteistörekisteriä kaikista yhtiön käytössä olevista kiinteistöistä. Yksiköstä on saatavissa neuvoja kiinteistöjen ostoon, myyntiin, vuokraamiseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kiinteistöjen ympäristöauditointeihin käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita.

Mikään Wärtsilän isoista tuotantoyksiköistä ei sijaitse luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla. Riskit, joihin ei voida vaikuttaa omin toimenpitein, siirretään mahdollisuuksien mukaan vakuutusyhtiöille. Tavoitteena on, että henkilöstöön, omaisuuteen, toiminnan keskeytymiseen sekä toiminta- ja tuotevastuisiin liittyvät vahinkoriskit on katettu asianmukaisin vakuutuksin. Riskienhallintaa varten Wärtsilällä on jälleenvakuutusyhtiö Vulcan Insurance PCC Ltd.

Rahoitusriskit

Yleistä
Wärtsilä-konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää:

• hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla,
• tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset.

Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin kassaan, tulokseen ja omaan pääomaan. Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Rahoitusriskien suojausinstrumentteina käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata.

Valuuttariski
Valuuttapositioita seurataan liike toimintojen tasolla ja ne yhdistetään ja suojataan konsernitasolla. Kaikki kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Tulevat kaupalliset avoimet valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. IFRS:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten valuuttamääräiset myyntisaamiset ja ostovelat. Valuuttakurssien mahdollisiin muutoksiin liittyen konserni ei odota merkittäviä valuuttakurssitappioita vuodelle 2009. Mikäli tilauksia peruutetaan, voi se johtaa tehottomaan valuuttasuojaukseen. Vuonna 2008 72% myynnistä ja 70% operatiivisista kuluista oli euromääräisiä. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat: USD, GBP, JPY sekä KRW.

Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Brasilia ja Kiina, on suojaamattomia EUR tai USD määräisiä konsernin sisäisiä lainoja. Näiden lainojen kokonaismäärä oli 37 milj. euroa vuoden 2008 lopussa.

Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, on konsernin oma pääoma alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2008

lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden nettovarallisuuden arvo oli 419 milj. euroa, josta 335 miljoonaa euroa oli suojattu. Nettosijoitusten suojausten tehoton osuus ei ollut merkittävä. IFRS:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu 1.037 miljoonan euron arvosta valuuttatermiineihin. 10% valuuttakurssimuutos aiheuttaisi näistä termiineistä noin 77 milj. euron muutoksen verojen jälkeen konsernin omaan pääomaan. Vuoden 2008 aikana on rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksia kirjattu omaan pääomaan -18 milj. euroa. Omasta pääomasta on vuoden aikana kirjattu tuloslaskelmaan 22 milj. euroa myynnin tai ostojen oikaisuna. Rahavirtasuojausten tehoton osuus -2 milj. euroa on kirjattu rahoituseriin.

Korkoriski
Wärtsilä-konsernin korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Wärtsilä suojaa korkoriskinsä johdannaisilla kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla. Näiden johdannaisten markkina-arvojen muutokset kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.

Korollinen velka oli vuoden 2008 lopussa 664 milj. euroa (283). Keskikorko oli 4,1% (4,9) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 11 kuukautta (7).

Vuoden 2008 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 7 miljoonan euron lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset).

Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Vaihtuvakorkoisen velan suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Vuoden 2008 lopussa vaihtuvakorkoisen velan osuus koko velkasalkun määrästä oli 61%, kun johdannaissopimukset otetaan huomioon. Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 4 miljoonan euron muutoksen velkasalkun seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset).

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä.

Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:

• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 410 milj. euroa.
• Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 600 milj. euroa.

Näiden lisäksi Wärtsilä on allekirjoittanut 30 milj. euron pitkäaikaisen lainasopimuksen, joka nostettiin tammikuussa 2009.Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 60 kk ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 35 kk.

Konsernin likviditeetti on hyvä. Rahavarat olivat vuoden lopussa 197 miljoonaa euroa ja käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia oli 360 miljoonaa euroa, joiden lisäksi käytössä on mittavat yritystodistusohjelmat. Jälleenrahoitusriskiä minimoidaan lainojen tasapainoisella erääntymisellä sekä riittävän pitkillä laina-ajoilla.

Luottoriski
Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoiminta-alueiden ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille. Yhtiöllä ei ollut vuoden 2008 lopussa pitkäaikaisia toimitusluottosaatavia. Wärtsilällä on myymästään Oy Ovako Ab:n osuudesta kauppahintasaatavia uusilta omistajilta yhteensä 9 milj. euroa, jotka erääntyvät 4 vuoden aikana.

Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa.

Konserniyhtiöt sijoittavat kaikki kassavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille (Wärtsilä Group Treasury), mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi-A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Wärtsilä Group Treasury seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.

Osakehintariski
Wärtsilällä on sijoituksia julkisesti noteerattuihin yhtiöihin (liitetieto 15). Sijoitusten markkina-arvo vuoden 2008 lopussa oli 84 milj. euroa. Osakearvon 10% vahvistumisen tai heikentymisen vaikutus konsernin omaan pääomaan verojen jälkeen on +/- 6 milj. euroa. Wärtsilällä on osakesijoituksia 12 milj. euroa voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia.

Pääomarakenteen hallinta
Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien vähemmistöosuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on 35–40%:n omavaraisuusaste ja konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa 50% toiminnallisesta osakekohtaisesta tuloksesta.